Kahlasin tylsyyksissäni läpi nettiä. Iltapäivälehden sivuilla silmiini osui otsikko "Näin paljon suomalaiset käyttävät tänä vuonna joululahjoihin".
Aloin pohtia sitä, kuinka paljon minä aion käyttää rahaa jouluun ja joululahjoihin. Pidän joulusta ja sen odottamisesta. Meillä koti ei kuitenkaan tee joulua varten suurta muodonmuutosta, eikä meillä hössötetä jouluvalmisteluja montaa viikkoa ennen joulua. Minä olen kasvissyöjä, eikä olla koskaan paistettu edes kinkkua. Se on tunnelma, suklaa, joulukuusi ja kynttilät kun meidän kodissa joulun tekevät.
Palataan joululahjoihin. Pyrimme mahdollisimman lahjattomaan linjaan. On muutamat läheiset, joille lahjan tahdon antaa. Tiedätkö sen, kun 22.joulukuuta kierretään paniikissa ympäri Stockmannia? Pää on tyhjä eikä ajatus kulje. Ainoa asia, joka päässä hakkaa on -Pakko löytää jotain! Tuosta menosta pidättäydyn mielelläni.
Aloitan siis niiden muutaman lahjan pohtimisen ja hankkimisen ajoissa. Kaappiin saattaa ilmestyä paketointia odottavia asioita 4 kuukautta ennen joulua. Jos mahdollista, lahja voisi olla myös sellainen, ettei sitä paketoida - aineeton.
Tänä vuonna aion muistaa lahjoilla anoppia, kummityttöä, äitiä ja isää, siskoa, siskon kolmea lasta ja omaa poikaa. Arvio summasta, jonka lahjoihin tulen käyttämään on 117,5 euroa. Tuosta summasta suurimman siivun vie anopille suunnittelemani naistenlehden lahjatilaus. Äidin ja isän joululahjan annamme siskon kanssa jo ennen joulua. Se tulee olemaan saunan ja kylpyhuoneen pesu. Puhdas joulusauna on jotain, mitä vanhemmat takuuvarmasti arvostavat. Paljon enemmän, kuin paketissa olevaa lahjaa.
Osa lahjoista on hankittu Stockmannin Hulluilta päiviltä, osa on kirjoja, yksi löytyi Fida-lähetystorilta ja yhden tiedän löytäväni Huuto.netistä.
Ja se summa. Summa, jonka suomalaiset käyttävät tutkimuksen mukaan joululahjoihin tänä vuonna
- 398 euroa.
Siis mitä, tarkoittaako se kahden aikuisen perheessä 796 euroa joululahjoihin!!?
Oh my God! Aika kalliit synttärit. Jeesuksella nimittäin.
P.S Meillä mies ei osta yhtäkään joululahjaa. Yksi epämaterialistisin tuntemani ihminen (isäni lisäksi).
Ilona
Asiaa. Etenkin tuo saunanpesujuttu on aivan nerokas. Toimis meidänkin anopin kanssa, kun sille jonkun lahjan ostaa se ei raaski sitä käyttää. Meidän äidille ostan kirppariltakin tavaraa, se kun osaa arvostaa vanhaakin. Kirpparilta voi sitten joulun jälkeen ostella näitä tuhlajuhlan ei mieluisia toisten saamia lahjoja.
VastaaPoistaJoo minäkin arvostaisin, jos joku ostaisi minulle vanhaa tavaraa :)
PoistaTai arvostaisin myös sitä, kun sanon, ettei meille tarvitse ostaa mitään (tai varsinkaan mitään turhaa), niin joku kunnioittaisi sitä.
Mä en suoraan sanottuna tajua mihin helvettiin se 398 euroa muka menee. Ja mitä järkeä siinä edes on! Tuohan on melkein kahden kuukauden opintotuki... Ihmiset on ihan hulluja materialisminsa kanssa.
VastaaPoistaItse annan lahjaksi lähinnä itse tehtyjä asioita, kuten villasukkia ja suklaata. Pari kirjaa eksyy pukinkonttiin aina ja kukat ovat helppo ele muistaa toista keskellä talven pimeyttä. Koitan myös pitkin vuotta kerätä vinkkejä läheisiltä siitä, itä he tarvitsisivat. Esimerkiksi veljeni kaipaa kipeästi työpöytää, joten aijon sellaisen hänelle viimeistään jouluksi metsästää.
Aika kauas on tosiaan joulun perimmäisestä ajatuksesta menty.
PoistaTarpeelliset lahjat on kyllä parhaita :)
Huhhuh. Kaupallinen juhlahan se tuntuu olevan niinku aika moni muukin :/ Meillä pääasiassa keskitytään jouluna sen rauhallisuuteen, ollaan vaan, syödään hyvin. Lahjoja en kaipaa eikä niistä muutenkaan oteta pahemmin stressiä. Viime jouluna miehen kanssa lahjottiin poikaa ja anoppia. Tosin anopille antama lahjakin oli tässä ostamassamme asunnossa jo valmiina. Vanha kello. Tykkäs siitä niin, joten käärittiin pakettiin ja annettiin lahjaksi :D
VastaaPoistaOi, ihana tuo kello :) Tuli ainakin mieleinen paketti.
PoistaHyvin syöminen on yksi joulun mukavimpia asioita.
Jäin miettimään tuota summaa, se kuulostaa järkyttävän suurelta. MUTTA nyt kun aloin miettimään niin meillä se taitaa olla hyvinkin realistinen. Jos jokaiselle lapselle ostetaan kaksi lahjaa, joista toinen on kirja/lautapeli ja toinen joku todella tärkeä toive + kummilapsille uudet pyjamat(hih, varma paketti joka joulu) ja siihen vielä ihmiset joita haluan jouluna muistaa (äiti,isä, appivanhemmat ja muutama ystävä) niin kyllä se summa lähenee hyvinkin tuota. Kamalaa! Osaisimpa tehdä käsilläni jotain niin säästyisi rahaa.
VastaaPoistaNo tietysti summa riippuu paljon siitä, kuinka monta lasta ja kummilasta on. Siis esim. kahdeksan lapsen lahjoihin kuluu luonnollisesti enemmän rahaa kuin yhden..vaikka kuinka tekisi käsillä ja käyttäisi mielikuvitusta.
PoistaOnneksi kummilapsetkin kasvavat jossain vaiheessa niin isoiksi, että lahjonnan voi jättää ;)
Mun on helppo uskoa, että tuo summa menee jos omaa tuttavapiiriäni mietin. Ja varsinkin jos lukee blogien joululahjatoiveita / aikeita ostaa, mutta niissä varmaan (toivottavasti) on suuri osa vain haaveilua (ja mainostusta). Itse olen aina yrittänyt mennä mahdollisimman pitkälle itse tehden omille vanhemmille ja anopille. Miehen kanssa lahjoja joskus on joskus ei, lähinnä jos on joku superidea, josta tietää että toinen ilahtuu suuresti :) Lapsille sitten tietysti jotain, mutta esim viime vuonna ostettiin itse yhdet, muuten lahjakasat muodostui mummojen, kummien ja ystävien paketeista. Ystäville on viime vuosina tullut vietyä jotain itsetehtyä näkkäriä, pipareita, hilloketa tms. kun on tavattu pikkujoulujen merkeissä, eikä sitten muuta.
VastaaPoistaMä tykkäisin kovasti kierrätyslahjoista, mutta en ole yhtään varma mitä omat ystävät niistä ajattelevat (kun tiedän että eivät harrasta kirppiksiä, eivätkä itse varmasti kääräisisi pakettiin mitään "käytettyä") Yhdelle ystävän tytölle meillä olisi oman tytön pieneksi jäänyt mekko, josta olen varma tytön ilahtuvan. Tekisi mieli se pakettiin kääräistä, mutta jotenkin tuntuu että melkein pitäisi kysyä moiseen vanhemmilta lupa..? En tiedä miten se näin onkin. Onko se vaikeus kumminkin vaan omassa päässä :)
Joo minäkin katsellut blogien joululahjatoiveita ihan, että onpa ihmiset varakkaita. Kannatan tietysti sitäkin, että jos kerran ostaa, niin ostaa hyvää ja laadukasta. Ja hyvä ja laadukas usein maksaa. Silti saa minun (lahjaostosteni) osalta Suomessa valmistetut 150euron villalegginssit jäädä verkkokaupan hyllylle.
PoistaMe ostetaan kanssa yksi lahja lapselle. Se on ihan älytöntä, kuinka sitä tahtoisi opettaa lapselle jonkinlaista kohtuutta, mutta oma toiminta ei siinä auta.. kun mummi raijjaa pelkästään meidän perheelle yhden jätesäkillisen verran lahjoja (siis meille kolmelle!). Vaikka kuinka pyytää, että tänä(kään) jouluna ei tahdota, eikä tarvita..niin aina sama juttu.
Mä luulen, että lahjan saajan täytyy tosiaan olla tietyn tyyppinen henkilö, jotta hän ymmärtää, saati sitten arvostaa kierrätyslahjoja. Niiden kanssa täytyy siis ehkä olla hieman varovaisia ;)
Huuuuh huh. Ei mene meillä tuollaisia summia. Kummipojat saavat lahjansa ja se on sitten siinä. Aikuisille voi antaa aikansa. Siun lahjasuunnitelmat on jotain sellaista mitä mä arvostan!
VastaaPoistaKuulostaa hyvältä suunnitelmalta teillä!
Poista