Päivät huristelevat ohi kovaa vauhtia. Aina on aamu, se hetki kun poika lähtee kouluun. Kohta onkin ilta ja makaan sohvalla. Tietty hetki tuntuu olevan koko ajan käsillä.
Ikkuntoita pesty ja nyt aurinkokin saa luvan paistaa. Pelargoniat revitty emalikattiloista raa asti bioroskikseen ja parveke laitettu talviteloille. Tavaroiden paikkoja siirrelty tuskastumiseen saakka (ennen en lopeta, kun olen tyytyväinen). Ja herkkujakin syöty liikaa. Sen verran, etten ihmettele tätä väsymystä.
Hei, blogin sivupalkissa näkyy 15 lukijaa. Pieni joukko. Ihanat te. Arvon teidän kesken potin. Tuon tuossa ylhäällä. Itselläni on toinen samanmoinen. Kierrätyslöytöjä. Tosin ei naarmun naarmua, täysin käyttämättömiä. Mielestäni täydellisiä muodoiltaan ja väreiltään. Ymmärrän kyllä, ettei varmasti kaikkien makuun. Jos voittopotti osuu kohdallesi ja inhotuksen väreet iskevät, niin kerro rohkeasti. Keksin jonkun muun ratkaisun.
Ilmoitan potin uuden mahdollisen omistajan seuraavassa setissä.
Ilona
Mulle, mulle ;)
VastaaPoistaSä oot ollut siellä taas ihan kamalan reippaana. Puuhakkaana. Mä en ole vielä saanut mitään aikaan. Siivota pitäisi ja laittaa tarjottavaa. Illalla tulee mummokerholaiset kutomaan.
Ja hei ihana sun valaisin ratkaisu. Mistä se on tehty?
Valaisin on tehty pilleistä. Etsin eräänä jouluna kapeita pillejä himmeliä varten kissojen ja koirien kanssa. Lopulta lähi-k-kaupasta, sellaisesta purkin kokoisesta, löytyi pusseja joissa oli montaa eri väriä pillejä. Punaisista tuli himmeli. Vihreistä tuo "valaisin".
PoistaNyt on sinisiä leikattu uutta himmeliä varten. Koukuttavaa hommaa.
Jos tahdot tai tarvitset, voin lähettää sulle punaisia ja vihreitä pillejä (ainakin) sen verran, että saat jotain pientä väsättyä? Keltaisiakin on, mutta ne on sellaisia ihan haalistuneita, vähän oljen värisiä.
Ajattelin, että voisin lähettää sulle tarjottimenkin ;)
Hei jee! Mahtavaa ♥ Mulla onkin jo mustia pillejä. Jos mä ensin niillä testaan, jos innostuisin ja osaisin.Pillinpätkiähän voisi hyödyntää jotenkin myös sellaisessa nippusidetyössä mitä oon suunnitellut. Niistä olisi kiva keksiä joku taulun tyyppinen.
PoistaIhmettelen vähäistä lukijamäärää; ihmiset eivät ole näköjään tänne vielä löytäneet, sillä tällä on hyvät mahdollisuudet nousta mahtavaksi blogielämykseksi (jota se tosin itselleni jo on).
VastaaPoistaKirpeitä syyspäiviä :)
Kiitos kauniista sanoista.
PoistaNykyään on kyllä niin valtavasti blogeja, ettei siitä viidakosta helposti löydy tai erottaudu.
Löysin juuri blogisi ja luin sen heti kerralla läpi :) Ihana koti, ihania tavaroita, kauniita kuvia ja voisi kai sanoa myös että ihana anoppi sinulla :)
VastaaPoistaHei talvikettu ja kiva kun löysit :) ja jää ihmeessä!
PoistaSiis mieletön anoppi. Tänään se oli kutonut pehmoleluhiiriä, joita nyt alkoi tehtailla mielettömällä innolla. Jakaa kuulemma kaikille. No minä siihen, että voisin tilata neonkeltaisen pehmohiiren. Hänellä ei ollut lankaa, joten lähti heti kylälle ostamaan. No pienestä "kyläkaupasta" ei löytynyt, joten lähtee huomenna Helsinkiin etsimään. Oi voi :)
Mä tykästyin blogiisi heti ja luin sen kans kerralla. Ihania kuvia yksinkertaisuudessaa, niihin jää jumiin :)
VastaaPoistaHeh, tämä on vasta niin alkutekijöissään ja lyhyt blogi, että tuo "kerralla lukeminen" onnistuu :)
PoistaJa kiitos kauniista sanoista.
Jostain syystä mä en pääse puhelimellani blogiasi lainkaan kommentoimaan? Ihme touhua :o
VastaaPoistaNo mutta, olen ainakin itse hirmuisen huono klikkailemaan itseäni lukijaksi. Pitäisi skarpata. Vaikka, eipä omassanikaan blogissa ruuhkaa ole. Tosin se ei menoa haittaa, omaksi iloksi sitä rustaan :)
No voihan puhelin.
PoistaVaikka omaksi ilokseen kirjoittaakin, onhan se toisaalta kiva jos edes jokunen lukija ja ajatusten vaihtaja siellä ruudun toisella puolella on.
täälläpäs on mukavan kotoisa tunnelma! Tulin tuolta Hiljaa hyvä tulee -blogin pottipostista kurkkimaan.
VastaaPoistaHei Heidi! Kiva kun tulit!
Poista