Ammattijärjestäjä-wannaben tavarankarsimisvinkit

Syyskuussa 2013 haaveilen ammattijärjestelijän urasta. Lokakuussa 2013 kirjoitan tavara-ahdistuksesta. Helmikuussa 2014 hairahduin. Elokuun alussa 2014 lupaan karsia 200 tavaraa. Elokuun lopussa 2014 jatkan karsimista. Syyskuussa 2014 kiikutan peilipalloa kirpputorille.

Karsimis- ja järjestelyvimmallani on pitkät perinteet. Raskaana ollessani, vuonna 2006, kävin läpi vanhempieni 3-kerroksisen omakotitalon paremman tekemisen puutteessa. Kierrätykseen lähti noin peräkärryllinen tavaraa. Muutama vuosi sitten anopin tehdessä muuttoa päästin sisäisen karsija-järjestelijäni valloilleen. Voin vaan sanoa, että lähtipä muuten monen muun tavaran ohessa lasten 30 vuotta säästetyt maitohampaat kaatopaikalle. Viime kesänä sain ensimmäisen kerran kutsun ystäväni suvun kesämökille. En pystynyt pitämään näppejäni erossa. Taaskaan. Yhteistyössä talonväen kanssa muuttui tekokukilla ja lastulevyhuonekaluilla kuorrutettu keräilyhelvetti moderni mummola-tyyppiseksi kaikkia osapuolia miellyttäväksi viihtyisäksi mökiksi.

Voin myöntää, että minulla saattaa olla vielä hieman tekemistä hienotunteisuuden kanssa, kun ollaan muiden reviirillä ja kyse on tavaroiden karsimisesta ja järjestelystä. Puolustan tekosiani kuitenkin sillä, ettei koskaan kukaan ole joutunut pettymään. Lopputulos on aina ollut enemmän kuin pidetty, eikä karsittujen tavaroiden perään ole haikailtu. Ellei sitten anoppia ja niitä maitohampaita lasketa.

Tiedätkö, että niin se vain menee. Mitä vähemmän tavaraa, sitä helpompaa on kodin järjestyksessä pitäminen. Mitä vähemmän tavaraa, sitä helpompi siivota. Mitä vähemmän tavaraa, sitä helpompi hengittää. Mitä vähemmän tavaraa, sitä vähemmän ahdistusta. Mitä vähemmän tavaraa, sitä helpompi elämä.

Nyt mennään lokakuussa ja aikaisemmin loppuvuodelle asettamani tavoite 200 tavaran karsimisesta on jo saavutettu. Loppua ei kuitenkaan näy ja tänään kiikuttaessani taas kaksi kassillista tavaraa kierrätyskeskukseen päätin jakaa muutaman tipsin teillekin.

Onko vaatekaappisi äyräitään myöten täynnä, mutta käytät vain muutamaa luottovaatetta? Tuntuuko lastenhuoneen siistinä pitäminen mahdottomalta tehtävältä? Onko sinulla kaappeja, joita ei voi tavaroiden alas romahtamisen pelossa enää avata? Etkö uskalla enää käydä varastossa tai verkkokellarissa ahdistuskohtauksen pelossa? Ja tuleeko sitä silikonista kakkuvuokaa ihan tosissaan koskaan käytettyä?

Noniin. Aika siis tehdä jotain.

1. Aseta päätavoite

Ensimmäinen tehtävä on määritellä mitä haluaa. Kun tavoite on hyvin määritelty, on sitä helpompi ryhtyä toteuttamaan. Tavoite voi olla se, että lastenhuone saataisiin pysymään paremmin siistinä. Tavoite voi olla vaatekaappien selkiyttäminen tai pöytäpinnan löytyminen keittiön tasoilta. Tavoite voi olla paremmin toimiva eteinen lasten kausiasusteröykkiöineen tai seuraavan muuton sujuminen ilman valtaisaa mistätätätavaraalöytyyjalöytyy-ahdistusta. Tai sitten tavoite voi vain yksinkertaisesti (ja kunnianhimoisesti) olla toimivampi koti, jossa on vähemmän tavaraa.

2. Aseta välitavoitteita

Kaikkea ei tarvitse tehdä heti eikä kerralla. Ota yhden hetken tavoitteeksi kirjahyllyn siivoaminen tai yhden laatikoston tavaroiden läpi käyminen. Jos tavaraa on paljon, päätä avata vain yksi kaapinovi kerralla tai edetä keittiön tasolla metrin pätkissä. Ota tänään yksi paperipino selvitettäväksi eteisen tason päältä ja huomenna toinen.

3. Toiminta tavoitteiden saavuttamiseksi

Kun aloitat järjestelyn/tavaroiden karsimisen, päätä kolme kasaa, johon lajittelet tavaroita. Kolme kategoriaa, jotka ovat:

- 1. Säästettävät

- 2. Kierrätettävät

- 3. Roskiin menevät

Jos tilanne on täysin toivoton ja tavaraa on ahdistukseen saakka, ymmärrän ettet jaksa alkaa lajitella tämän enempää. Tällöin säästettävät menevät varmasti takaisin kaappiin, kierrätettävät lähtevät jätesäkissä kierrätyskeskukseen tai UFF.iin ja roskasäkkiin sullotaan sulassa sovussa paperitavara ja muovitavara. Pienellä hifistelyllä ja pitkäjänteisyydellä tässä vaiheessa saavutetaan kuitenkin tilanne, joka hyödyttää varmasti useampia osapuolia luonto mukaan lukien.

___________________________________________

Jos siis kuitenkin jaksat paneutua asiaan vielä hieman enemmän, niin jaa edellä mainitut kolme aluetta vielä alalajeihinsa esimerkiksi näin:

1. Säästettävät

- Käyttöön jätettävät 

- Arkistoitavat/säilytykseen menevät

Pohdi mitä oikeasti käytät ja tarvitset tällä hetkellä. Millä tahdot kaappisi täyttää? Mitkä asiat ovat aktiivisesti käytössä ja mitkä saavat jäädä kaappiin odottamaan lähiaikojen käyttöä varten? Mitä voisi arkistoida komeron tai varaston perälle pahvilaatikkoon?

Puinen junarata on ikuinen ja tahdot säästää sen tuleville sukupolville. Onko talossa kuitenkaan tällä hetkellä junaradalla leikkijöitä vai voisiko sen pakata pahvilaatikkoon odottamaan kymmeneksi vuodeksi? Lasten piirustuksia on ihana katsella vanhempana, mutta voisiko ne mapittaa yhteen paikkaan sen sijaan, että niitä pursuilee joka laatikosta ja kaapista? Muumimukeja ei viitsisi myydä, mutta rehellisyyden nimissä, käytänkö niitä tosiaan ja jaksanko katsella niitä joka päivä avatessani keittiön kaapin?

2. Kierrätettävät

- Lahjoitettavat

- Myytävät

- Uusiokäyttöön

Kierrätettävät tavarat voi jakaa kahteen kategoriaan, myytäviin ja lahjoitettaviin, riippuen tavaran arvosta ja omasta viitseliäisyydestä. Kuinka moneen paikkaan jaksaa tavaraa ripotella ja missä mikäkin tavara olisi eniten hyödyksi? Tahdonko tehdä hyvää vai tarvitsenko itse rahaa?

Kierrättää voi monella tavalla. Tavaroita voi lahjoittaa kierrätyskeskukseen, UFFiin, paikalliselle kirpputorille, järjestöille, neuvoloihin, kouluihin tai ystäville. Tori.fi, Huuto.net, Facebook-kirppikset ja perinteiset kirpputorit vaativat hieman viitseliäisyyttä ja aikaa, mutta voivat palkita muutamalla roposella. Vanhoille tavaroille voi keksiä uusiokäyttöä. T-paidan voi leikata trikookuteiksi ja virkata kuteista säilytyskorin. Vanhoista verhoista voi ommella koristetyynyjä. Mielikuvitus rajana.

Itse olen aika suurpiirteinen rahan kanssa, eikä myymättä jääneiden tavaroiden takaisin kotiin kantaminen kirpputorilta innosta. Siksi lahjoitankin suuren osan tavaroista riippuen siitä, missä hyötysuhde tuntuisi olevan suurin. Imetystyynyn olen lahjoittanut neuvolaan, pojan vanhat monot ja luistimet kouluihin tai päiväkotiin. Kaiken sälän, arvottomammat tavarat ja vaatteet kerään kasaan ja vien kierrätyskeskukseen. Vanhat silmälasini aion viedä optikkoliikkeeseen, josta ne jatkavat matkaa kehitysmaihin.

Brion uudehkot vaunut tai Iittalan vähän käytetyt astiat kelpaisivat totta vie lahjoitettuna ystäville, mutta arvokkaammat esineet ovat löytäneet netin kautta uudet kotinsa.

3. Roskiin menevät

- Keräyskartonki

- Keräyslasi

- Keräyspaperi

- Lääkejätteet

- Pienmetalli

- Puu

- Vaarallinen jäte

Paristot ja akut eivät kuulu sekajätteeseen. Vanhat lääkkeet voi viedä apteekkiin hävitettäväksi ja pienmetallille on oma lajittelupisteensä. Toimi vastuullisesti, äläkä heivaa sekajätteeseen sinne kuulumattomia asioita.

Lopuksi. Nauti.

Ilona