Syyskuussa 2013 haaveilen ammattijärjestelijän urasta. Lokakuussa 2013 kirjoitan tavara-ahdistuksesta. Helmikuussa 2014 hairahduin. Elokuun alussa 2014 lupaan karsia 200 tavaraa. Elokuun lopussa 2014 jatkan karsimista. Syyskuussa 2014 kiikutan peilipalloa kirpputorille.
Karsimis- ja järjestelyvimmallani on pitkät perinteet. Raskaana ollessani, vuonna 2006, kävin läpi vanhempieni 3-kerroksisen omakotitalon paremman tekemisen puutteessa. Kierrätykseen lähti noin peräkärryllinen tavaraa. Muutama vuosi sitten anopin tehdessä muuttoa päästin sisäisen karsija-järjestelijäni valloilleen. Voin vaan sanoa, että lähtipä muuten monen muun tavaran ohessa lasten 30 vuotta säästetyt maitohampaat kaatopaikalle. Viime kesänä sain ensimmäisen kerran kutsun ystäväni suvun kesämökille. En pystynyt pitämään näppejäni erossa. Taaskaan. Yhteistyössä talonväen kanssa muuttui tekokukilla ja lastulevyhuonekaluilla kuorrutettu keräilyhelvetti moderni mummola-tyyppiseksi kaikkia osapuolia miellyttäväksi viihtyisäksi mökiksi.
Voin myöntää, että minulla saattaa olla vielä hieman tekemistä hienotunteisuuden kanssa, kun ollaan muiden reviirillä ja kyse on tavaroiden karsimisesta ja järjestelystä. Puolustan tekosiani kuitenkin sillä, ettei koskaan kukaan ole joutunut pettymään. Lopputulos on aina ollut enemmän kuin pidetty, eikä karsittujen tavaroiden perään ole haikailtu. Ellei sitten anoppia ja niitä maitohampaita lasketa.
Tiedätkö, että niin se vain menee. Mitä vähemmän tavaraa, sitä helpompaa on kodin järjestyksessä pitäminen. Mitä vähemmän tavaraa, sitä helpompi siivota. Mitä vähemmän tavaraa, sitä helpompi hengittää. Mitä vähemmän tavaraa, sitä vähemmän ahdistusta. Mitä vähemmän tavaraa, sitä helpompi elämä.
Nyt mennään lokakuussa ja aikaisemmin loppuvuodelle asettamani tavoite 200 tavaran karsimisesta on jo saavutettu. Loppua ei kuitenkaan näy ja tänään kiikuttaessani taas kaksi kassillista tavaraa kierrätyskeskukseen päätin jakaa muutaman tipsin teillekin.
Onko vaatekaappisi äyräitään myöten täynnä, mutta käytät vain muutamaa luottovaatetta? Tuntuuko lastenhuoneen siistinä pitäminen mahdottomalta tehtävältä? Onko sinulla kaappeja, joita ei voi tavaroiden alas romahtamisen pelossa enää avata? Etkö uskalla enää käydä varastossa tai verkkokellarissa ahdistuskohtauksen pelossa? Ja tuleeko sitä silikonista kakkuvuokaa ihan tosissaan koskaan käytettyä?
Noniin. Aika siis tehdä jotain.
1. Aseta päätavoite
Ensimmäinen tehtävä on määritellä mitä haluaa. Kun tavoite on hyvin määritelty, on sitä helpompi ryhtyä toteuttamaan. Tavoite voi olla se, että lastenhuone saataisiin pysymään paremmin siistinä. Tavoite voi olla vaatekaappien selkiyttäminen tai pöytäpinnan löytyminen keittiön tasoilta. Tavoite voi olla paremmin toimiva eteinen lasten kausiasusteröykkiöineen tai seuraavan muuton sujuminen ilman valtaisaa mistätätätavaraalöytyyjalöytyy-ahdistusta. Tai sitten tavoite voi vain yksinkertaisesti (ja kunnianhimoisesti) olla toimivampi koti, jossa on vähemmän tavaraa.
2. Aseta välitavoitteita
Kaikkea ei tarvitse tehdä heti eikä kerralla. Ota yhden hetken tavoitteeksi kirjahyllyn siivoaminen tai yhden laatikoston tavaroiden läpi käyminen. Jos tavaraa on paljon, päätä avata vain yksi kaapinovi kerralla tai edetä keittiön tasolla metrin pätkissä. Ota tänään yksi paperipino selvitettäväksi eteisen tason päältä ja huomenna toinen.
3. Toiminta tavoitteiden saavuttamiseksi
Kun aloitat järjestelyn/tavaroiden karsimisen, päätä kolme kasaa, johon lajittelet tavaroita. Kolme kategoriaa, jotka ovat:
- 1. Säästettävät
- 2. Kierrätettävät
- 3. Roskiin menevät
Jos tilanne on täysin toivoton ja tavaraa on ahdistukseen saakka, ymmärrän ettet jaksa alkaa lajitella tämän enempää. Tällöin säästettävät menevät varmasti takaisin kaappiin, kierrätettävät lähtevät jätesäkissä kierrätyskeskukseen tai UFF.iin ja roskasäkkiin sullotaan sulassa sovussa paperitavara ja muovitavara. Pienellä hifistelyllä ja pitkäjänteisyydellä tässä vaiheessa saavutetaan kuitenkin tilanne, joka hyödyttää varmasti useampia osapuolia luonto mukaan lukien.
___________________________________________
Jos siis kuitenkin jaksat paneutua asiaan vielä hieman enemmän, niin jaa edellä mainitut kolme aluetta vielä alalajeihinsa esimerkiksi näin:
1. Säästettävät
- Käyttöön jätettävät
- Arkistoitavat/säilytykseen menevät
Pohdi mitä oikeasti käytät ja tarvitset tällä hetkellä. Millä tahdot kaappisi täyttää? Mitkä asiat ovat aktiivisesti käytössä ja mitkä saavat jäädä kaappiin odottamaan lähiaikojen käyttöä varten? Mitä voisi arkistoida komeron tai varaston perälle pahvilaatikkoon?
Puinen junarata on ikuinen ja tahdot säästää sen tuleville sukupolville. Onko talossa kuitenkaan tällä hetkellä junaradalla leikkijöitä vai voisiko sen pakata pahvilaatikkoon odottamaan kymmeneksi vuodeksi? Lasten piirustuksia on ihana katsella vanhempana, mutta voisiko ne mapittaa yhteen paikkaan sen sijaan, että niitä pursuilee joka laatikosta ja kaapista? Muumimukeja ei viitsisi myydä, mutta rehellisyyden nimissä, käytänkö niitä tosiaan ja jaksanko katsella niitä joka päivä avatessani keittiön kaapin?
2. Kierrätettävät
- Lahjoitettavat
- Myytävät
- Uusiokäyttöön
Kierrätettävät tavarat voi jakaa kahteen kategoriaan, myytäviin ja lahjoitettaviin, riippuen tavaran arvosta ja omasta viitseliäisyydestä. Kuinka moneen paikkaan jaksaa tavaraa ripotella ja missä mikäkin tavara olisi eniten hyödyksi? Tahdonko tehdä hyvää vai tarvitsenko itse rahaa?
Kierrättää voi monella tavalla. Tavaroita voi lahjoittaa kierrätyskeskukseen, UFFiin, paikalliselle kirpputorille, järjestöille, neuvoloihin, kouluihin tai ystäville. Tori.fi, Huuto.net, Facebook-kirppikset ja perinteiset kirpputorit vaativat hieman viitseliäisyyttä ja aikaa, mutta voivat palkita muutamalla roposella. Vanhoille tavaroille voi keksiä uusiokäyttöä. T-paidan voi leikata trikookuteiksi ja virkata kuteista säilytyskorin. Vanhoista verhoista voi ommella koristetyynyjä. Mielikuvitus rajana.
Itse olen aika suurpiirteinen rahan kanssa, eikä myymättä jääneiden tavaroiden takaisin kotiin kantaminen kirpputorilta innosta. Siksi lahjoitankin suuren osan tavaroista riippuen siitä, missä hyötysuhde tuntuisi olevan suurin. Imetystyynyn olen lahjoittanut neuvolaan, pojan vanhat monot ja luistimet kouluihin tai päiväkotiin. Kaiken sälän, arvottomammat tavarat ja vaatteet kerään kasaan ja vien kierrätyskeskukseen. Vanhat silmälasini aion viedä optikkoliikkeeseen, josta ne jatkavat matkaa kehitysmaihin.
Brion uudehkot vaunut tai Iittalan vähän käytetyt astiat kelpaisivat totta vie lahjoitettuna ystäville, mutta arvokkaammat esineet ovat löytäneet netin kautta uudet kotinsa.
3. Roskiin menevät
- Keräyskartonki
- Keräyslasi
- Keräyspaperi
- Lääkejätteet
- Pienmetalli
- Puu
- Vaarallinen jäte
Paristot ja akut eivät kuulu sekajätteeseen. Vanhat lääkkeet voi viedä apteekkiin hävitettäväksi ja pienmetallille on oma lajittelupisteensä. Toimi vastuullisesti, äläkä heivaa sekajätteeseen sinne kuulumattomia asioita.
Lopuksi. Nauti.
Ilona
Tunnistan itsessäni hieman samoja tendenssejä. Mutta kerron tapauksen omasta elämästä: hehkutin kaverilleni, että olin juuri löytänyt ihanan nettisivun, jossa annettiin hyviä vinkkejä tavaroiden raivaamiseksi. Kaveri katseli minua vähän ihmeissään ja totesi sitten vilpittömästi, että niin mutta kun me TYKÄTÄÄN tavaroista! Tarinan opetus - meitä on moneen junaan. :)
VastaaPoistaOn tosiaan moneen junaan ja se sallittakoon :) toisaalta monet ihmiset tuskailevat tavararöykkiöidensä takana ja tahtoisivat aisoihin helpotusta. Maailma on niin materialistinen, että koen pienen kapinan tavaraa vastaan olevan ihan ok ;)
PoistaAijai siis mä niin tunnistan itseni tosta! Oikein odotan millon mulla on aikaa paneutua äidin huusholliin kunnolla ja laittaa tavara liikkumaan. Omassa kodissa ainakin vaatekaappia karsin säännöllisesti, muita tavaroita lähinnä muuttojen yhteydessä tai saman tien esim. kaikenmaailman paperit. Jos olisi paljon luppoaikaa kävisin mielelläni kaikki kämoän kaapit läpi ajatuksella :)
VastaaPoista*kämpän
PoistaMä en kanssa tunne sellaista käsitettä, kuin paperipinot :D
PoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaKiitos, mainio kirjoitus. Yritän pitää yllä jatkuvaa pikku karsintaa, mutta myönnettävä on, että muutot ovat olleet tehokkainta karsimisaikaani. Ja se on saavutus, että nykyään kirpparilla ei tule ostettua juuri mitään, koska mitään en tarvitse ja kivojakin esineitä on kotona ihan liikaa. Mutta taidanpa ottaa taas karsimiskierroksen tästä inspiroituneena!
VastaaPoistaMun tavoitteena on, että päästään sellaiseen tilanteeseen tavaroden suhteen, ettei seuraavassa muutossa ei tarvitsisi karsia. Sellaiseen tilanteeseen, ettei olisi mitään turhaa.
PoistaAika lähellä ollaan.
Toi on muuten tosi hyvä, kun pääsee tilanteeseen, jossa kaupassa tai kirpputorilla tajuaa olla ostamatta, koska ei tarvitse mitään.
Uskon täysin tuohon Tiedätkö-alkuisen sanan kappaleeseen. Ja susta tarttis ottaa esimerkkiä karsinta urakoihin - vaikka jonkinlailla sitä teen koko ajan :) Sä olisit hyvä niihin hamstraus-ohjelmiin auttajaksi :)
VastaaPoistaEilen lähti kierrätyskeskukseen mm. Joel Hallikaisen cd (lahja anopilta). Minun karsintakätenikään ei siis ole aivan absoluuttisesti toiminut aikaisemmin ;)
PoistaAh kirjoitin juuri saman kolikon toiselta puolelta - karsimisen vaikeudesta. Tai ehkäpä suurin henkinen työ on tehty, mutta se itse fyysinen karsimistyö, ihan liikaa vaivaa! Et sä haluaisi tulla meille kylään? ;)
VastaaPoistaOho. Lähdet sitten Kiinaan!
PoistaVoisinhan mä tulla ;)
Mä en kyllä ymmärrä, kun oon välillä katsonut niitä oikeita ammattikarsijoita (ajankohtaisohjelmista tai uutisista), niin miten ne osaa ja pystyy tekemään sitä karsimista yhteistyössä sen asiakkaan kanssa :D ??! Mä olisin sellainen uuden ajan karsija, joka päästetään valloilleen kotiin, eikä mun työhön saisi puuttua ;)
Hohohoooo. Oot ihana !
VastaaPoistaMä en ookkaan enää varma, että kutsun sua kahville. Varmaan saisit meillä jonkun ahdistuskohtauksen ;)
Jos saisin, niin käärisin hihat ja alkaisin hommiin;)
PoistaEn tosin usko, että saisin. Teillä on kaunis koti tavaroineen päivineen!
Olen muutaman vuoden koittanut mennä ajatuksella; ennen kuin tölliin tulee uutta jotakin pitää myös lähteä.Vaihtelevalla menestyksellä. Mulla on ongelmana muistojen kasaaminen.Tuota ja tuota EI VOI laittaa pois kun siihen liittyy sitä ja tätä... Mukuloiden kasvaessa olen toki kiitollinen "muistoboxeista" jossa piirustukset ja kirjoitukset ovat.
VastaaPoistaTosin en usko, että yksikään haluaa mukaansa omaan kotiin 12 laatikollista muistoja ;)
Tavara kerrallaan, päivä kerrallaan...Hyvä kirjoitus !
Sepä se, aika riipivää karsia lasten piirustuksia ja askarteluja.. laittaa arvojärjestykseen ja säästää osa.
PoistaTuo on hyvä tapa myös, että jotain täytyy lähteä jos uutta tulee taloon.
I so feel you! Luin tuota ensimmäistä linkittämääsi postausta nyökötellen. Ainoa ongelma tässä on mulla se, että tuntuu että lapset jäävät vähän väliä siivoamiselle kakkoseksi "odota hetki, äiti siivoaa!" voisi olla sloganini :( Sitten jos hellitän hetkeksi, syntyy täysi kaaos jonka lopulta joudun itse siivoamaan, koska kuka muu muka sen tekisi?
VastaaPoistaJa meilläkin karsitaan tavaraa. Kasvoin tavaraa pullollaan olevassa kodissa jossa mitään ei heitetty pois. Nyt aikuisena kaikki tavara ahdistaa ja muihin verrattuna meillä taitaakin olla aika tyhjää. Vaikeinta on karsia lapsilta (muu ei oikeastaan ole vaikeaa). Mulla on vieläkin synttärikrapulat kun kolmevuotias sai niin järjettömästi lahjoja...
Mutta mietipä, kun kerran karsii kunnolla, niin koti on tämän jälkeen helppo pitää siistinä.. ja sen jälkeen siivoamiseen kuluu paljon vähemmän aikaa kuin ennen. Eli kerran se vaan kirpasee, ainakin melkein. Siis kun joutuu sanoa, että "odota hetki, äiti siivoaa".
PoistaOivoi, edelleen kadehdin tuota sun taitoa. Ja olen niin kaukana siitä, että itse sitä toteuttaisin. Ei aika riitä! Meidän autotalli on pahin. Ei koko kesä riittänyt edes aloitukseen. Ehkä ensi kesänä...
VastaaPoistaAutotallin ovi vaan auki ja tien viereen Pihakirppis-kyltti ;)
PoistaMä niin tiedän, miten pitäisi toimia. Olen lukenut aiheesta kirjan (Anne Te Velde-Luoma), lehdistä, netistä.. Harkitsen ostokset tarkkaan. Mutta tämän jo kertyneen tavaran kanssa olen pulassa. Tuskastuttavan hitaasti saan tavaraa käytyä läpi. :( Luopuminen on vaikeaa. Ajan löytäminen tavaroiden läpikäymiseen on vaikeaa..
VastaaPoistaKaappi kerralla kun käy, ei pääse syntymään sellaisia röykkiöitä, eikä ahdistusta. Oikeastaan homma on aika helppoa ja nopeaa, kun muistaa vaan pitää sen kasassa niin, ettei lähde rönsyilemään joka paikkaan (jolloin lopputulos on mitä suurimmalla todennäköisyydellä kasa tavaraa keskellä kotia, hirmuinen ahdistus, ajan loppuminen ja lopulta tavaroiden tunkeminen takaisin kaappiin).
PoistaKiitos! Pienempi pala kerrallaan siivousta/raivausta siis. :)
Poista