Keskustelimme teinin kanssa ihmiselämän koukeroista ja siitä, kuinka välillä on vaikeaa ja välillä vaikeampaa. Voi tuntua siltä, että vain minun elämäni on paskaa eikä kukaan muu ole kokenut samoja asioita. Koetut asiat vaikuttavat elämään, asenteeseen sekä käytökseen. Siihen, kuinka suhtautuu elämään ja millaisena sen näkee. Tahtoisi nähdä toisin, valoisammin, mutta ajatusmaailman muuttaminen tuntuu vaikealta. Mieli vetää helposti näkemään ne negatiiviset puolet, vaikka positiivisiakin löytyisi roppakaupalla.
Pohdin asiaa hetken ja päädyin taas yhteen lempiaiheeseeni - kiitollisuuteen. Miltä kuulostaisi kiitollisuusharjoitukset? Ei vie montaa minuuttia päivästä, kun pohtii illan päätteeksi muutaman asian, joista on kiitollinen tänään. Aluksi homma voi olla hieman mekaanista ja kiitollisuuden aiheet voivat kuulostaa väkisin väännetyiltä, itsestäänselvyyksiltä. Idea onkin se, että päivittäin kiitollisuuden aiheita pohtiessa ja etsiessä huomaa ehkä jossain vaiheessa pientä ajattelutavan muutosta. Itsestäänselvyydet muuttuvat arvokkaimmiksi ja asioita alkaa näkemään uudessa positiivisemmassa valossa.
Muutama päivä keskustelumme jälkeen teini ilmotti minulle aloittaneensa lukemaan Sisäinen voima- kirjaa, jonka löysi kirjahyllystämme ja tämän lisäksi listaa päivittäin kolme kiitollisuuden aihetta päivästään tai elämästään. Puhuimme kiitollisuus- aiheesta myös pojan kanssa. Nykyään iltarutiineihimme kuuluukin kaikkien perheenjäsenten ääneen muille kertomat omat kiitollisuuden aiheensa. Tämä tapa lähti lasten aloitteesta ja joka ilta jompi kumpi lapsista muistuttaakin "Kerrotaan kiitollisuudet". Meillä ollaan oltu kiitollisia mm. treeneihin kuljettamisesta, siitä, että ruoka oli valmiina kun oli nälkä, siitä, että sai rauhallisen aamun, siitä, että on ollut kirkas päivä ja siitä, että ollaan saatu viettää rauhallinen päivä perheen kesken ilman yhtiäkään harrastusmenoja tai muita häslinkejä.
Kiitollisuuden aiheiden ääneen sanominen on niin lapsille kuin aikuisillekin opettavaista. Kenenkään vastaus ei ole väärä tai hölmö, kiitollisuus muistuttaa kiittämisestä, itsestäänselviltä tuntuvat asiat muuttuvat asioiksi joista muistaa iloita ja ajatukset kääntyvät pakostakin positiivisempaan suuntaan.
Mistä sinä olet tänään kiitollinen?
P.S. Pahoitteluni viimeaikaisista kuvistani ja kuvanlaadusta. Olen totaalisen kyllästynyt tietokoneisiin, enkä jaksa käyttää aikaani koneella puljaamiseen. Tietokone ei tuota minulle tällä hetkellä iloa. Niinpä olen napsinut kuvia puhelimella ja kirjoittanut tekstejä puhelimella näpytellen. Ajatellut, että parempi tuottaa kakkaa laatua, kuin ei ollenkaan. Tiedä häntä sitten ;)
Ilona
Itse otin joskus vuosia sitten oikein paskana ajanjaksona tavakseni tehdä kiitollisuuslistan mielessäni illalla ennen nukahtamistani, kenties Joustava mieli -kirjan inspiroimana. Tavoite oli keksiä kymmenen eri asiaa, jotakin joka sormelle. Pidempi lista on samalla tietoisuusharjoitus, koska joutuu vähän muistelemaan, eli toisin sanoen olemaan arjessaankin läsnä, oli kuinka raskasta tahansa. Tosin oikein hyvinä päivinä meni kyllä kirkkaasti yli kymmenenkin. Tapa jäi elämäntilanteen tasoittuessa satunnaiseksi, mutta voisi kyllä ottaa taas ohjelmistoon. (Auttoi myös saamaan stressaavinakin aikoina unen päästä kiinni.)
VastaaPoistaKun puoliso on kärsinyt ahdingoissaan, olemme välillä listanneet näitä myös yhdessä. Tosin hän on sitä lajia self-help-allerginen, että "kiitollisuusharjoitukselle" ei sympatiaa heru. Mutta kysymällä "mitä hyvää sinulle tänään tapahtui / mikä oli parasta päivässäsi?" saa huijattua hänetkin osallistumaan. ;)
Kymmenen kuulostaa hyvältä ja perustellulta - tuo tietoisuus ja läsnäolo! Pitääkin ehdottaa poppoolle!
PoistaTotta tuo, ihan samahan se on, millä nimellä sitä pyrkii etsimään niitä hyviä ja positiivisia asioita. Toimii varmasti sanoi sitä sitten kiitollisuusharjoituksiksi tai päivän positiivisiksi :)
Kiva, että kirjoitat, laatu kyllä riittää ja saa luvan riittää. :) Ymmärrän tietokoneinhosi. Olen monesti miettinyt oman blogin perustamista itseni iloksi, mutta ajatus kuvien siirtelystä yms. ei innosta yhtään.
VastaaPoistaMulla menee niin kausittain se, kuinka jaksan nähdä vaivaa ja panostaa. Kokonaan ei tahtoisi blogia lopettaa, joten pitää yrittää madaltaa kynnystä ja päästää itsensä välillä helpommalla.
PoistaJa kiitos. Minun pitikin sanoa, että olen kiitollinen siitä, että jaksatte lukea ja kommentoida. Vuorovaikutus on kuitenkin tän homman suola.
Minusta kans kiitollisuus pitäisi muistaa joka päivä. Kyllä niitä asioita jokaisella on elämässä joista voi olla kiitollinen. Meijän sijaislapset sanoivat, että ovat kiitollisia, kun ovat päässeet meille asumaan. Oli aika yllättävää, kun psykologi sanoi, että ei heidän tarvitse olla siitä kiitollisia. Olin sillai, että aha. Miks ei sais olla?
PoistaNo olipas outo kommentti psykologilta. Toki totta, että lähtökohta ei tarvitse olla se,että lapset ovat kiitollisia tiettyyn perheeseen pääsystä. ...mutta kyllähän kiitollisuus tuollaisesta asiasta vahvistaa sitä keskinäistä suhdetta ja fiilistä sekä sijoituksen onnistumista ja on siis ehdoton plussa. On myös älyttömän kiva saada tuollaista palautetta sijoitetuilta. Tietää tehneensä ehkä jotain oikein.
PoistaTäällä ollaan, eikä laadun suhteen mitään valittamista. Olen kiitollinen, kun muistutit kiitollisuuspäiväkirjasta. Monesti olen suunnitellut sellaisen aloittamista, mutta aina se on jäänyt. Tällä hetkellä olen sellaisessa elämäntilanteessa, että olisi helppo sortua negatiiviseen ajatteluun. Sen sijaan, oloni on varmasti parempi, kun keskityn positiivisiin asioihin ja siihen, että kiitollisuuden aiheita on todellakin paljon <3
VastaaPoistaIhana :) Kuulostaa siltä, että olet hyvässä vauhdissa kohti kiitollisuusharjoituksia tai kiitollisuuspäiväkirjaa.
PoistaUsein on muuten niinkin, että vaikeista tai ikävistäkin tilanteista voi löytyä etsimällä myös se positiivinen puoli. Jos ei muuta, niin haastavat elämäntilanteet opettavat todella paljon ja antavat mahdollisuuden kasvuun ja muutokseen.
Kuvista viis, sun kirjoitukset on aina niin hyviä. Mä olen sellainen negatiivisten puolien kaivelija ja vitsit se on ärsyttävää! Välillä oikein nauran, että miten edes voin ajatella asian niin typerästi. Olen päättänyt (yrittää) muuttaa ajattelumallini, saas nähdä miten ämmän käy!
VastaaPoistaOnneksi aina voi oppia uutta ja muutos on mahdollista kun sen tarpeeseen havahtuu ja on vaan valmis muutokseen. Että ei kun kääntämään vaan mieli pois negatiivisuudesta aina kun ajatukset meinaavat lähteä väärille kehille!
PoistaLeivinuunista, juuri nyt olen siitä kiitollinen :)
VastaaPoistaNiin minäkin olisin!
PoistaMä olen muuten päivittäin kiitollinen meidän ihanasta uudesta uunista/tulisijasta, jonka isä meille muurasi. Että mä inhosin sitä vanhaa vuolukivitakkaa. Mutta siinäpä taas hyvä osoitus siitä, että kun tarpeeksi jotain tahtoo, uskoo, unelmoi, toivoo ja näkee jossain vaiheessa olevansa uudessa tilanteessa (mun tilanteessa näin itseni uuden tulisijan omistajana), niin kyllä ne unelmat lopulta toteutuvat ♡
Olen kiitollinen,että jaksat päivittää blogiasi säännöllisesti. Olen myös kiitollinen,että blogisi ansioista meillä on kaksi tukilasta,jotka tuo iloa ja menoa päivään.
VastaaPoista-mia
Kiitos♡
PoistaIhan mahtavaa, jos olet löytänyt täältä kipinän, inspiraation tai jotain muuta, joka on saanut sinut lähtemään hommaan.
Antoisia hetkiä ja ihanaa joulun odotusta teille!
Eihän tuossa laadussa ole mitään vikaa, en olisi edes huomannut ellet olisi sanonut asiasta! :)
VastaaPoistaJa mitä siihen kiitollisuuteen; olen kiitollinen miehestä, joka keittää aamulla kahvia, vapaapäivästä sekä siitä että voi olla juuri oma itsensä. Kiitos myös tästä postauksesta, jonka aihe on todella tärkeä <3
Ihania pieniä ja isoja kiitollisuuden aiheita ♡
PoistaTerkut miehelle, että jatka samaan rataan :D
tuo on niin totta, jokaisella pitäisi illalla pysähtyä miettimään ihan ääneen että mistä on kiitollinen ja onnellinen :)
VastaaPoistaHelposti sitä vaan illallakin touhuaa omiaan ja tärkeä rauhoittuminen lasten juttujen äärelle saattaa unohtua. Kiitollisuus-juttujen pohtiminen on hyvä pieni yhteinen hetki ja pysähtyminen kuuntelemaan toista ♥
Poista