lauantai 16. marraskuuta 2013

Kaupunki uinuu








Herään klo.04.55. On lauantai, mummon hautajaispäivä. En saa unta ja päätän nousta.


Makaan kynttilänvalossa sohvalla tuhiseva koira kainalossa. Välillä toinen torkahtaa. Lähden liikkeelle kahdeksan jälkeen. Paljon tehtävää. 


Kaunis valo kauniissa aamussa. Kaksi ulkoiluttamassa koiraa. Sauvakävelijä kotimatkalla. Tulossa leipomosta. Vanhus rientää kauppaan viikonlopun ruokaostoksille. Siellä täytetään hyllyjä verkkaiseen tahtiin. Muu kaupunki herää vasta tunnin päästä. Me kaikki tiedämme sen. Me aikaiset. Tunnelma on seesteinen, kenelläkään ei ole kiire. Vielä.


Kun poikkeaa rutiineista, voi kokea jotain kaunista.





Ilona




perjantai 15. marraskuuta 2013

Herkkuöverit





Muistatteko näitä?


Pojan koulussa on disko ja äiti yrittää olla aktiivinen. Tässä lopputulos.


Nopeat, helpot ja halvat viemiset buffettiin.
En kyllä ota vastuuta pienistä likaisista sormista, joilla mahdollisesti diskon pimeydessä hypistellään paidanhelmoja.



Riisimurosuklaat (n.20-30kpl)

-75g kookosrasvaa
-1,5 dl tomusokeria
-2,5 rkl kaakaojauhetta
-1,5 tl vaniljasokeria
-3,5-4 dl riisimuroja
-Pieniä leivos/muffinssivuokia

1. Sulata kookosrasva kattilassa. Anna jäähtyä hetken.
2. Siivilöi joukkoon tomusokeri, kaakaojauhe ja vaniljasokeri.
3. Sekoita joukkoon riisimurot.
4. Nostele kahdella lusikalla pieniin leivosvuokiin.
5. Anna jähmettyä viileässä.


Kuvien pienet leivosvuoat Tiimarista (80kpl/2,5e).





Ilona



torstai 14. marraskuuta 2013

Vajoan





Tarkastelin blogini tilastoja. Tilastothan kertovat blogin kävijämääriä ja mitä kautta tänne päädytään. Suurin osa blogini kävijöistä tulee muiden blogien kautta, ovat kirjautuneita lukijoita tai löytävät tiensä tänne facebookin linkitysten perusteella.


Pieni osa kävijöistä ohjautuu blogiini myös googlen perusteella. Kun googlen hakukenttään kirjoittaa tietyt sanat, kuljettaa tuo Suuri outo etsijän tänne. Hakujen avainsanojen perusteella tänne on varmasti eksynyt henkilöitä, jotka ovat löytäneet osan etsimästään. Tahdotaan nähdä äitiyspakkauksen makuupusseja, pärekorista tehtyä kehtoa, vauvan riippumattoa ja Stuva-säilytysjärjestelmää.


Mutta.


Paljon sympatiaa. Suurensuuren halauksen tahtoisin antaa yhdelle. Hakukoneen kuljettamana hän saapui. Hänellä oli vain yksi kysymys. Vastausta tuo Suuri outo hänelle tuskin antaa. Eikä Keskeneräinenkään.


Miksi saan sääliviä katseita.


Tekee mieli vajota maan alle. Tai meren pohjaan. Häpeän turhamaisuuttani.





Ilona




keskiviikko 13. marraskuuta 2013

Pitäiskö rymsteerata?





Tylsää. Pitäiskö rymsteerata? Joo. Huonekalujen siirtely karkoittaa tylsyyden. Ainakin väliaikaisesti.


Kohteena mummohuone. Eli huone, johon mies pakenee katkonaisia öitä. Huone, jossa naputellaan tietokonetta. Huone, jossa kuivatetaan pyykkiä.


Laverisänky sai päiväpeitokseen olohuoneesta pirteän torkkupeiton ja muutaman tyynyn. Olohuone sai rauhoittua talvenviettoon seuranaan rauhallisemmat värit. Musta rottinkituoli pelastettiin parvekkeelta. Sai tulla viettämään talvea sisälle lämpimään ja kuivaan. Vanha pulpetti on ylimääräinen ja vaikea. Se on iso, eikä mahdu oikein mihinkään. Silti en tohdi luopua siitä. Kaunis kun on.


Poika -Ei iskä tykkää noin värikkäästä. 
Minä -No ei se kyllä varmaan huomaa.




Ilona





Haasteellinen elämä








Elämässä on monenlaisia haasteita. Haasteita on suuria ja pieniä. Meidän suomalaisten elämän haasteet painivat täysin eri kokoluokissa kuin kehitysmaissa elävien ihmisten haasteet. Samaan aikaan kun minä pähkäilen kaupassa kymmenenmetrisen karkkihyllyn edessä valinnanvaikeutta, pähkäilee Swazimaalainen äiti kuinka saisi ruoan riittämään koko perheelle. Kun minä pohdin kuinka haastavaa on löytää lapselle hyviä talvirukkasia, pohtii Intialainen äiti kuinka turvata lasten tulevaisuus ja mahdollistaa heidän koulunkäyntinsä.


Canelipuu ry on kehitysyhteistyöjärjestö, jonka tavoitteena on parantaa köyhien lasten elinoloja Intiassa. Canelipuu toimii yhteistyössä Länsi-Bengalilaisen osavaltion Ateswartalan kylän kyläyhteisön kanssa mahdollistaakseen alueen lapsille perusopetuksen ja luodakseen koko kylälle paremman tulevaisuuden. Kylän koulun toimintaa rahoitetaan yksityisten lahjoitusten avulla ja lahjoitetuista varoista 100% menee Intiaan. Kiinnostuitko Canelipuun toiminnasta ?


Canelipuu kerää varoja osallistumalla Helsingin Pihlajamäen nuorisotalolla järjestettäviin käsityömyyjäisiin 1.12.2013.  Myyntiin kaivataan kaikenlaisia käsitöitä, lahjatavaroita ja leivonnaisia.
Ahkera Laura laittoi alulle haasteen. Päätin kantaa askarteluni kekoon. Tämän haasteen kautta sinulla (ja minulla) on mahdollisuus auttaa.


Meiltä myyjäisiin Canelipuun toiminnan hyväksi lähtee itse tehtyjä Lego-magneetteja. Askartelukaupoista saa ostaa supertehokkaita magneetteja kappaleittain (Ihan huima teho on muuten noissa pienissä magneeteissa! Koitin, niin ihan kevyesti nappaa kahdeksan A4- paperin läpi ja jaksaa kannatella ne jääkaapin ovessa.). Lisäksi tarvittiin supertehokasta liimaa (eli pikaliimaa) ja Legopalikoita. Pientä, helppoa, halpaa ja tarpeellista.



Oletko mukana?





P.S Eivätkä elämäni suurimmat haasteet toki pyöri karkkien tai talvirukkasten valinnoissa.




Ilona




tiistai 12. marraskuuta 2013

Kerran viidessä vuodessa





Niitä oli vaikea saada kuriin ja hoitaa. Alkoivat häiritä nukkuessa. Villiintyneet. Ei niiden eteen oltu paljoa tehty viiteen vuoteen. Kukaan ei oikein ollut hoitanut.


Jotain oli tehtävä.


Kävelin eräänä aamuna kampaajan ovesta sisään kysyäkseni olisiko aikoja. Ja kyllä siellä oli. Heti. Pohtimiselle tai katumiselle ei nyt ollut tilaa. Päätin tarttua tilaisuuteen ja istua tuoliin lapaluihin ylettyvän luonnonkiharan ja kuivan kuontaloni kanssa.


Istuuduttuani tuoliin oli alkusanojen vuoro; En ole istunut tällaisessa viiteen vuoteen. En värjää hiuksiani. En föönaa. En kiharra. En suorista. Pesen.


Tässä vaiheessa pakoon et pääse sinä! Tee jotain. Ihmeitä vaikka. Olisiko se mahdollista?


Niin siis ostatko aina jotain kaupan värejä ja värjäät itse kotona? Sitten kun föönaat, kannattaa kääntää näin ulos päin. Voi kyllä tehdä pehmeästi myös sisään päin. Föönaamisen jälkeen sinun kannattaa vähän vielä suoristaa hiuksia, tulee sileät. Suorista näin pieni osa kerrallaan.


Ei, ei, ei. Minä PESEN ja PIDÄN! Etkö huomaa, että pääni maantienharmaa väri on luonnollinen, se omani? Etkö ymmärrä, en minä omista fööniä!
No voit sinä föönata ja suoristaa niitä vaikka puoli tuntia. Kun kuitenkin kävelen tuosta kampaajan ovesta ulos, luonnonkiharani tulee ottamaan vallan ja tukka kihartuu ennen kuin ehdit lakaista lattialta edesmenneet luonnonoikkuni.


Kiitos kuitenkin, että leikkasit minulle pirteän polkan!




P.S Kuvan tukka on polkkatukkani Bedhead-versio.




Ilona



maanantai 11. marraskuuta 2013

Aika kalliit synttärit




Kahlasin tylsyyksissäni läpi nettiä. Iltapäivälehden sivuilla silmiini osui otsikko "Näin paljon suomalaiset käyttävät tänä vuonna joululahjoihin".


Aloin pohtia sitä, kuinka paljon minä aion käyttää rahaa jouluun ja joululahjoihin. Pidän joulusta ja sen odottamisesta. Meillä koti ei kuitenkaan tee joulua varten suurta muodonmuutosta, eikä meillä hössötetä jouluvalmisteluja montaa viikkoa ennen joulua. Minä olen kasvissyöjä, eikä olla koskaan paistettu edes kinkkua. Se on tunnelma, suklaa, joulukuusi ja kynttilät kun meidän kodissa joulun tekevät.


Palataan joululahjoihin. Pyrimme mahdollisimman lahjattomaan linjaan. On muutamat läheiset, joille lahjan tahdon antaa. Tiedätkö sen, kun 22.joulukuuta kierretään paniikissa ympäri Stockmannia? Pää on tyhjä eikä ajatus kulje. Ainoa asia, joka päässä hakkaa on -Pakko löytää jotain! Tuosta menosta pidättäydyn mielelläni.


Aloitan siis niiden muutaman lahjan pohtimisen ja hankkimisen ajoissa. Kaappiin saattaa ilmestyä paketointia odottavia asioita 4 kuukautta ennen joulua. Jos mahdollista, lahja voisi olla myös sellainen, ettei sitä paketoida - aineeton.


Tänä vuonna aion muistaa lahjoilla anoppia, kummityttöä, äitiä ja isää, siskoa, siskon kolmea lasta ja omaa poikaa. Arvio summasta, jonka lahjoihin tulen käyttämään on 117,5 euroa. Tuosta summasta suurimman siivun vie anopille suunnittelemani naistenlehden lahjatilaus. Äidin ja isän joululahjan annamme siskon kanssa jo ennen joulua. Se tulee olemaan saunan ja kylpyhuoneen pesu. Puhdas joulusauna on jotain, mitä vanhemmat takuuvarmasti arvostavat. Paljon enemmän, kuin paketissa olevaa lahjaa. 
Osa lahjoista on hankittu Stockmannin Hulluilta päiviltä, osa on kirjoja, yksi löytyi Fida-lähetystorilta ja yhden tiedän löytäväni Huuto.netistä.


Ja se summa. Summa, jonka suomalaiset käyttävät tutkimuksen mukaan joululahjoihin  tänä vuonna
- 398 euroa.
Siis mitä, tarkoittaako se kahden aikuisen perheessä 796 euroa joululahjoihin!!?
Oh my God! Aika kalliit synttärit. Jeesuksella nimittäin.





P.S Meillä mies ei osta yhtäkään joululahjaa. Yksi epämaterialistisin tuntemani ihminen (isäni lisäksi).




Ilona