torstai 20. helmikuuta 2014

Elämänmeno





Mikä päivä tänään on? Päähän sattuu. Olenko mä ollut jo ulkona tänään? Nukkuispa vauva vielä hetken. Nälkä. En jaksa tehdä ruokaa. Tulisi jo ilta. Tekisi kyllä mieli pistää maaten sohvalle. Pitää lähteä ajamaan, mutten jaksa käydä laittamassa autoa lämpeämään. Eikai siellä sada lunta. Väsyttää. Tahdon kevään. Outoa, kuinka herneenversot voivat kasvaa viisi senttiä päivässä. Keitinkö mä jo vettä?





Ilona




8 kommenttia:

  1. Kurjan kuuloinen päivä, mutta niitä välillä on ja onneksi mukaan mahtuu mukavampiakin päiviä.

    VastaaPoista
  2. Hengitä nainen! Kuulostaa hirmusen tutulta. Jos yhtään ilahduttaa, niin liityin sun lukijaksi kun sulla on kiva blogi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Neitisein!

      Joo hengittäminen kyllä piti mut hengissä tämän päivän yli. Ja pari toskakakkupalaa. Ja suklaapatukka.
      Ja parempaa mieltä (ja kevään hieman lähemmäksi) toivat kukkakaupasta ostamani tulppaanit.

      Poista
  3. No voi plaah :( Onneksi teillä on loma tulossa.

    Kivasti muuten oot maalannut tuon kukkaruukun raidan. Tuo särmää.
    Vähän kadehdin vaan palmun väriä. Täällä tuppaavat rupsahtamaan ruskeiksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo enää kolme kuukautta, niin pääsee rannalle :D

      Mä en tiedä miksi tuo jukkapalmu on meillä viihtynyt noin hyvin. Välillä olisi joutanut kuollakin, kun en ole sille mitään kivaa paikkaa löytänyt. Varmaan ihan piruuttaan pysyy elossa siis.

      Poista
  4. Olen hiukan huolissaan jaksamisestasi! Se näkyy omassa blogissasi sekä kommenteissa, joita olet jättänyt muiden blogeihin. Missä menee raja, kuinka väsynyt ihminen voi ottaa lainalapsia hoidettavakseen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos huolenpidostasi! Tulit varmaan Hunajaisen kautta, jossa mainitsin Riikalle olevani väsynyt ;)

      Joo ei se mikään salaisuus ole, että vauva-arki on joskus raskasta ja väsyttävää. Tämä ei kuitenkaan onneksi tarkoita sitä, että olisin väsynyt ihminen, sitä, että väsymys olisi jatkuva tila, joka vaikuttaisi työkykyyni.

      Kiitos kuitenkin kommentistasi. Ihan hyvä huomio ja hyvä kysymys. Ja yleisesti ottaen olen sitä mieltä, että perhehoitajan täytyy itse tunnistaa voimavaransa ja jaksamisensa rajat ja mitoittaa työnsä sen mukaan.

      Poista

Kiitos!