perjantai 31. tammikuuta 2014

11 väriä



Pink panther






Tämä oli vaikea. En ole koskaan ollut vaaleanpunainen/pinkki tyyppi. Itsekin yllätyin, että näissäkin väreissä löytyy.



- Säästöpossu on kirpputorilöytö. Samanlainen minulla tosin oli lapsenakin
- Sähäkän pinkki lyijykynä on pojan ja äidin lemppari
- Mäkihyppääjä-lelu on vuosikymmeniä vanha leikkikalu Suomessa. Tämä on uusiotuotantoa ja pojan joululahja (ja mahtava talviulkolelu!)
- Trolli-peikko on lapsuudesta - herättääkö muistoja?
- Turtles-legoista The Kraang
- Pojan yksi lempiohjelmista - Vaaleanpunainen pantteri
- Poskipuna - joka päivä, huulipuna - harvoin
- Herkka vaaleanpunainen Mariskooli on lahja ystävältä
- Pinkki-vaaleanpunainen potti on ostettu valmistumiseni kunniaksi joitain vuosia sitten
- Vaalenapunainen ruukku on Ikeasta. Aloe vera-kasvi viihtyy kylpyhuoneessa
- Vaaleanpunaiset potkuhousut ovat minun ja siskoni vanhat ja nyt päässeet uudestaan käyttöön






P.S. Ohhoh sanon.




Ilona




torstai 30. tammikuuta 2014

Oikeita töitä









Minä saan herätä aamulla sängystäni ilman, että minun täytyy lähteä työpaikalle. Minulla ei ole pahemmin aikatauluja. Minulla ei ole työkavereita, joiden kanssa jaan työpäivät. Olen kotona. Jos tahdon, voin kulkea koko päivän yöpuvussa. Voin käydä lenkillä kesken päivää. Voin tehdä perheelle ruokaa ja siivota. Kyllä- keskellä päivää. Eihän se ole oikeaa työntekoa. Ainakaan kaikkien mielestä.


Kun tapaan vanhoja koulukavereita tai tuttuja ja vaihdamme kuulumisia, saan usein kuulla kysymyksiä
-Koska aloitat työt? -Aiotko mennä töihin joskus? -Milloin palaat oikeisiin töihin?


No siitä en tiedä. Siis koska menen muunlaisiin töihin kuin nyt. Tässä on nyt hyvä.


Näihin leikkitöihin. Leikkitöitä tehdään muutaman euron tuntipalkalla 24 tuntia vuorokaudessa. Päivin öin. Tauoista leikkityöpäivän aikana päättää joku muu eivätkä ne ole lakisääteisiä. Leikkitöiden intensiivisyydestä sanon sen verran, että kyllä on. Leikkitöissä vapaat sattuvat tulemaan milloin sattuu, eivät varmasti pyhäpäivinä tai silloin kun on ne sukulaisen häät. Vapaat kestävät määrittelemättömän ajan eikä silloin palkka kulje. Työtkin kestävät määrittelemättömän ajan. Kaikki on aina vähän epävarmaa.


En kirjoita siksi, että minulla olisi vallitsevasta tilanteesta valittamista. Ei, viihdyn työssäni. Vaan siksi, että ne oikeissa töissä olevat saisivat hieman perspektiiviä asioihin. Voisivat ensi kerralla kysyä vaikka, että kuinka viihdyn nykyisessä työssäni tai olenko joskus harkinnut siirtyväni muihin hommiin. Kyllä tässä nimittäin töitä tehdään. Ihan oikeasti.






Ilona




keskiviikko 29. tammikuuta 2014

Oi oi





Olin jo menettänyt luottamuksen kirpputoreihin ja kierrätyskeskuksiin. Tiedätkö kun kierrät ja kierrät ja kerta toisensa jälkeen aina vain romua ja reissun jälkeen tyhjät kädet. Se ei paljoa kuule inspiroi.


Nyt satuin vahingossa käymään Kontissa ja mitä eteeni tupsahtikaan. Orthexin pyykkikori. Hurjan hyvässä kunnossa ja sopii kuin nakutettu meidän 70-lukulaiseen kylpyhuoneeseen. Ja mikä tärkeintä, se nostalgia! Tästä tulee lapsuus mieleen.





Ilona





tiistai 28. tammikuuta 2014

Arvon lukijat (arvonta)





Kiitos teille. Vuorovaikutuksesta. Ilman teitä olisi aika tylsää.


Arvon lukijat, en kuitenkaan arvo lukijoita, vaan tämän vintage-löydön. Kamelin värisen nahkaisen veskan. Joka on muuten aika  ihq ja magee.



Jos jaksat pohtia hetken, otan mielelläni vastaan myös kehitysehdotuksia Keskeneräisen suhteen.
Mikä on mielekästä? Mikä toimii ja mikä ei? Mitä enemmän ja mitä vähemmän? Mihin suuntaan? Ehdotuksia? Toiveita? Ihan mitä vaan.



Arvonta suoritetaan 6.2.
Laitathan kommenttiin sähköpostiosoitteesi, niin tavoitan sinut jos arpaonni osuu kohdallesi.





Ilona





maanantai 27. tammikuuta 2014

Pojan mummohuone





Poika muutti taannoin entisestä kukkatapetistaan nimensä saaneeseen mummohuoneeseen. Huone on hiukan kompaktimman kokoinen, kuin pojan edellinen huone, mutta kaikessa kompaktiudessaan hauskan lastenhuonemainen. Huoneen värimaailmaksi näyttäisi muodostuneen 70-lukulainen skaala kirkkaita ja pirteitä värejä. Maija Isolan Kirgiisi-verhot ovat äitini ensimmäiset verhot hänen opiskelija-asunnostaan.
Mustaksi maalatulla keittiänpöydällä on tilaa leikeille. Pöydän ympärillä olevat tuolit ovat kierrätyslöytöjä ja alkuperäisväreissään.


Marimekon ruskeita Kaivo-pussilakanoita ei peitetä päiväpeiton alle.


Pojan itse tekemä oranssi kello tikittää kovaäänisesti ikkunapenkillä.


Pieni lego-sälä, kynät ja Pez-hahmot säilyvät Palaset-laatikoissa ja CD-kotelossa hyvässä järjestyksessä. Vihreä Palaset-norsu on kierrätyslöytö.


Huoneen seinät on maalattu jämämaaleilla paperitapetin päälle. Harmaan rauhalliset sävyt ovat hyvä tausta muuten värikkäälle huoneelle.






Ilona





sunnuntai 26. tammikuuta 2014

Armeijan säännöillä






Nukumme miehen kanssa eri sängyissä. Eri huoneissa.


Vauva on vallannut kanssani master bedroomin.
Illalla vauva laitetaan nukkumaan omaan riippumattoonsa. Muutaman öisen syötön jälkeen heräämme aamulla kuitenkin jostain syystä vierekkäin sängystäni.


Mies petaa luonnollisesti oman sänkynsä aamuisin. Kukonlaulun aikaan, ennen töihin lähtöä. Luonnollisesti minä olen opastanut miten. Pussilakanan ruudut suorassa ja tyynyt aseteltuna nätisti.


Me vauvan kanssa nautiskelemme leppoisista aamuista tuijotellen toisiamme silmiin leveässä sängyssämme. Noustuamme petaamme sängyn. Etenemme olohuoneeseen pöyhien pojan runttaamat sohvatyynyt, viikkaamme pojan sohvalle jättämän huovan ja jatkamme miehen valtakuntaan.


Kuvan mukaisesta lopputuloksesta lähtee napakka tekstiviesti miehelle
- Ei menisi läpi armeijassakaan.



Tiedättekö armeijan päiväpeitot? Ne ovat sellaiset ruudulliset noin 1 x 1 cm ruutukokoa. Ja oikosessa pitää olla jokaikinen ruutu. Muuten menee uusiksi.





P.S. Poika petaa itse oman sänkynsä. Äiti käy salaa oikomassa petauksen pojan lähdettyä kouluun.


P.P.S. Tiedän. Päässäni viiraa ja pahasti.





Ilona





lauantai 25. tammikuuta 2014

Osumia väistellessä




Mitä minä ajattelen, kun olen väsynyt, olen sairastanut vauvan kanssa kolme päivää, pääni meinaa hajota, miehen työpaikalla painaa päälle jättimäiset yt-neuvottelut, koira on edellisenä iltana purrut itseltään hännän poikki ja loppu hännästä on yöllä amputoitu päivystyksessä, pojalla on jalkapallopeli ja samaan aikaan 270 luomukananmunan tilauksen nouto painaa päälle?


Minä ajattelen, että pitäisipä muuten pestä kylpyhuoneen lattialaattojen saumat. Ovat ihan hirveän likaiset.


Ja ryhdyn tuumasta toimeen.




P.S. Täällä yritetään siis väistellä potkuja, joita elämä yrittää nyt ihan selvästi tähdätä päihimme.





Ilona





perjantai 24. tammikuuta 2014

Vararasvaa





Puristin epähuomiossa turhan antaumuksella käsivoidetuubia. Yliannostus voiteesta käsissäni sai minut nostamaan paitani ja pyyhkimään ylimääräiset töhnät vatsaani.


Vieressä istuva poika katsoi vatsaani ja totesi -Vararasvaa.


Purskahdin nauruun ja katsoin kysyvästi poikaa.


Poika kainosti -Vai mitä se nyt oli. Oliko se vararasvaa?


Kyllä. Ylimääräisen käsivoiteen lisäksi vatsassani on vararasvaa.





P.S. Nautinnollista viikonloppua sinulle! Meillä se tulee olemaan munarikas.





Ilona






keskiviikko 22. tammikuuta 2014

Hetki





Vauva heräili kehdosta. Venytteli raajojaan. Aurinko paistoi.


Tiedätkö, kun joskus on sellaisia hetkiä?  Juuri täydellisiä.





Ilona




tiistai 21. tammikuuta 2014

Kuinka päästä rantakuntoon 2014?





Pikkuhiljaa alkaa taas olla aika ryhdistäytyä ja suunnata katseet kohti kesää ja rantoja. Seuraa toimivaksi todettuja vinkkejä painonhallintaan.



- Kanna joka päivä koko päivän sylissäsi jotain vähintään kolmekiloista asiaa
- Liiku, hytkytä, heiluta, väännä ja käännä tämä asia sylissäsi koko päivän joka päivä
- Tyhjennä tiskikone, laita pyykit ja imuroi myös pitämällä paino mukanasi
- Unohda syödä vähintään yksi ateria päivässä
- Syö aamupala aikaisintaan klo.10
- Katso syödessäsi kelloa ja pidä tavoitteena syödä ruokasi kahdessa minuutissa (takaa annoskokojen kurissa pysymisen)



Näillä takuuvarmoilla vinkeillä olen päässyt tulokseen -3kg alle kolmessa viikossa.




P.S. Jos et onnistu, pidä mielessä, että rantakunnossa ne hylkeetkin ovat.





Ilona




maanantai 20. tammikuuta 2014

Kuume





Joka talvinen riesa. Se alkaa enteillä joulukuun tienoilla. Nousee pikkuhiljaa. Tammikuussa olo on jo hieman rauhaton. Jos mitään ei ole tapahtunut, helmikuussa jo levoton. Maaliskuussa ilmassa on kainoa odotusta. Huhtikuussa odotus on muuttunut rehelliseksi kaipuuksi. Toukokuussa ollaan jo ihan hilkulla. Ja kun Suvivirsi vihdoin kajahtaa, vilkutamme lentokoneesta.


Tänä vuonna heti kuumeen noustessa muutimme sen odotukseksi.




P.S. Enää 133 päivää.


P.P.S. Suosittelen kaikille, jotka pitävät tuoreesta ruoasta, maailman parhaasta fetasalaatista, puhtaasta merestä, vehreistä maisemista, pienistä idyllisistä Kreikkalaiskylistä, oliiveista, turvallisuudesta, lämmöstä, luonnosta, rauhasta ja ystävällisistä ihmisistä. Löytyy Pargasta toukokuun lopussa ja kesäkuussa.





Ilona