perjantai 28. helmikuuta 2014

Luulin väärin





Hyvät uudet yläkerran naapurimme!


Luulin, että tahtoisin lisää elämää tähän kerrostaloon, jonka asukkaiden keski-ikä on noin 68 vuotta. Luulin, että olisi mukavaa, että talossa asuisi meidän lisäksi muitakin lapsiperheitä. Luulin, että minua ärsytti täällä eniten se, että mummot vahtivat muistaako poikani sulkea roskakatoksen oven viedessän roskia. Tai se, ettei leikkipihan roskikseen saa oikeasti laittaa roskia.


Luulin myös, ettei kukaan kehtaa porata kiviseinää iltakymmeneltä. Luulin, ettei kukaan naputtelisi vasaralla siihen aikaan, kun minulla painuu illalla silmät kiinni. Luulin, etteivät kenenkään lapset voisi huutaa aamukahdeksasta iltayhteentoista. Luulin, ettei kukaan lapsi voisi itkeä ja raivota koko päivää. Luulin, ettei kukaan vanhempi jaksaisi kuunnella lapsiltaan tuollaista käytöstä päivästä toiseen.


Tervetuloa kuitenkin. Toivottavasti ette viihdy täällä hyvin ettekä kauaa.




Ilona




21 kommenttia:

  1. Voi että tykkään sinun tyylistä kirjoittaa.:)

    Uudet naapurit tosin kuulostaa melko ikäviltä ihmisiltä - kerrostaloasumisen kurjuutta. Tsemppiä ja tosiaan, toivottavasti eivät viihdy kauaa. :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :)

      Tää on kyllä ollutkin ihan superrauhallinen kerrostalo. Täällä asustelee alkuperäiskansaa ;) siis porukkaa, joka on asunut talon valmistumisesta saakka..tai heidän jälkeläisiään.

      Mun pitää ehkä vinkata uusille naapureille eräs blogi ja sen eräs kirjoitus :D

      Poista
  2. Joo, tiputat postiluukusta blogiosoitteen :) Sillee hienovarainen vihjaus..Kerrostalossa on hyvät ja huonot puolensa, ikävää toki jos kaikki asukkaat eivät ymmärrä kunnioittaa muiden rauhaa ajankohtana jolloin se olisi suotavaa :(

    Tai jätät vaan niitä lappuja. Piilolappuja ilmoitustaululle. Lehdestä leikatuin kirjaimin. OlkAa HilJAA.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos hyvistä vinkeistä :) !

      Hyviin puoliin kuuluu se, ettei aamuisin tarvitse pakottaa itseään lumihommiin, jos yön aikana on satanut puoli metriä lunta. Ainiin nyt on kevät.

      Kerrostaloasumisen hyviä puolia on myös sähkölaskut. Ai että kuinka nautin näistä pienistä kuluista paritaloasumisen jälkeen :)

      Poista
  3. Voi olette saaneet uusia naapureita, ei kuulosta mukavalta! Toivottavasti meno rauhottuu. Mä luulin ennen että teillä on vaan niin jykevät seinät että naapurien elämä ei kuulu, mutta se taisikin vaan johtua siitä että alkuperäiset on hiljaista sorttia. Itse olen miettinyt naapurista kuuluvaa huutoa ja riehuntaa (joka kuuluu lähinnä vaan, kun lapset ovat kotona ilman äitiä), että kehtaanko äidille mainita noin niinkuin ohimennen: mahdatko olla tietoinen teillä meneillään olevasta hurjastakin raggaroinnista työpäiviesi aikana. Koska kauheen mukavaa ei ole karhun karjaisulta ja tantereen töminältä kuulostavat meiningit seinän takana kun olisi päiväuniaika erittäin tervetullut. -Pilvi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä kans luulin, että meillä on jykevät seinät. No ei..on ne edelleen jykevät.

      Kyllähän sitä voi mainita vaikka sillain ohimennen, että olipa teillä hurja meno !

      Poista
  4. Voi tunnen tuskasi! Meillä yläkerran naapuri aloittaa seinien kaatamisen melkein joka ilta kahdeksalta. Ja sitten pora soi, ja talo tärisee. Minäkun luulin, että se death metallia basso kaakossa huudattava nuorukainen oli ärsyttävä. No, eiköhän niiltä lopu pian seinät, mitä kaataa... toivon hiljaisempaa yhteiseloa teille jatkossa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä luulen ,että täällä suunnalla alkaa pikkuhiljaa olla muutto ja remontti valmiita. Edessä on tietty siis tupaantuliaiset. En malta odottaa.

      Poista
  5. Ihan niinkuin Petra sanoi - auts. Todella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, meinasin just sanoa, että kyl tää varmaan tästä.. ja samalla hetkellä kuulin vasaran pauketta :) No nyt on lauantai ja kello on kolme. Se sallittakoon siis.

      Poista
  6. Huh! Ootko jo käynyt soittelemassa sen erään aiemmassa postauksessa mainitun omakotitalon ovikelloa ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No en ole vielä! Pitäisi. On niin hektistä ollut elämä babyn kanssa, ettei hirveästi ole ehtinyt miettiä.

      Poista
  7. Kerrostalon ihanuus ja kamaluus, elämän äänet. Huh. Toivotaan, että meno ja meteli rauhoittuvat. Meillä on naapureina lapsiperheitä, vuoron perään kuuntelemme toistemme lasten hulinointia. Unikouluista on kohteliaasti ilmoiteltu etukäteen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Enkä mä kyllä ajattelekaan, että täysin äänetöntä pitäisi olla. Mutta kyllä kerrostaloasumisessa pitäisi pyrkiä ottamaan naapurit huomioon.. esimerkiksi juuri tuon remontoimisen suhteen.

      Ehkä mun pitää myös kunnostautua tässä asiassa ja pahoitella vauvojen puolesta meistä lähtevää ääntä alakerran ilmoitustaululla ;)

      Poista
  8. voi aargh, onpa ärsyttävää.
    meidän alakerran teini päätti viime kesänä ja alkusyksystä pitää bileet joka viikonloppu kun vanhemmat ja pikkusisarukset lähtivät mökille. niitä bileitä oli aika usein, ja meille kuului parhaimpina öina kello kahdelta yöllä järkyttävän kovalla musiikki, tuntui kuin olis itse jossain yökerhossa. kävin aika raivokkaasti useamman kerran koputtamassa (=hakkaamassa) ovea. olin myös viimeisilläni raskaana ja pari kertaa aika suorapuheinenkin, grrrrr. eipä oo hippoja pahemmin siellä enää onneksi ollut. ja ehkä nyt ei oo enää mökkisesonkikaan ;) huh, toivottavasti teidän naapurissa tajutaan olla hiljaa edes iltaisin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toi on kyllä hienoa, että voi mennä sanomaan naapureille metelistä. Mä olen jotenkin niin kiltti (enkä väitä, ettetkö sinä olisi kiltti ;) ) etten viitsi mennä kenellekään mitään sanomaan. Oma vika siis.

      Poista
  9. Mä esitän kollektiivisen pahoittelun kaikkien meidän yläkerran metelöijien puolesta (ota vaan mallia meidän alakerran naapureista ja nimetä langattoman verkon "kiva kun yläkerta metelöi").
    Etenkin yli viikon sairastelu sisällä (lapset hereillä 6.30-21.30), jolloin ei miehen kanssa pystytty tarjoamaan mitään virikkeitä (televisiota ei lasketa koska se ei enää kahden päivän jälkeen toiminut) ja nää kaksi kroonista riitelijää joko hakkasi lattiaa, toisiaan tai tavaroita tai kaikkia kerrallaan. Koirat räksytti ja lapset huusi ja olisin toivonut, että maa olisi niellyt häpeävän äidin paitsi sitten olisin pudonnut sinne alakertaan.
    Lisää vinkkejä naapurikommunikaatioon:
    http://www.thepoke.co.uk/2013/09/23/22-outstanding-neighbour-complaint-notes/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hohoo. Ou mai kaad kuinka hienosti nimetty langaton verkko :D !!

      Kiitos Pena - muistutit minua siitä, että meidän yläkertalaiset saattavat olla ihan inhimillisiä ihmisiä. Koska mä uskon, että te olette ainakin.

      Ja kiitos vinkeistä!

      Poista
    2. Komppaan Periaatteen Naista: meidänkin pennuista lähtee aikamoinen meteli, ja itse olen stressaavaa tyyppiä, joka pyrkii hyssyttelemään riitelyä, lattian hakkaamista, tömistelyä ja pomppimista. Tunnen suurta tuskaa ja häpeää siitä, kun tuotamme maailmaan liikaa meteliä. Onneksi alakerran naapurit ovat sanoneet, että tykkäävät "elämän äänistä" (tosin elämän äänet voivat aika helposti muuttua elämän meluksi)

      Poista

Kiitos!