keskiviikko 5. maaliskuuta 2014

Materialisti





Kun huonekaluja alkaa olla kertynyt tarpeeksi kohtuullinen määrä, vaatii niiden sijoittelu kekseliäisyyttä. Kuinka saada mahtumaan kaikki rakas materia 92 neliöön?


Vaikka puhun paljon tavaroiden karsimisesta ja niistä luopumisesta, olen kuitenkin pohjimmiltani materialisti. Aineen palvoja. Kun rakastan jotain huonekalua, en pysty siitä luopumaan. Vaikka ei mahtuisi. Jos en rakasta, voin luopua. Vaikka mahtuisi.


Ja kyllä - huonekaluja voi rakastaa.


Ruokailutilassa ja olohuoneessa on saatu aikaan maksimaalinen huonekalumäärä käyttämällä seinätila järkevästi. Kun ennen olohuoneen sohva oli olohuoneen puolella ja puusohva ruokailutilan puolella seinää vasten, jäi tilankäyttö vajaaksi. Siirrettyäni sohvien selät toisiaan vasten jäi seinätila kaapin ja vitriinin käyttöön. Ja jäipä ruokailutilan puolelle tilaa vielä nojatuolillekin.




Musta vitriini perintöä anopilta. Maalattu itse mustaksi.
- Olohuoneen liinavaatekaappi löytynyt aikoinaan Rekolan ostosta ja myynnistä
- Puusohva on ennakkoperintö isoäidiltä
- Keittiönpöydän pöytälevy on löytö Spr Kontti-kierrätyskeskuksesta, jalat Ikeasta
- Valkoiset pinnatuolit ovat kierrätyshankinta ensimmäiseen kotiini (2004?)
- Musta kangassohva on Ikean vanha Nikkala. Ennen ruskea, itse värjätty mustaksi
- Valkoinen kello on Karlssonin
- Musta rottinkinojatuoli Ikeasta





Ilona




16 kommenttia:

  1. Vau mitä aarteita! Taitavaa sommittelun myös. :)

    Minä olen samaa mieltä tuon rakastumisen suhteen. Se voi tapahtua ensikohtaamisella tai syntyä pikkuhiljaa. Sydämeni särkyi, kun nettikirppiksen keltainen pinnasänky oli jo myyty. Ärsyttävää - miksi ne ei poista niitä ilmoituksia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Keltainen pinnasänky kuulostaa ihanalta! Onneksi keltainen maali on keksitty. Eikun maalipensseli käteen?

      Poista
  2. Sinä olet kyllä tehnyt upeita löytöjä! Kaunista ja seesteistä. -M

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Pikkuhiljaa on tätä materiaa kartutettu ympärille. Hirveästi ei voi enää kierrellä kierrätyskeskuksia ja katsella vanhoja huonekaluja, kun ei montaa huonekalulöytöä tänne enää mahdu.

      Poista
  3. Ihan mahtavaa huonekalujen sijoittelua! Ja varsinkin nuo selät vastakkain olevat sohvat on loistava keksintö. Varastan idean jahka tulee mahdollisuus olohuone/ruokailutilaan. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saa vapaasti varastaa :) Hyvin kyllä sattuivat olemaan aika samaa leveyttä sohvat, niin passaavat selätysten.

      Poista
  4. Pitäisiköhän mun värvätä sut etsimään meille uutta keittiönpöytää? :) Tehtiin pienimuotoinen keittiöremppa ja vanha pöytä ei käy enää yhtään uusien kaappien kanssa. Kotiäitinä on turha edes haaveilla, että olis varaa ostaa uusi. Ainoa vaihtoehto lienee kirppis tai kierrätyskeskus. :) t. Keksin mamma

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Te tarvitsette ison, eikö niin? Lupaan pitää silmä auki !

      Poista
  5. On kyllä niin kivasti laitettu teillä, sulla on silmää! Minä olen syvimmiltä ytimeltäni ei-materialisti, tiedostan kaiken katoavuuden ja hiipuvuuden. Mutta tällä meidän normielämän tasolla rakastan kauniita tavaroita, ne tuovat päivittäin visuaalisia ilonhetkiä ja nostavat elämänlaatua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos.
      Joo kyllä on mukavampi asua sellaisessa kodissa, jossa on omaa silmää miellyttäviä asioita, kuin että ei olisi. Allekirjoitan täysin, että elämänlaatu nousee :)

      Poista
  6. Ihana kello, ihana pöydän kansi, ihana liinavaatekaappi, ihana, ihana, ihana mikä ihana :) Hienosti huonekalut sulassa sovussa. Luovuus ennenkaikkea!

    VastaaPoista
  7. Mukavan näköinen järjestys :) löysin juuri blogisi, täytyy jatkaa lukemista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavaa, että löysit. Ja ahkerasti oletkin jo lukenut ja kommentoinut :)
      Kiva jos viihdyt.

      Poista

Kiitos!