keskiviikko 26. elokuuta 2015

Lyhyt kirpaisu










Olen sitä mieltä, että elämässä pitää olla aina jotain projekteja. Sellaisia projekteja, jossa asettaa itselleen jonkinlaisia tavoitteita. Vähän haastaa itseään. Se voi olla toisenlaista ajattelua, toimintaa tai tekoja, mihin on tottunut.


Tämänhetkinen tavoitteeni liittyy karsimiseen ja minimalistiseen ajatteluun. Eräänä päivänä päätin, että opettelen uuden asian. Opettelen päästämään irti vanhoista tärkeistä huonekaluista, mikäli niillä ei enää ole selkeää funktiota kodissamme. Uskon, että tämän talon myötä olemme tulleet kotiin. Muuttaminen kodista toiseen saa loppua. Näin ollen voin lopettaa huonekalujen säästämisen hamaan tulevaan. Se ajatus, kun tärkeälle huonekalulle ei löydy paikkaa eikä käyttöä nykyisestä kodista, mutta ehkä tälle löytyy vielä joskus paikka jostain/jossain. Sen ajatuksen voi nyt unohtaa.


Aloitin varovaisesti maalaamalla isoäidiltä saadun lipaston (ylin kuva), vaikka olin aina ajatellut, että alkuperäiskunnossaan olevaa vanhaa puun väristä lipastoa en mene muuttamaan. Tumman puinen lipasto ei vain yksinkertaisesti sopinut mihinkään meillä ja loppujenlopuksi se joutui tyhjänpantiksi ulkosaunan pukuhuoneeseen. Eräänä päivänä päätin päästää irti ajatuksesta, että lipasto olisi arvokas minulle vain alkuperäisasussaan. Hioin ja maalasin lipaston ja se pääsi olohuoneeseemme. Nyt se on oikeastaan täydellinen.


Jatkoin projektia luopumalla pojan vanhasta rakkaasta Niemen Tehtaiden sängystä. Satuin kesällä löytämään kierrätyskeskuksesta toisen samanlaisen sängyn ja ajattelin, että saisin niistä kerrossängyn. Sängyt olivat kuitenkin hieman eri kokoa, eikä kerrossänky toteutunutkaan. Pojan sänky sai lähteä, koska uusi löytö oli paremman kuntoinen. Tuntui tylyltä.


Seuraavaksi sai lähteä vanha talonpoikaiskehto, joka oli ollut pojan sänkynä hänen vauva-aikanaan. Vauvoille on meillä jo nukkumapaikoiksi pinnasänky, vauvojen riippumatto, pärekorikehto ja vaunujen kantokoppa. Ei meille kaiketi viittä hoitovauvaa tule samaan aikaan, joten jostain on luovuttava ja se sai olla iso ja painava kehto.


Luopumisprojekti jatkui laittamalla myyntiin anopilta saatu musta vitriini, joka tuntuu olevan aina vähän ylimääräinen meillä. Kaunis se on kuin mikä, mutta ei kotiimme niin käytännöllinen. Toivottavasti löytää uuden rakastavan kodin.


Seuraavaksi täytynee alkaa käydä ullakkotilaa läpi. Metrin leveä ja kaksi metriä pitkä ullakkomme kätkee sisälleen kaiken sen, mitä emme arjessa käytä, mutta mitä olen luullut tahtovani säilyttää. Taas on vähän karsimisvimma päällänsä. Katsotaan kumpi voittaa ullakolla, karsimisvimma vai tunnearvo.


Niin. Tavaroista ja huonekaluista luopuminen on vaikeampaa, jos niillä on tunnearvoa. Perinnöksi tai lahjaksi saadut tavarat tai elämässä kauan mukana kulkeneet asiat ovat toisella tavalla tärkeitä, kuin ne, joita saa ostettua kaupasta uutena. Tavarat herättävät tunteita ja muistoja. Miksi kuitenkaan pitää väkisin kiinni tavarasta, kun ei kai muistojen pitäisi järjen mukaan olla yhtä materian kanssa? Tunnearvoa sisältävistä tavaroista luopuminen kuulostaa haastavalta touhulta. Voin kuitenkin kertoa, että kerran se vaan kirpasee. Kokeile vaikka. Kohta jo huomaat, että kodin ja asioiden käytännöllisyys ja tila ovat tärkeämpiä, kuin asioissa kiinni roikkuminen.






P.S. Projekteista puheenollen aikaisemmin olen;
- Hastanut itseäni treenaamaan itseni 10 kilometrin juoksukuntoon nollan kilometrin juoksukunnosta. - Päättänyt lopettaa kaiken turhan ostamisen ja karsinut kodistamme 200 tavaraa, vaikka tavaraa ei alun perinkään järin paljoa ollut.
Harjoitellut käymään kaupassa vain kerran viikossa ja järkeistämään ruokakuluja tehden kahden viikon ruokalistat kerralla ja noudattamaan niitä.
- Haastanut itseni olemaan ostamatta mitään kahteen kuukauteen.





Ilona





20 kommenttia:

  1. Uih. Tämmönen projekti pitäis iteki alottaa.
    Mistä oot mahtanut ostaa ton seinätelineen Marimekon lautaselle?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo lautastaulumummoseinäkiinnikesysteemi on clas ohlsonilta.

      Oho- siis lautasripustin:
      http://www.clasohlson.com/fi/Lautasripustin/40-7400

      Poista
  2. Olen samaa mieltä, tuollaiset projektit ovat hyvästä, jos uskaltaa ottaa sen ensimmäisen askeleen projektin aloittamiseksi. Itse en valitettavasti ole vielä siellä saakka, mutta luen saavustuksistasi ihaillen! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri näin, ensimmäinen askel pitää uskaltaa ottaa, niin seuraavat on jo helpompia.
      Kaikki me kuljetaan omaa tahtiamme..jos mä kuljen sun edellä, niin pidä sä vahtia hännillä :)

      Poista
  3. Yes, hyvä tsemppipuhe! Tätä kaipaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai tää teksti tuli tilauksesta :)
      Eikun tuumasta toimeen vaan.

      Poista
  4. Oho, mahtavia haasteita ollut sulla! Mullakin on tällä hetkellä karsiminen menossa. Tosin tavarat tuntuvat enemmän liikkuvan huoneesta toiseen :) Ihana blogilöytö, joten jäänpä seurailemaan. Ja mikä on tuo kaunis lautanen kuvassa? Tervetuloa myös vastavierailulle! T. Kaisa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, kun löysit tänne. Ja tulen toki vastavierailulle!

      Seinällä oleva mustavalkoinen lautanen on Marimekon Oiva/Siirtolapuutarha ja tuo hieman marokkolaistyylinen pyöreä posliini on tuliainen itseltä itselle Kreikan matkalta..se on itse asiassa pannunalunen.

      Poista
  5. Jes. Kunhan saan nuo pari vaatekassia kierrätettyä eteenpäin on tilaa taas karsia jotain muuta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äh. Mä taas totesin tänään oman malttamattomuuteni karsimisessa ja tavaran eteen päin laittamisessa. Aloin käydä läpi ullakkoa ja pistin muutaman tavaran facebook-kirppikselle.. jos eivät 15 minuutissa olleet menneet kaupaksi, poistin ne kirppikseltä ja sulloin kassiin ja vein kierrätyskeskukseen :D
      En kestä yhtään vaatenyssäköitä nurkissa ja pakko saada kaikki projektit heti valmiiksi ;)

      Poista
  6. Haasteita on hyvä olla. Mullakin on karsiminen käynnissä ja kirppispöytä täynnä tavaraa. Käytän myös kangaskasseja mahdollisimman usein muovipussien sijasta ja kieltäydyn vastaanottamasta kaupassa turhia muovipusseja. Tuo kerran viikossa kaupassa käyminenkin on meille jo tuttu juttu, jossain vaiheessa otettiin se käyttöön ja edelleen ollaan siinä pysytty. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo!

      - Laitetaanko pakasteet pieneen pussiin?
      - No ei laiteta!

      Poista
    2. Juurikin niin ! :) kiva kun kävit blogissani, kiitos kivasta kommentistasi! Hyvää viikonloppua :)

      Poista
  7. Upeeta! :) pitäisi itsekin taas tehdä syyskarsiminen, viime syksynä karsin yli sata juttua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan, sähän karsit kanssa ahkerasti silloin!

      Mä kyllä tulin niin hyvälle tuulelle, kun kiikutin tänään yhden roskakassillisen paperisälää ja pari isoa pahvikassia sekalaista rojua kierrätyskeskukseen ja myin muutaman jutun. Ullakko selkeni!

      Saatoin kyllä tuoda kierrätyskeskuksesta mukanani kotiin yhden huonekalun *viheltelee*. Huomenna kunnostushommiin siis!

      Poista
  8. Oih ja voih, osaisimpa minäkin! Huomenna on kirpparipäivä, sinne lähtee kasseittain tavaraa, mutta saisin kyllä niin ottaa susta mallia ja raakalla kädellä huitoa kamaa eteenpäin.

    En vain raaski. ......

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olen ajatellut, että jos mä jotain pois heitettyä tavaraa tulen kaipaamaan ja oikeasti tarvitsemaan, niin kyllä mä löydän jonkun vastaavan ja voin sen sitten itselleni hyvällä omalla tunnolla ostaa.

      Poista
  9. Apua! Mahtaako tuo anopin musta vitriini olla vielä myynnissä ja jos, niin missä kauppaat sitä? Se on IHANA, ja JUST sellainen matala vitriiniovinen, jota olen etsinyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka Annika!

      Siis raahasin tuon mustan vitriinin juuri yläkertaan ja se vähän kuin löysi käyttötarkoituksen siellä nykyisessä masterbedroomissa eli tulevassa lastenhuoneessa. Aloin pohtimaan, jos en myisikään sitä..

      Meillä on kuitenkin kodin huoneiden laittaminen kesken tällä hetkellä, kun tosiaan muutetaan tuo makuuhuoneemme olohuoneeseen ja makuuhuoneesta tulee lastenhuone.. näin ollen en ole varma, mitä tuolle vitriinille käy, kun lopulta saadaan muutto tehtyä. (Olisinko voinut monimutkaisemmin selittää?)

      Laita siis ihmeessä mulle viestiä sähköpostiin ilonakeskenerainen@gmail.com
      jos olet kiinnostunut.. näin ollen muistan sinut, jos päätän siitä luopua. Ja hinta olisi 150e ja mitat
      L 120cm , K 96cm ja S 30cm (ja sijainti Vantaa).

      Poista
    2. Oikein hyvin sain selostuksesta selvää, laitan ihan justiinsa sähköpostia!

      Poista

Kiitos!