keskiviikko 23. joulukuuta 2015

Ihminen on sitä mitä hän syö









Äiti, eiks meille tuu tänäkään vuonna kinkkua, kun sä et tykkää, kun kinkku on eläintä? Onks toi kuusi toispuoleinen - onko se alennuksessa? Minä päivänä se vauva nyt lähti mummolle? Äiti, oottekste ostaneet mulle tänä jouluna lahjaa? Olisko meidän panos joulupöytään rosollin teko? Äiti, laitetaanks me taas se riikinkukko joulukuusen latvaan? Etteks te oo äiti avanneet teidän joulukalenterista melkein yhtään luukkua? Tuleeko teini laivalta kotiin joulupäivänä?


Kyllä. Toispuoleisen rujon alennuskuusemme latvassa on tänäkin vuonna riikinkukko. Emme ole koskaan paistaneet joulukinkkua, eikä tämäkään joulu näyttäisi olevan poikkeus. Meidän porukka on ripoteltu joulunviettoon kuka mihinkin ja palailevat kotiin kuka milloinkin. Otamme tänä vuonna miehen kanssa ensimmäisen kerran kokonaisvastuun rosollin valmistuksesta perheiden joulupöytiin. Aiotaan valmistaa sitä vähintään kymmenen litraa. Joulukalenterin luukkuja muistimme miehen kanssa avata yhteisestä suklaakalenteristamme kahtena ensimmäisenä joulukuun päivänä. Kyllä, ostamme lapsille joululahjat. Teinille ostin vaaleanpunaiset pussilakanasetit (eikö kohta 16-vuotiaalle ole hyvä alkaa jo keräämään sitku sä joskus muutat pois kotoa- settii?), vauvalle nokkamukin ja pojalle rakennusalustoja legoleikkeihin.




P.S. Ja tänäkin jouluna joulumielen tuo Juice Leskisen Sika.




Ihan ihanaa joulunaikaa myös sinulle. Juuri sinulle!



XOXO
Ilona




10 kommenttia:

  1. Rentoa ja ihanaa joulua myös sinulle!

    VastaaPoista
  2. Vastaukset
    1. Rentoilujoulu takana. Nyt on taas ihana palata rutiineihin ja arkeen..muutamaksi päiväksi :)

      Poista
  3. Oot kyllä ollu mielessä nyt moneen kertaan. Meille tuli joulun alla kriisivauva ja tiedämme jo päivän, kun lähtee pois. Kovin on tunteita nostattavaa ajatellakin hänen lähtöään. Sulla on näistä lähdöistä jo rautainen kokemus. Ilmeisesti ovat hengissä selvinneet sekä lähtijä että te. Toivottavasti menee hyvin meilläkin..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi että.
      Oliko tulokas ensimmäinen kriisivauvanne?

      Tässä vuosien myötä ja kokemuksen karttuessa olen huomannut, että jokainen lapsi vie sydämestä eri kokoisen palasen lähtiessään. Lapsiin kiintyy eri tavalla ja lapset ja heidän elämänsä myös koskettavat meitä jokainen eri tavallaan. Kaikki menevät omien kaavojensa mukaan ja näin ollen eroihin ei tavallaan totu koskaan. Niistä nousevia ajatuksia ja tunteita vaan oppii käsittelemään kokemuksen myötä paremmin ja omat tavat "surra lähtöä" ehkä löytyvät. Ja niin se vaan on, vaikka vauvan elämä uudessa paikassa olisi kuinka hyvä ja tulevaisuus olisi kuinka ihana tahansa, niin ero saa tuntua pahalta.

      Poista
    2. Ensimmäinen kriisisijoitus joo. Muut on pitkäaikaisia eikä heidän lähtemisensä ole todennäköistä. Alkuun sitä on toki heidän kohdallakin tullut mietittyä.
      Tässä tulevaisuus ei välttämättä ole niin kovin valoisa, joten se lisää toki mietintää..
      Jotenkin etukäteen ajatteli, että kun tietää lapsen tulevan vaan hetkeksi, olisi luopuminen helpompaa.
      Toisaalta Sinkkonen sanoo uudessa kirjassaan, että jokainen sijoitettu lapsi ansaitsee tulla rakastetuksi niin paljon, että heistä luopuminen tuntuu aivan mahdottomalta. Aika kova vaatimus tuokin, kun tietää, että lapset ja tilanteet on erilaisia..

      Ymmärrän hyvin tuon, että eri lapset ottavat oman paikkansa sydämessä. Luulisin, että mekin tulemme tästä selviämään. Oman surutyön lisäksi pitää osata käsitellä myös lasten kanssa asiaa. Vauvalle toivomme kaikkea mahdollista hyvää. Kuka tietää vaikka tiemme vielä kohtaavat..

      Sulla reissu lähestyy! Onnea matkaan!!

      Poista
    3. Se tuo toki oman lisänsä vauvasta luopumiseen, mikäli vauvan joutuu luovuttamaan epävarmaan tilanteeseen epäilevin mielin. Ikävä kyllä sekin vain kuuluu homman luonteeseen...että kaikki ei aina jatku eikä päätykään niin hyvin.

      Hyvä Sinkkosen siteeraus.. tosin täytyy muistaa, että tämä ei ole vaatimus. Sijaisvanhemmuudelta ei voi vaatia sitä, että vanhemmat kiintyvät ja rakastavat. On toki ihan superhienoa jos kiintyy ja rakastaa, mutta hyvää hoitoa lapselle voi mielestäni antaa ilman näitäkin.

      Kyllä te selviätte ♥
      Meillä poika muistelee edelleen kaikkia hoitovauvojamme säännöllisin väliajoin.

      Poista
  4. tapettibongari täällä hei! haluaisin tietää mistä tuo kuviotapetti on; jotain mallistoa vai ihan oma itsensä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. http://www.tapettitehdas.fi/fi/tyylit/jugend/69750

      Hei tapettibongari! 
      Tuo on Pihlgren ja Ritolan Lukko-tapetti. Linkki yllä. Ihania värejä löytyy kyseisestä tapetista. Se keltasävyinen on ihan mun lemppari.. katsotaan jos sitä tulisi meillä joskus johonkin.

      Poista

Kiitos!