perjantai 22. heinäkuuta 2016

Semisti fiksumpia valintoja





Sain mainion kommentin (kiitos anonyymi) erääseen kirjoitukseeni, jossa kerroin jokin aika sitten siirtyneeni palasaippuan käyttöön ja hylänneeni shampoopullot sun muut.


Kommentti kuului seuraavasti:

"Jos on laiska ottamaan asioista selvää mut kuitenkin kiinnostaisi oliivisaipppuat ja muut niin mistä helposti oppis perusasiat. Mielellään aika sellaiseen "ei täysin hurahtaneet" tyyliin kun ihan alussa ollaan."


En ollut täysin varma, millaisiin perusasioihin anonyymi viittasi ja mitä hän tahtoisi oppia, mutta aikaisempien kirjoituksieni ja elämänvalintojeni pohjalta (joita tämä tiedonjanoinen anonyymi on mitä ilmeisimmin seurannut) tulkitsin hänen tahtovan löytää oppaan semisti yksinkertaisempaan ja maapalloa semisti kuormittamattomampaan elämään. 


Okei. En tiedä mistä tuollaisen oppaan löytäisi tai mistä tietoa saisi kohdennetusti. Tietoa kun on maailma tulvillaan ja kaikki tietysti keräävät eri paikoista omaan elämäänsä sopivimmat tiedonjyväsensä, joita käyttävät pohjana omia valintojansa tehdessään. 


Anonyymin kommentti laittoi minut kuitenkin pohtimaan omia pieniä valintoja, joita arjessa teen oman ja muiden hyvinvoinnin eteen. Ja maapallon tietty. En väitä, että olisi vain yksi ja ainoa oikea tapa (minun!) tehdä asioita ja valintoja elämässä. Kerron silti mielelläni omista valinnoistani. Ehkä jakamani asiat antavat inspiraatiota, vinkkejä tai kimmoketta jollekin muuttaa omaa katsantokantaansa tai pohtia omia kulutustottumuksiaan. Pienistä puroista kasvaa suuri joki ja niin pois päin.


Ensiksi täytyy sanoa, että jos on olemassa eri asioihin hurahtaneita ihmisiä, niin mä harvoin olen sellainen. Enemmänkin olen sellainen mielenkiintoisista asioista ja ilmiöistä selvää ottava, joka on pikkuhiljaa keräillyt tiedon palasia sieltä täältä ja koonnut niistä omaan elämäänsä sopivan kombon. Vain muutamissa asioista olen ehdoton. Lopuissa pyrin vain omasta mielestäni valitsemaan sen fiksumman vaihtoehdon, jos sellainen on tarjolla ja jos se on minulle toimiva. Erilaisia tutkimuksia ja tietoahan löytyy vaikka mistä ja tavallaan ajattelen niin, että itse täytyy vain pohtia ja punnita, mihin loppujenlopuksi uskoo ja mikä on omasta mielestä pienin paha. Asioillahan on tapana olla aina kaksi puolta. Jokaisen täytyy myös itse punnita, millaisia uhrauksia ja kompromisseja on elämässään valmis tekemään.



Toiseksi täytyy todeta, että ihan alussa sitä ollaan itsekin. Ainahan olisi parantamisen varaa ja kaiken voisi tehdä aina astetta fiksummin. Olen kuitenkin sitä mieltä, että parempi myöhään, kuin ei milloinkaan.


Millaisia valintoja minä sitten arjessani ja kaupan hyllyjen ääressä teen suhteessa omaan, luonnon ja maapallon hyvinvointiin?


Mielestäni järkevintä, mitä ihminen voi kulutuksensa suhteen tehdä, on suunnittelu, harkitsevuus, kriittisyys tarvetta kohtaan ja tietysti oman tyylin löytyminen (ja siinä pysyminen). Kun asiat suunnittelee ja tarvetta pohtii tarkkaan, ei hutiostoksia tule, oli kyse sitten uusista vaatteista, kosmetiikasta tai uudesta olohuoneen pöydästä. Olen jo kauan haastanut itseäni pohtimaan asioiden todellista tarvetta. Kun ajattelen tarvitsevani jotain, en juokse päätä pahkaan ostoksille, vaan harkitsen todella, pärjäisinkö ilman (jos en, löytyisikö käytettynä)? Kotimme huonekaluista lähes kaikki on kierrätyslöytöjä, enkä lähtökohtaisesti juokse muuttuvien sisustus-tai vaatetrendien perässä. Uusia asioita tulee siis ostettua hyvin hyvin vähän. Vaatteiden suhteen olen tämän vuoden alussa tehnyt päätöksen, etten osta itselleni yhtäkään uutta vaatetta koko vuonna (muuten helpompaa, kuin uskotkaan!).


Kosmetiikassa vähemmän on  mielestäni enemmän. Hutiostoksia ei tule eikä purnukoita kerry laatikoiden pohjalle, kun harkitsee tarkkaan mitä ostaa ja löytää omalle iholleen ja vartalolleen sopivat tuotteet ja pitäytyy niissä. Pärjään muutamilla tuotteilla ja käytän pääosin luonnonkosmetiikkaa. Luonnonkosmetiikka on nykyään laadukasta, toimivaa ja edullista ja sopii minun iholleni, joten en joudu tekemään minkäänlaisia kompromisseja sitä käyttäessäni. Kasvorasvana toimii Madaran Pihlajavoide ja kasvoille sudin Flow.n mineraalipuuteria. Kasvot, hiukset ja vartalon pesen oliivipalasaippualla, joka on helppo, ekologinen, käytännöllinen ja halpa tapa korvata useat hiusten- ja ihonpuhdistuspurnukat. Ihonhoitoon ja syvempään puhdistukseen käytän Konjac-sponge-ihonhoitosientä, joka syväpuhdistaa, rauhoittaa, tasapainottaa ja kirkastaa kasvojen ihoa.
Hampaat pesen fluorittomalla (koska myrkky) hammastahnalla ja uusin vähän ekompi valinta perheeseemme on biohajoavat bambuhammasharjat (kuvassa).


Kaupasta ostetut tiskirätit kierrätetään pesukoneen kautta moneen kertaan uudestaan käyttöön ja lempitiskirättinä (kyllä, ihmisellä voi olla myös lempitiskirätti) toimii antibakteerisesta bambulangasta itse virkkaamani musta tiskirätti. Tiskiaineissa, konetiskiaineissa ja pyykinpesuaineissa valitsen eko-version tai joutsenmerkillä varustetun version riippuen siitä, mitä kaupasta on sillä hetkellä saatavilla. Puhdistusaineita käytän kotona vain paikoissa, jossa on pakko, eli wc.n ja kylpyhuoneen pesussa (uskon, että ylihygienisyys on enemmän haitaksi, kuin hyödyksi).


Noin 20 vuotta sitten lopetin lihansyönnin, koska ajatus lihan syömisestä teki pahaa. Muu perhe syö lihaa ja toki teen liharuokia heille. Lihatiskiltä mukaan lähtee Luomujauhelihaa, mikäli sitä on saatavilla. Mikäli ei, valitsen ei luomua. Kananmunista valitsemme Luomua tai ostamme lähituottajien ulkona vapaana kuopsuttelevien kanojen munia. Leikkeleiden syönnin perheen lihansyöjät lopettivat pienen (kröhöm) painostuksen jälkeen keväällä, eivätkä ole perään huudelleet. Maitoa meidän perheessä ei juo (taas pienen painostuksen jälkeen) enää kukaan, mutta mikäli maitoa ostetaan ruoanlaittoon, on se luomua. Kevyttuotteita meidän perheessä ei käytetä, vaan uskomme, että täysrasvaiset ja mahdollisimman vähän prosessoidut tuotteet ovat ihmiselle se oikea juttu. Sokerihyllyllä valitsen reilun kaupan ruokosokerin ja suolahyllyltä nappaan mukaan Himalajan Ruususuolan (koska terveellisyys, maku ja eettisyys). Myös ruokaostoksiin ja ruoanlaittoon pätee mielestäni sama sääntö kuin muuhun kuluttamiseen; hyvä suunnittelu ja harkitseminen on talouksien järkevän ruokapolitiikan a ja o. Ruokalistojen tekeminen viikoksi tai kahdeksi eteen päin toimii meidän perheessä. Ostetut elintarvikkeet ja tehdyt ruoat syödään aina loppuun (tai viimekädessä syötetään koiralle) ja näin ollen taloutemme ruokahävikki on lähes olematon (veikkaisin muutamaa kiloa vuodessa).


Kerroin olevani ehdoton vain muutamissa asioissa. Yksi niistä on McDonaldsin boikotointi, joka on jatkunut osaltani kymmenisen vuotta (koska Eric Schlosserin Pikaruokakansa , jonka lukemista suosittelen kaikille).






Millaisia vinkkejä sinä antaisit anonyymille, minulle ja muille jotka tahtovat tehdä kulutuksensa suhteen semisti fiksumpia valintoja (sillain  ei niin hurahtaneet-tyyliin )?













Ilona




35 kommenttia:

  1. Hei! Olen pitkään lukenut blogiasi ja kiitän mielenkiintoisista jutuista! Miten tehdä fiksumpia valintoja on hyvä kysymys, ja niin kuin kirjoitit, jokainen tekee ne viime kädessä omalla tavallaan. Muutama vuosi sitten aloin lukemaan (ymmärtämään), mitä myrkkyjä kaupallisissa ihon- ja hiustenhoitotuotteissa oikeastaan on ja sillä "hurahtaneella" tiellä olen edelleen. Palasaippuan käyttö ja meikkien/ihonhoitotuotteiden karsiminen on kyllä ehdottomasti se helpoin fiksu valinta. (Itselläni se on mennyt niinkin pitkälle, että pesen hiukset pelkällä vedellä (water only method) ja sujuu hyvin!) Meikinpoistoaineenkin voi korvata öljyllä (oliivi, manteli, jojoba jne.) ja kuivashampoona voi käyttää perunajauhoa tai maizenaa (tummille hiuksille voi sekoittaa myös kaakaota joukkoon). Onhan niitä monia muitakin kikkoja... Kasvis- ja lähiruoan kannalla olen myös!
    Ihminen pärjää yllättävän vähällä ja siinä sitä maailmaa parannetaan samalla :D
    / Lauriina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo vesipesu olis kyllä niin mielenkiintoinen/houkutteleva ajatus (kiitos muistutuksesta)! Mä olen täysin koukussa hiustenpesuun :(
      Haluatko jakaa kokemuksiasi tästä? Kuinka kauan vei tottua elämään ilman shampoota ja mitä muuta..?

      Poista
    2. Niin siis pitää ehdottomasti tutustua aiheeseen lisää!

      Poista
    3. Ennen pelkkään veteen siirtymistä käytin oliivisaippuaa pari vuotta ja nyt olen pessyt hiukset näin kohta puolen vuoden ajan. Muutama ensimmäinen pesu meni ihan hyvin enkä oikeastaan huomannut hirveästi eroa saippuapesuun verrattuna, mutta sen jälkeen hiukset näyttivät enemmän rasvaisilta ja näin jälkeenpäin sanoisin, että totutteluun meni noin 2-3 kk. Sen jälkeen huomasin selvästi, että hiukset ovat tottuneet vesipesuun eivätkä rasvoittuneet läheskään yhtä paljon kuin alussa. Olen tosin kuullut kauhutarinoita, että joillakin se tottumisjakso kesti vuoden verran ja joillakin vain pari viikkoa! Eli hyvin yksilöllistä. Kaikkein tärkeintä pesussa on se, että yrittää pehmentää ja irrottaa likaa ja rasvaa hieromalla päänahkaa ja harjaamalla huolellisesti. Hyvään sianharjaksista tehtyyn harjaan kannattaa panostaa (ei mihinkään muoviversioon). Harjaaminen on tärkeää, jotta rasvaa saadaan tasaisesti pois hiusten juuresta. Facebookissa on varmasti monenlaisia ryhmiä aiheeseen liittyen, omasta mielestäni Hardcore No Poo on paras (huom. ruotsinkielinen). Jossain alkuvaiheessa latvat olivat mielestäni rasvaisen näköiset ja päänahka oli puhtaan näköinen, mutta sekin meni ajan kanssa ohi kun vain kesti sen (ja letitti hiukset ;)). Ja jos päänahka on kutissut, olen turvautunut mustaan teehen tai salviahauteeseen (siivilöi tee/salvia pois, kaada päähän ja hiero). Jossain kahden kk:n kohdalla rehellisesti sanottuna vähän huijasin, kokeilin silloin pestä koivunlehtishampoolla (koivunlehtiä ja vettä) ja ruisjauholla (+vesi) + omenaviinietikalla. Se oli kuitenkin vain hätäratkaisu kun kuivashampoo ei tuottanut tulosta ja oli kutsu juhliin :D Kuitenkin koko vesipesun tärkein opetus on ollut itselleni se, että hiusten puhtaus tuntuu erilaiselta. Hiukset myös näyttävät ja tuntuvat paremmalta kun shampoolla tai saippualla ei pese luonnollisia rasvoja pois. Suosittelen siis kokeilemaan!

      Poista
    4. Komppaan tätä hiustenpesuasiaa, vesilinjalla nyt jo viimeiset 10 vuotta. En ole kuitenkaan mikään saippuanatsi ja välillä olosuhteiden pakosta on tullut hiukset pesaistua palashampoolla tai jollain ekologisella saippualla. Syinä jo aiemmin mainitut ulkomaanmatkat, kesäisin merivedestä jäävä kestotahmaisuus (kun saatan korvata suihkussa käymisen uinnilla viikon pari putkeen..) tai kun jouduin kampaajalle tukkani kanssa (koska pelkällä vedellä pestyssä tukassa on tietynlainen tahma, jota ainakaan kyseinen kampaaja/maskeeraaja ei halunnut tylsyyttämään saksiaan). Saippuapesun jälkeen päänahalla kestää taas viikko, joskus pari, tottua entiseen tyyliin. Näiden välillä vaihtelukaan ei siis ole maailmanloppu.

      Täytyy kuitenkin lisätä, että kaikille vesipesu ei ole oikotie onneen. Itsellä latvat tuntuvat joskus kuivuvan herkästi ja pesuvälin pidentyessä päänahka ärsyyntyy etenkin talvella, mikä johtuu varmaan ihotyypistä yhdistettynä paksuun kuontaloon. Suosittelen siis kokeilemaan ennakkoluulottomasti, mutten pidä vesipesua mitenkään ehdottomasti parhaana ratkaisuna kaikille. Minulle se on sitä, muttei silti aina ongelmaton, jollekin toiselle ei sovi ollenkaan.

      Jos luet shampoottomasta elämästä, etenkin englanninkielisillä sivuilla mainostetaan ruokasoodaliuoksen käyttöä päänahan pesuun. Sille ehdoton ei! Pelkkä vesipesu on hellä ja turvallinen. Jos se ei sovi, suosittelen paluuta saippuaan, en läträämään soodalla.

      Poista
    5. Hauskaa, että täällä on muitakin shampoottomuutta harjoittavia. Mulla on vesipesu ollut kokeilussa lähes pari kuukautta. Sitä ennen pesin marseillensaippualla aika pitkään, mutta tylsistyin siihen kuinka nitisevän puhtaiksi ja lättänän tuntuisiksi se jätti hiukset (kuten shampookin – shampoopala on mulla toiminut parhaiten).

      Pelkkä vesipesu tuntuu ainakin tässä vaiheessa vaativan aika paljon just tuota päänahan hieromista ja harjausta, mutta toisaalta ainakin mun (paksut, pitkät) hiukset ovat paljon kuohkeammat ja helpommat laittaa. Niissä on tekstuuria, josta tykkään.

      Saan vesipesulla ihan hyvin juuret ja päänahan puhtaiksi, mutta pituuksiin jää tuota Riimin mainitsemaa tahmaa. Mulle se sopii hyvin, niin ei tarvitse erillisiä muotoilutököttejä. Jatkan tätä linjaa siis toistaiseksi ihan mielelläni, kun se on ihanan yksinkertainen, mutta riippuu varmaan paljon hiustyypistä ja päänahasta ja elämäntyylistä miten se kullekin sopii. Pidän todennäköisenä, että itsekin päädyn tulevaisuudessa shampoopalalla pesuun silloin tällöin.

      Poista
  2. Hyviä vinkkejä! Meilläkin suositaan lähiruokaa, ostetaan luomua ja pyritään harkitsemaan valintoja.
    Silti minusta paras ja tärkein vinkki on tuo kaiken kuluttamisen minimointi. Mun idoli on mummoni, joka ei tiennyt luomuista eikä luonnonkosmetiikoista mutta vei roskikseen ehkä kerran, pari viikossa pienen hedelmäpussillisen roskia. Osti kaupasta vain sen minkä tarvitsi ja pois heittäminen oli kauhistus :).

    Toki ajat ovat muuttuneet ja on nykyään vaikea välttää muovipakkauksia (siis niin älytöntä tuo pakkaaminen, kurkut ja salaatitkin muovipusseissa :O )ja ainakin itselleni ruuassa tärkeä ominaisuus on myös maku. Jos yhtään jaksaa panostaa (=hurahtaa...), lähituottajilta saa kyllä ruokaa vähemmän pakattuna ja käsiteltynä. Mutta valitettavan vähän sitä lähiruokaa kaupan tiskiltä vieläkään saa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan uskomaton on kyllä se pakkausjätteen määrä, jonka kannamme kaupasta kotiin!

      Osa elintarvikkeista (esim. vihannekset) on varmasti sitä varten pakattu muoviin, että tuotteet saadaan säilymään niin pidempään parempina ja näin hävikki varmasti pienempää.

      ..mutta kyllähän se kieltämättä turhalta tuntuu,että ostaessasi kaupasta keksipaketin,on se pakattu pahvikääreeseen, jonka sisällä on muovikääre ja muovikääreen sisällä keksit ovat muovirasiassa. (No jaloillaa ja rahapussillaanhan me kuluttajat tietysti voimme äänestää).


      Poista
    2. Tähänpä väliin sellainen huomio vielä keksihyllyiltä, että kesän aikana olen erityisesti herännyt siihen, kuinka huono oikeastaan on laatu sekä vaihtoehdot vieläKIN tässä vaiheessa; Lähes kaikkien keksipakettien sisältö esimerkiksi on valmistettu palmuöljystä! Välillä kuulee suositeltavan palmuöljytuotteiden boikotointia, mutta onko heitä tosielämässä jotka saavat ne kierrettyä. Joissakin tuotehyllyissä raa'asti noin 90% vaihtoehdoista sitä sisältää. Keksien lisäksi ainakin margariinit lähestulkoon kaikki, sekä hiustenpesuaineet.
      Olenpa itsekin sen verran "hurahtanut" että helposti jättäisin vaikka ks. tuotelajit kokonaan käyttämättä, mutta hieman surulliseksi se tekee todeta että tätä on kansalle tarjolla ja suurin osa niitä ostaa. Ja mitä käyttää esimerkiksi vegaani leivällä jos haluaa palmuöljyn välttää.. Itse ajattelin siirtyä oliiviöljyyn tästedes kai) Ja harmi vain, keksihylly ei lainkaan ole ainoa joka tarvitsisi totaalipäivityksen 2020-luvulle siirryttäessa... Vältän nyt pitkää tekstiä mutta maitotaloustuotteet samoin ovat pelkkää kuraa, eikä niiden valmistusprosessiakaan päivänvalo kestä vaikkakin valmiin tuotteen laadusta oli kyse.

      Keksihyllyn ainoa iloinen yllättäjä on kuitenkin Vanajan keksipussit, jotka eivät sisällä palmuöljyä, tarjolla on riittävästi eli muutama eri vaihtoehto vaihtelunhaluun, eikä pussi sisällä erillistä pakkausjätettä. Tuote on myös kotimainen ja hinta edullinen.

      Kuinka huikean eron tekee jo sekin, että useammilla tuotehyllyillä valittaisiin mieluummin suomalainen tuote.

      Lisäksi, omien valintojen kohdalla se hurahtaminen ei ole lainkaan kielteinen asia. Paremminkin tarkoittaa että tietää mitä tahtoo.

      Poista
  3. Minusta suurin tekijä on kuluttamisen vähentäminen. Ihmeen vähällä sitä pärjää mökkiolosuhteissa. Samantyyppistä minimalismia voisi harrastaa kaupunkiolosuhteissakin. Vähän kaikkea. Minä olen ihan hurahtanut kierrätykseen. Kauhistuttaa kaikki hyödyllinen, joka joutuu kaatopaikalle. Jospa siis toiselle hyödyllisen itselle hyödyttömän saisi kiertoon. Aina se vain ei ole helppoa. Vaatii vaivaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri näin! Onneksi ihmiset ovat pikkuhiljaa heräämään päin asian suhteen. Omia kulutustottumuksia aletaan hiljalleen kyseenalaistamaan ja järkeistämään.

      Kuuluin jonkin aikaa suomen Konmari-fasebook-ryhmään.. olin aika pöyristynyt siitä, kuinka vaikeaa kierrättäminen näytti ihmisille olevan. Perusasiat kateissa ja ehjää käyttökelpoista tavaraa heitetään roskiin, kun ei jakseta vaivautua tavaroiden kanssa omaa roskiskatosta pidemmälle (esim. kierrätyskeskukseen, vink vink).

      Poista
    2. Itsekin käväisin tuolla Konmari-ryhmässä ja itseä ehkä hämmästytti eniten se, miten monelta se koko konmarituksen idea oli mennyt ihan ohi, ja nurkkien siistiminen näytti olevan lähinnä tekosyy uusien kamppeiden hankinnalle :/

      Poista
  4. Kiitos kiitos kiitos tästä postauksesta. Monta juttua mitä itse voisin vielä muuttaa semi-asteiseksi! Pistää aina ajattelemaan kauaksi aikaa omaa kulutuskäyttäytymistä nää sun postaukset! Ja hyvä niin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa, että herättää ajattelemaan. Olipas kiva kuulla :)

      Poista
  5. Täällä mennään melko samalla linjalla. Lihan, marjojen ja kananmunien suhteen olemme omavaraisia. Luomua sen mukaan, miten kukkaron nyörit sallivat. Itse kiinnitän huomiota kääreisiin ja muovijuttuihin. Yksittäuspakatut tuotteet jää usein kauppaan. Vältän myös hankkimista turhaa muovikrääsää lapsille.
    Murkkuiässä alkanut Mäkkärin boikotointi päättyi pari vuotta sitten kun mies kurvasi nälkäiset lapset takapenkillä drive-in kaistalle... Minulla on bloggerin luonnoksissa pyörinyt jo monta vuotta teksti isoin ekoteko-ehkäpä julkaisen sen lähipäivinä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vau. Hieno omavaraisuusaste ♡

      Tuotteiden pakkausten suhteen/valinnassa mulla on kyllä vielä parantamisen varaa. Pitäisi vaan olla vielä kriittisempi ja tarkempi sen suhteen, mitä (miten pakattuja) tuotteita kaupasta kotiin kantaa.

      Poista
  6. Täällä mennään melko samalla linjalla. Lihan, marjojen ja kananmunien suhteen olemme omavaraisia. Luomua sen mukaan, miten kukkaron nyörit sallivat. Itse kiinnitän huomiota kääreisiin ja muovijuttuihin. Yksittäuspakatut tuotteet jää usein kauppaan. Vältän myös hankkimista turhaa muovikrääsää lapsille.
    Murkkuiässä alkanut Mäkkärin boikotointi päättyi pari vuotta sitten kun mies kurvasi nälkäiset lapset takapenkillä drive-in kaistalle... Minulla on bloggerin luonnoksissa pyörinyt jo monta vuotta teksti isoin ekoteko-ehkäpä julkaisen sen lähipäivinä.

    VastaaPoista
  7. Vähän hämmennyin. Mikä maidossa ja leikkeleissä on epäeettistä? Siis leikkeleet versus jauheliha? Ja eikö hammastahnassa nimenomaan pidä olla fluoria, jotta siitä on hampaille jotain hyötyä?

    Oman elämäni isoimpana ekotekona pidän kaupungissa ja (uudessa) kerrostalossa asumista ja sitä etten omista sen enempää mökkiä kuin autokaan (vaikka nämä onkin enemmänkin tekemättömyyksiä kuin tekoja, mutta erottavat mut monista "viiteryhmässäni").

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leikkeleet ja maito menevät siihen sarjaan "oman terveyden ja hyvinvoinnin eteen tehtyjä päätöksiä".

      Leikkeleethän ovat teollisesti prosessoitua lihaa, joka on täynnä suolaa, säilöntä-ja lisäaineita. Tuore liha on siis leikkeleisiin ja makkaroihin verrattuna se terveellisempi valinta.

      Maidon juonnin haitallisuudesta ja vaikutuksista hyvinvointiin taas on keskusteltu jo jonkin aikaa. Itse en ole aikuisiällä maitoa juonut ja omalta ja perheeni osalta ajatten, että on tarpeeksi todisteita sitä vastaan, että maito olisi meille millään tavalla hyödyllistä.


      Tuo on niin totta. Valitsemalla järkevän ja energiatehokkaan asumismuodon ja autottoman elämän, ovat ne varmasti suurimpia ekotekoja, joita ihminen voi elämässään tehdä :)

      Poista
    2. Ainiin ja se fluori = myrkky.

      Tässä esim. hyvä monia tutkimuksia yhteen nitova kirjoitus aiheesta

      http://www.elinahytonen.fi/2011/01/fluori-suuri-valhe-2/

      Poista
    3. Tuo meijeribisnes se on tämän maan suurin huijaus. Oikeen surulliseksi vetää etteivät monet ihmiset vieläkään tiedä mikä maitotaloustuotteissa voisi olla epäeettistä.... :(



      Poista
  8. Todella hyvä teksti! Täällä mennään erittäin samoilla linjoilla, pienistä teoista kasvaa suuri joki. Mua rupesi vähän kiinnostamaan tuo oliivipalasaippua, kestikö hiuksilla tottua vain sillä pesuun? Meillä oliivipalasaippua löytyy käsienpesualtaan reunalta ja pesen sen kanssa mielummin käteni kuin perinteisellä käsisaippualla (tämä onkin yksi ainoista perinteisistä pesuaineista mitä meiltä löytyy, tosin sekin LH-beautyn joten kotimaista ja eläinkokeetonta). Täytyy ostaa toinen suihkun puolelle kokeiluun!

    Vähemmän on enemmän voisi olla oma vinkkini, miksi ostaa monta huonoa jos samalla hinnalla saa yhden sellaisen jonka oikeasti haluaa. Ja jokaisen haluaman kohdalla voi aina miettiä onko kyse vain haluamisesta vai tarpeesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei edes kestänyt mitenkään hiusten tottua oliivisaippualla pesuun. Heti alusta alkaen puhdisti hyvin. Kannattaa kyllä kokeilla, jos kiinnostusta on.
      Mikäli et (jostain kumman syystä) lämpeäisikään hommalle, niin eipä menisi sekään palasaippua hukkaan, kun voisi siirtää sen käyttöön käsienpesualtaan vierelle.

      Totta. Laatuun panostaminen ja heräteostosten välttäminen on kyllä ihan superjärkevää kulutuskäyttäytymistä (onko tollasta sanaa olemassa?).

      Poista
  9. Hei muakin kiinnostaa toi oliivipalasaippua tukan pesussa! Ite käyttäny sitä vaan tahranpoistoaineena, on muuten paljon tehokkaampaa kuin esim.sappisaippua. ☺

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikun suihkuun mukaan vaan.

      Normaali hiusten ja kropan kastelu ja minä saippuoin hiukset hieromalla palasaippuaa suoraan päähän ja kasvoille/vartalolle. Uusi saippua on kova pala, mutta muutaman pesun jälkeen se pehmenee ja muotoutuu kivan muotoiseksi ja helpoksi käyttää ja hieroa käytössä..

      Aikanaan mulla oli ennakkoluuloja palasaippuan käyttöä hiustenpesussa kohtaan. Ajattelin, että tulee karheat ja takkuiset hiukset, eivätkä hiukset puhdistuisi. No ihan oli väärät ennakkoluulot (en edes tiedä mistä moisia olen päähäni saanut).. saippuan käyttö toimi minulla heti ja puhdisti/puhdistaa hiukset hyvin. Itse en käytä edes hoitoainetta, vaan hiukset ovat saippuapesun jälkeen ihanan pehmeät.

      Poista
  10. Maidonjuontia ollaan mekin hurjasti vähennetty, mutta nyt olen ollut vähän huolissani siitä, miten mun pitäis huolehtia koko perheen kalkinsaannista. Miten te huolehditte että saatte kalsiumia tarpeeksi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kalsiumin lähteitä on paljon muitakin, kuin maito.

      Kasviksista yksi paras on parsakaali.

      Meillä syödään päivittäin hapanmaitotuotteita, kuten turkkilaista jogurttia ja maustamatonta jogurttia ja viiliä, maitorahkaa sekä juustoja.

      Täällä on hyvä laskuri, josta voit tarkistaa kalsiumin päiväsaantianne:

      http://www.terveyskeskus.fi/do.xsp?objectType=complextype&directoryType=laskuripage&complextypeOID=1170317353_453_13c20&viewType=viewinfoview

      Poista
    2. Oho. Ei tainnut linkittäminen onnistua..
      Mutta googleen terveyskeskus.fi ja kalsiumlaskuri

      Poista
  11. Hip!
    Pikaluvulla silmäilin kommentit enkä ollut näkevinäni kookosrasvaa??
    Sitä lättään naamaani heti aamusta ja yleensä illalla putsaan sillä ja vanulapulla mahdolliset meikit ja muut likaisuudet. Käytän sitä myös ennen ja jälkeen auringossaolon. Se on myös meillä yleisrasvana muutoinkin. Ja hyväähän tuo tekee sisäisestikin :)

    Oikein hyvä ketju oli tämä! Luen uudelleen ajan kera. Terkkuja Maarianhaminan karavaanarialueelta :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Käytössä :) Kookosrasva on mulla jotenkin sellainen tuote, että kausittain muistan sen olemassaolon ja monipuolisuuden ja pääsee kovempaan käyttöön.

      Olen käyttänyt kasvoilla ja iholla (ja harvoin, kun tarvitsen silmämeikinpoistoainetta, niin kookosrasva käytössä), tehnyt kahvin kanssa kuorintavoiteita ja smoothieissa ja ruoanlaitossa.. monipuolinen ja hyvä keksintö kyllä!

      Ihanat karavaanarireissut. (Nimimerkillä yksi kateellinen lasten iltanukkarista). Mahtuisko mukaan vielä yksi, jos ottaisin äkkilaivan, kun tirpat lähtevät kotilomille :D

      Poista
  12. Olisit ehkä vessanpytyn kannelle vielä mahtunut :D kyllä sen verran kokoonpuristettuna köröteltiin :D Sanoinkin miehelle että se oli sellasta 'elämää pienoiskoossa'- aika mielenkiintoista mutta rehellisyyden nimissä myös haastavaa vaikka sitten myös niin hienoa. Yhtä kaikki,kotona ollaan ja pesin ensi töikseni Ahvenanmaalta ostetulla oliivisaippualla (turkkilainen mutta 100%...¿ ) hiukseni ja kyllä! On pehmoiset ja puhtaat !!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos mulla olis mahdollisuus karavaanaroida (onkse sana?), niin en varmaan ottais yhtäkään lasta mukaan (hyi mua).

      Jäikö oliivisaippua päivittäiseen käyttöön?

      Poista
  13. Luin tämän aamulla anivarhain. Nyt Hesan reissun jälkeen miulla on Luihin palashampoo herkälle päänahalle, katotaan kuin ämmän käy:)!

    VastaaPoista
  14. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista

Kiitos!