torstai 17. huhtikuuta 2014

Ennen






Ruoka on prosessoitua, euro on kallis ja kesät ovat lyhyitä. Ennen oli kaikki paremmin. Oli!
Kunnes muistat pankkiautomaatit, kauppojen hedelmä-ja vihannesosastojen ympärivuotisen kattavan tarjonnan, tallentavan digiboksin, hengittävät ja tuulen sekä veden pitävät ulkoiluvaatteet ja autosi penkinlämmittimen.


Aika kultaa muistot.
Yhdestä asiasta olen kuitenkin varma; Ennen pääsiäismunissa oli parempia yllätyksiä.


Munarikasta pääsiäistä kaikesta huolimatta!










Ilona





20 kommenttia:

  1. Niin totta! Ennen suklaamunayllärit oli huomattavasti parempia - meiltä löytyy mökiltä laatikollinen entisajan yllätyksiä, jotka on jotain ihan muuta kuin tämän ajan rimpulat rihkamat. Mutta onneksi sentään suklaa on aina suklaata :) Kivaa pääsiäisen aikaa sinne teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kinderit pitävät kyllä vuodesta toiseen kärkipaikkaa parhaimpina pääsiäismunina. Niinko suklaa. No on Fazerin Mignonkin hyvä.

      Poista
  2. Kyllä. Samaa mieltä, ennen todellakin oli parempia pääsiäismunayllätyksiä!
    Ostin nimittäin kummipojalle oikein Salama yllärimunan, joka maksoi ties kuin paljon ja oli ISO. Oletin jotenkin, että kyllä se yllärikin on sitten aika iso. Mutta. Sisällä oli niiiiiin pienen pieni varmaan sentti halkaisijaltaan minilentokone! Whaaat!? Oikeesti sellanen peukalonpään kokoinen. Kindereissäkin on isompia yllätyksiä. Aargh, en enää ikinä osta tuommosia hömpötyksiä ;)

    Mä niin muistan nuo kilpikonnat, niitä kerättiin ja niillä myös oikeasti leikittiin. Muistaako kukaan muu trollipeikkoja (sellaisia värikkäitä pehkopäitä oliko ne tuon nimisiä)? Oliko nekin pääsiäisylläreitä vai myytiinkö niitä ihan muuten vain..?

    Vaikka itse olen vielä alle kolmekymppinen, niin tunnen jo tässä iässä välillä itseni ihan ikälopuksi, kun muistellaan tuttujen lasten kanssa miten asiat olivat ennen ja millasia juttuja mun lapsuudessa oli :D nykyajan älypuhelinlapset monesta kuullutkaan! Lankapuhelimet, joista piti numero pyörittää..kauppa-auto..netti, johon piti aina "soittamalla" muodostaa yhteys..markat.. -M

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuo kilpikonnat olivat parhaat noista keräilysarjoista..sitten toisina vuosina oli virtahevot, leijonat, krokotiilit ja mitä lie.

      Joo trollit muistan, meiltä löytyy yksi sellainenkin. Eivät olleet lähtökohtaisesti ainakaan pääsiäismunista. Ja sitten 90-luvulla ne kovat muoviset värikkäät "tutit", joita kerättiin esim. kaulanauhaan.

      Hei olin ihan unohtanut ton netin, johon muodostettiin yhteys soittamalla :D

      Poista
    2. Vau, sulla noin paljon ihania kilpikonnia. Muistan :) ja trollit ja tutit. Tutteja oli isompia ja pienempiä ja niitä vaiheltiin kavereitten kans. :)

      Poista
    3. Kuinkahan noita tutteja ei ole tullut muuten missään kierrätyskeskuksissa tai kirppiksillä vastaan. Oliko niin älytön villitys, ettei kukaan ajatellut, että moisia voisi edes kierrättää vaan ovat päätyneet kaatopaikalle?

      Poista
  3. Voi olipa hauskaa, kun ruudulle yhtäkkiä lävähti muisto lapsuuden pääsiäisistä! Serkun kanssa keräiltiin ainakin kaikki noi kilpparit ja sit ne krokotiilit, ovat varmaan vieläkin jossain kotikotona jemmassa. Ja niiden kanssa totta tosiaan leikittiin: rakensimme Kinder-kilpikonnille ja saman vuoden dinosauruksille (jostain muusta suklaamunasta) serkkulan kylppäriin oikeen kunnon puitteet uima-altaineen kaikkineen. :)

    Nykyajan munayllärit on aivan järkyttävää shaissea, just semmosta halpaa muovikilkettä joka kestää leikissä ehkä sekunnin ja sitten se on roskistavaraa. Eikä suklaakaan musta maistu enää samalta kuin ennen! Osa aineksista varmaan korvattu vieläkin hötömmällä ja halvemmalla, vaikka yllätysmunan hinta noin muuten on toki vähintään tuplaantunut. :/ No, onneksi suklaamunat voi jättää kauppaan ja ostaa sen sijaan vaikka jotain oikeesti hyvää suklaata.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se keräily vasta oli jännää. Ja leikittiin tosiaan. Olen antanut nämä kilpikonnat pojalle leikkeihin, kun tietää, että ne kestävät. Joku tavara kestää, vuodesta toiseen!!

      Poista
  4. Vastaukset
    1. Taas availtiin muutamat kinderit ja mitä kökköä sieltä tulikaan.

      Poista
  5. Ei vitsi! Noita kilppareita, krokotiileja ja virtahepoja oli meilläkin ja ahkerasti leikeissä mukana vuosikausia. Mutta meidän homssantuu-perheeltä ne ovat joko yleisen sekasorron tai minun teini-iässäni tapahtuneen muuton takia hävinneet. Ihana muistutus oli tämä!

    Ja täysin samaa mieltä. Jos niistä saisi vielä tuollaisia, ostaisin meille aikuisillekin yllätysmunia. Mutta kun ei, niin syömme pelkästään kokosuklaisia. Miten mälsää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei toi "yllätysmunien" syöminen kyllä mikään ekoteko ole. Kokosuklaisille pisteet. Ihan jo suklaamääränkin puolesta ;)

      Poista
  6. Joo ihan samaa mieltä! Nykyajan yllärit ihan rihkamaa eikä niillä voi edes kunnolla leikkiä. Itse muistan tosi mieluisina ne virtahevot, niistä on niin kivat muistot etten moneen vuoteen raaskinut edes heittää niitä menemään :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Poika just tänään pohti jotain pääsiäismunaleluaan ja että onko se vielä tallessa.
      Sitten kommentoi pohtimiseensa; Äiti on varmaan jo siivonnut ja laittanut sen kiertoon.
      Poika tuntee äitinsä tavat :)

      Poista
  7. Hei, blogistani löytyy sinulle haaste. Tartuhan siihen jos et ole jo tehnyt! :)
    Ihanaa ja värikästä pääsiäistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Laura, en ole tehnyt. Ja mielenkiintoinen haaste. Katsotaan :)

      Poista
  8. Oi vitsit noi keräily hahmot! Lapsena aina punnittiin kindermunia kaupassa ja valittiin painavin että saatiin kaikki noi kilpparit ja muut hahmot.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo mä muistan kanssa, että luultiin aina joka viidennen Kinderin (siinä kennossa) olevan tuollainen hahmo. Yllättävän hyvin se keräily muuten sujui. Ja jännittävää oli!

      Poista
  9. Kyllä! Aika kuultaa muistot :)
    On tosi, että on asioita, joita en vaihtaisi pois… vaikka aina sadattelenkin, että ennen oli paremmin :)

    Sulle on haaste. Nappaa jos siltä tuntuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä. Kyllä mä tykkään, kun nykyään on paljon elämää helpottavia keksintöjä.

      Kiitos Laura haasteesta. Noita on kiva seurata.

      Poista

Kiitos!