sunnuntai 25. toukokuuta 2014

Ylitin









18. marraskuuta kirjoitin tahtovani keväällä jaksaa juosta 10 kilometriä.


Yrityksistä ja halusta huolimatta en ollut koskaan onnistunut juoksuharrastuksessa. Aloituksia oli, mutta yritys oli aina jäänyt muutamien viikkojen pituiseksi. Innostus lässähtänyt. Motivaatio unohtunut kiireeseen.


Syksyllä ajattelin, että nyt tekisin onnistuakseni jotain toisin. Niinpä kutsuin teidät avuksi. Mukaan matkaan. Perustin Facebookiin juoksuryhmän. Jäseniä ilmoittautui 12. 
Kirjoitin; "Tsempataan toinen toisiamme. Tehdään tavoitteita. Päivitetään kuulumisia. Ollaan keväällä siinä kunnossa, että jaksetaan se kymmenen kilometrin lenkki. Jooko? "


Kirjoitin marraskuusta asti lenkkipäiväkirjaa, jota pidin ryhmämme FB-sivuilla. Julkinen päiväkirja piti minut liikkeellä. Ryhmäpaine toimi hyvänä kannustimena.


Yhteensä päiväkirjaa kertyi 25 viikkoa ja kävely-ja juoksukilometrejä noin 500.
Lainauksia lenkkipäiväkirjasta matkan varrelta:



Päivä 1.
Aamulla vesisateessa 35minuutin/4km sykettä nostattava reipas kävely. Väliin 1-3min. juoksu x 3.
Ei se juoksuaskel kevyeltä tuntunut. Mahassa painoi puolikas pulla.Tuli hiki.

Päivä 16.
Iltalenkki 18 minuuttia / 2km hölkkää.
Huomasin: En enää koko ajan mieti luovuttamista.

Päivä 56.
Aamulenkki 24min. / 3km, josta juoksua 2,5km.
Aika veren maku suussa puurtamista.

Päivä 69.
5km /32min. juoksulenkki.
Minä jaksan. Ulkona -15astetta. Prillit huurussa.

Päivä 95.
25min/4km juoksulenkki. 
3km hölkkää, viimeinen kilometri kovaa juoksua.
Tuntuu hyvältä.

Päivä 158.
9,7 km/ 59min. juoksu.



Mukaan tähän aikaan on mahtunut onnistumisia, intoa, pettymyksiä, flunssaa, polvikipua, työllistävä vauva, väsymystä, hiipumista, tsemppiä, nyrjähtänyt nilkka, välitavoitteita ja paljon hyvää oloa.


Ja tänään, tänään juoksimme neljän juoksuryhmän tytön kanssa Naisten kympin paahtavassa helteessä. Syksyä jo suunnitellen (tule mukaan!)





Ylitin itseni. Ja jatkan.





P.S. Onnistuminen on siis todistetusti mahdollista. Jos sinulla on unelma, mene sitä kohti. Tee töitä ja voita tilanne. Ja itsesi.





Ilona




29 kommenttia:

  1. Ihan mahtavaa! Huikeeta juoksuryhmän tytöt! Tämä lusmu luimuilija ei päässyt tänään edes kympin kävelylle tukkoisen olotilansa kanssa. Mutta aion silti jatkaa hitaasti alkanutta juoksuharrastusta heti, kun allergia helpottaa. Piste.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä yritinkin teidän ständin luona pälyillä, että näkyykö sua. Voi harmi olotilalle :( No mä oon koko tän projektin ajan tolkuttanut itselleni, ettei tämä mihinkään flunssaan tai muuhun tyssää. Muutama viikko tai kuukausi sinne tänne. Ei tunnut missään, kun aikaa on koko loppuelämä.

      Katotaan syksyllä jos onnistuisi tuohon Midnightruniin osallistua. Samalla voisi juoda sitä skumppaa. Ja juoksun jälkeen jatkaa Helsingin yöelämään. Siinä vasta palkinto onnistuneelle juoksulle.

      Poista
  2. Hyvä hyvä! Täällä samat tunnelmat, Kymppi meni niin että heilahti, ja nyt katse siintää Midnightrunissa. Hyvä me!

    VastaaPoista
  3. Hei mahtia!!! Ja miten mä missasin ton syksyn postauksen, oisin ollu niiin tsemppauksen tarpeessa koko vuoden, juoksu on menny ihan päin mäntyä!! Jatkuuko teitin ryhmä vielä, voiko mattimyöhänen liittyä vielä?? :D :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juoksuryhmäläinen tässä hei! Ehdottomasti mukaan! :)

      Poista
    2. Piia, mä ihan ajattelin, että fb-ryhmä saisi jäädä uinumaan. Meno on hiljentynyt siellä niin. Ehkä se jää tapaamispaikaksi. Kartoitan tilannetta ja palaan asiaan.

      Poista
  4. Huikeeta! Itse myös tänä keväänä päässyt kymppiin asti. Tänään juoksin ensimmäisen 2 km lenkkini paljain jaloin, vetäen kolmevuotiasta samalla polkuautossa. Vaihtelu virkistää ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paljain jaloin juokseminen kuulostaa kokeilemisen arvoiselta. Mitä itse tykkäsit?

      Poista
  5. Mahtavaa, onnittelut kympistä! Juoksutsempitykset ovat kyllä tarpeen, mulla on vaikeuksia saada itseäni pitämään säännöllistä juoksurytmiä ja ryhmäpaine tekisi terää. Joten jos syksyllä tsemppiryhmä, niin olen ehdottomasti kiinnostunut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei kiva kuulla, että kiinnostuneita on. Mikäli aktivoimme juoksuryhmää uudestaan, niin teretulemast!

      Poista
  6. Onnea saavutuksesta ❤ naisten kympillä en ollut, mutta juoksin kotikonnuilla hengessä mukana :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja samoin! Huomattavasti halvempaa juosta jossain muualla, kuin naisten kympillä.

      Poista
  7. Vastaukset
    1. Jännää, että ennen se parin kilometrin lenkki juosten oli täysin utopistinen ajatus omalla kohdalla. Nyt miettii, että pitääkö ottaa seuraavaksi tavoitteeksi puolimaraton.

      Poista
  8. Jee hyvä me! :D Kävin justiin lukemassa ton midnight runin sivut läpi, sinne me niin mennään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo. Mennään. Kunhan elämäntilanne ei olisi täysin mahdoton. No ennustaja en ole, joten kai se pitää vaan ottaa riski ja varata liput?

      Poista
  9. Hyvä, hyvä. Jaksaisiko sitä vielä itse löytää kadonneen kunnon ja motivaation juoksuun? Midnightrun on kiva kokemus. Suosittelen!

    t. Ok:n mama.

    P.S tuntuu niin turhauttavalta aloittaa taas ihan nollasta. :S

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mutta sulla on kokemus siitä, että voi jaksaa. Eikö se ole jo hyvä motivaation lähde. Ei tarvitse lannistua, kun tietää pystyvänsä. Aloitat nyt ja elokuun lopussa tulet mukaan yöjuoksuun. Sovittu?

      Poista
  10. Onnittelut. Midnightrunin olen kerran juossut vesisateessa oli mukava kokemus. Tsempatkaa ja tukekaa toinen toistanne

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Hei niin moni kehuu tota midnightrunia, että sen on pakko olla hyvä.

      Poista
  11. Onnittelut. Midnightrunin olen kerran juossut vesisateessa oli mukava kokemus. Tsempatkaa ja tukekaa toinen toistanne

    VastaaPoista
  12. Huippua, onnittelut! :)
    Parasta on tuo, että oot saanu juoksusta mukavalta tuntuvan harrastuksen! Juoksu on myös siitä ihan huippua, että kehityksen huomaa iteki helposti. :) Ja parasta myös se lenkin jälkeinen olo!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yksi helpoimmista liikuntaharrastuksista sikäli, ettei vaadi valtavia rahallisia panostuksia ja harrastaa voi milloin vaan. Ja mikä parhainta, harrastusmahdollisuus alkaa heti omalta kotiovelta.

      Poista
  13. Mä oon niin onnellinen sun puolesta ♥

    Ja älä sulje ryhmää vielä! Mä yritän taas mukaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Laura. Niin mäkin.

      Ok. En sulje. Ja mä yritän taas tsempata :)

      Poista
  14. Todella hienoa. Minä koitin myös juoksuttaa itseäni ja lupaavasti se alkoikin tammikuussa... Helmikuun lupolla tauti iski ja sen myötä innostus laantui ja juoksu on muisto vain. Postauksesi myötä taidan tämän taudin jälkeen kokeilla jälleen tuota juoksua, kesäkin voisi hiukan innostaa!

    Löysin muuten blogiisi erään kommenttistasi "aamumuroista" kautta ;D ja jäänkin mielenkiinnolla katsotaan lisää!

    t.SJ / myttyrällä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka Sj!
      Joo toi on kyllä paha, kun tauti iskee juuri kriittisessä vaiheessa harrastuksen aloittamista.
      Mahtavaa ja tsemppiä- aloita ihmeessä uudelleen. Mieti kuinka mahtavaa on esimerkiksi juosta kesäillassa. En tiedä voikohan parempaa olla? No kovassa pakkasessa juoksu on kyllä mun yks lemppari.

      Heh. ja hohoo. Aamumuroille ;)

      Poista
  15. Hei hoi, älkää ihmeessä lopettako fb-ryhmää! Täällä ilmoittautuisi mukaan myös yksi innokas mutta ah-niin-laiska juoksijan alku. Miten sitä ihminen voikaan tietyissä jutuissa olla näin saamaton?! Jäätävää ryhmäpainetta siis kaipailen ;)

    VastaaPoista

Kiitos!