perjantai 31. lokakuuta 2014

Kanssa vai ilman?



 


Ihan mielenkiinnosta. Kuinka moni perheellinen ja/tai parisuhteellinen nukkuu yönsä puolisonsa vieressä? On aika hemmetin vaikeaa hommaa nimittäin. Varsinkin, kun on tottunut johonkin muuhun.


Kun talossa on vauva, ei mies pysty nukkumaan vauvan kanssa samassa huoneessa. Ei korvatulpilla, eikä puhettakaan, että ilman. Vauvat kun luontaisesti tuhisevat ja pitävät jos jonkinmoista ääntä yön aikana. Ja herättelevätkin vielä kaiken lisäksi!


Mutta miksi kukaan ei ole kertonut, kuinka vaikeaa on palata entiseen, kun on tottunut johonkin tiettyyn nukkumajärjestelyyn? Vauvan pois muuttamisesta on nimittäin yli kuukausi ja edelleen herään joka aamu tyhjä nukkumapaikka vierelläni. Joka ilta se yrittää. Tulee toiveikkaana viereeni, jos uni tulisi. Joka yö se on vaihtanut paikkaa tuttuun ja turvalliseen pojan huoneen laverisänkyyn.





Ja hyvää viikonloppua.




Ilona





29 kommenttia:

  1. Meillä nukuttiin vuosikausia eri sängyssä miehen kanssa. Ensin lasten takia, kun vauva nukkui vieressä ja yöimetys oli kätevää niin, että vauva oli vieressä. Sitten kun palasiin työelämään, elettiin jonkin aikaa eri vuoteissa ihan siksi, että meillä oli niin erilainen rytmi ja varmistettiin toisillemme enemmän unta sillä ratkaisulla, että nukuimme eri sängyssä. Mies tykkäsi valvoa pitkään, mutta mun oli käytävä aikaisemmin nukkumaan, jotta jaksoin herätä ennen kukonlaulua töihin. Kyllä siinä oli jonkinlainen opettelu palata nukkumaan samaan sänkyyn. Nyt nukutaan hyvin vierekkäin ja muuttuneen työtilanteeni takia myös rytmimme ovat enemmän samanlaiset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa niin tutulta! Mä tykkään kanssa iltaisin valvoa kauemmin, kuin mies. Ja jos nukutaan samassa huoneessa, ei mies saa rauhoituttua ennen kuin olen tullut lepäämään ja turhautuu odottamiseen. Toisaalta on se itsenkin kannalta tosi turhauttavaa mennä makoilemaan sänkyyn virkeänä ja odottamaan unta tuntikausia vaan sen takia, ettei toinen turhaudu. Paha dilemma (mikä myös ratkeaa nukkumalla eri huoneissa ).

      Poista
  2. Meillä S on nukkunut pinnasängyssä varmaan kohta vuoden perhepedin jälkeen, mutta O edelleen sohvalla. Välillä se tulee illalla makuuhuoneeseen nukkumaan, mutta aamulla valvottuani puolet yöstä kuorsaajaa käännellen, ilmoitan että ensi yönnä taas yksin. Ja voi kuinka hyvin sitten nukuttaakin. Ennen en ymmärtänyt moista, nykyään en paremmasta välitä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sellanen olis kyllä aika mageeta,kun saisi sikeän unen lahjan. Sellaisen, että mikään ei ärsyttäisi yöllä.

      Poista
  3. "Ikisinkun" löydettyä kumppanin ei se ollutkaan niin hankalaa se yhdessä nukkuminen kuin olin kuvitellut. ;)
    Toki tilaa on nyt vähemmän, koska omassa käytössäni oli aiemmin 120cm ja nyt jaamme 160cm.
    Havahdun kyllä aina siihen, kun toinen nousee sängystä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai ei. No mahtavaa kuulla tällainenkin näkökulma :)
      Joku 180 tai 200 cm leveä sänky olisi muuten aika unelma!

      Poista
  4. Onhan se ihanaa, jos joku ottaa kainaloon ja saa nukahtaa toisen ihmisen lämpöön. Vaan ihanaa ei ole alituinen peitosta taisteleminen, toisen puolelle tunkeminen, kyljen kääntelyihin herääminen tai unien kuunteleminen. Ai miten rakastankaan nukkua yksin, kun siihen on tottunut. Unethan siinä menee, jos joku viereen rynkeää.

    -Pappadiippa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toi on mun mielestä mahtavaa, kun joku pystyy nukkua sillain ihan vierekkäin. Mä en kestä edes sitä, jos miehen peitto koskee mua illalla, kun yritän saada unta. Oon sillain, että pysy omalla puolellas :D :D :D

      Poista
  5. Ennen parisuhdetta nukuin yksin 120 cm leveässä sängyssä. Paukattiin aika nopeesti sitten yhteen ja kuinkas ollakkaan, ei toisellakaan parisänkyä ollut. Myytiin toinen 120 leveä sänky ja nukuttiin kaksin toisessa. :D Puoli vuotta pärjättiin, muuton yhteydessä ostettiin uusi, 160cm leveä. Ilman toista ei unta tule ei sitten millään. Kyllä kaikkeen vaan tottuu, jopa 120 senttiseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lisätään vielä haastetta kehiin http://kaksinkaksiossa.blogspot.fi/2014/11/10-000-euroa-sisustusrahaa.html ;)

      Poista
    2. Oho. Siinä on jo aika sopuisaa nukkumista ollut.
      Mä olisin varmaan yhdistänyt kaksi 120cm leveää sänkyä :D

      Poista
  6. Ollaan nukuttu 10 v. samassa sängyssä, paitsi välissä on vaihtelevasti 1-3 lasta melkeinpä joka yö. ;)

    VastaaPoista
  7. Moikka, mulla on blogissa arvonta käynnissä vielä viikonlopun ajan, ajattelin vinkata tännekin jos et oo vielä osallistunut :) http://bytiahenriikka.blogspot.fi/2014/10/syksyn-arvontaa.html

    VastaaPoista
  8. Oon joskus sanonu miehelle, että menis sohvalle nukkumaan, jos tiiän, että joku lapsista valvottaa. Silti nukkuu aina omalla paikalla. Osataan kyllä kumpikin nukkua sillon ku on toisen vuoro herätä.

    VastaaPoista
  9. Mielessäni vastasin heti kättelyssä "kanssa", ilman että edes kerkesin lukea mistä on kyse :D Eli kanssa. Eilen tuli taas jälleen todistettava hetki tästä kanssanukkumisesta: uni tuli taaaaaaaaaas sohvannurkassa, ei auttanut ei väkisin valvominen, siihen sammuin, toinen käy tökkimässä "nyt ylös nukkumaan, ei tähän nukuta", menee jo ylös, tulee alas, tökkii lisää, minä ärähdän, tökkii, käsken mennä nukkumaan, nukahdan uudestaan, tulee tekstiviesti, että NYT NUKKUMAAN, taas tullaan alas, taas sanon että mee jo tuun ihan kohta, nukahdan, herään klo 00.34, raahaudun yläkertaan, jossa kuulen kuinka toinen katsoo kellosta aikaa ja toteaa, että VIHDOIN se tuli sieltä nukkumaan.

    Se ei vaan osaa nukkua yksin..Ja minä jos nukahdan niin oivoi, ei toinna tulla herättelemään...Vauva voi kyllä tuoda aika uudet järjestelyt - ainakin tyssi valvotti niiiiiiiin ettei ollu puhettakaan samassa huoneessa nukkumisesta..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, juuri näin. Siis juurikin näin! Paitsi meillä ei ole yläkertaa.

      Mitä mitä- onko mulla mennyt jotain ohi vai tulkitsinko väärin? Onko teille nyt tulossa vauva? Jos on niin hurjasti onnea!

      Poista
    2. :D ...oon vähän niinku yrittäny olla vielä sillee hyshys - mutta mielelläni "lipsautan" pieniä vinkkejä ilmoille :) Silleen puolihuolimattomasti tietenkin.

      Poista
    3. Oi oi - vau. Superisti onnea. Kiva,kun lipsautit tänne :)

      Poista
  10. Yhdessä. Kaksistaan. Mahdollisimman lähellä. Mahdollisimman pienessä tilassa. Yksin en kykene nukkumaan lainkaan.

    VastaaPoista
  11. Luulin otsikosta ja ekasta kuvasta, että kyse on päiväpeitoista! Ilman vai kanssa, kannattajansa molemmilla puolilla...

    Meillä aikuiset nukkuu yhteisessä sängyssä. Puoliso ei edes pystyisi nukkumaan kämpässämme muualla, hän kun tarvitsee kunnon pedin. Itse pystyn nukkumaan esim. sohvalla, lapsen kanssa samassa sängyssä, lattialla...you name it. Monesti ei ole kyllä "joutunut".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisihan se päiväpeittokin aika bueno ratkaisu :)

      Poista
  12. Yleensä yhdessä. Kahden vikan vauvan kanssa mies on ekat kuukaudet nukkunut evakossa, niin olen saanut yöllä rauhassa imettää. Meillä kaksi nuorinta nukkuneet ekat kuukaudet mun vieressä, niin ei ole tarvinnut pelätä, että sikeäuninen mies kääntyy vauvan päälle. Jossain vaiheessa on päässyt evakosta pois. :) Meillä mies ei kyllä muutoinkaan helpolla herää lasten itkuun. Jos olen pois, niin sitten kyllä herää. Ärsyttävää. :)

    T. Ok:n m

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika taktisesti. Että ei herää vauvan itkuun, jos sinä olet paikalla :)

      Poista
  13. Ekan vauvan kanssa mies nukkui patjalla melkein kaksi vuotta. Kamalasti se jotenkin häiritsi kaikkia muita kuin meitä, mutta se oli paras järjestely jotta saatiin nukuttua kunnolla.
    Tokan vauvan tullessa, tai vähän sitä ennen mies muutti takaisin parisänkyyn. Nykyisin mennään kaksin nukkumaan, ja herätään yleensä nelisin (+koira) 140cm sängystä. Tai no, jos joku potkii tai pyörii niin kyllä se joskus herää sohvaltakin.

    VastaaPoista

Kiitos!