perjantai 9. lokakuuta 2015

Opetus









Pidän kovasti opetuksista. No koska ne nyt sattuvat olemaan opettavaisia. Ja koska poikani sattuu olemaan sen ikäinen, että ymmärtää jo paljon, on minusta mukavaa välillä päästä toteamaan - Mitähän se äiti sanoi?




Eräänä päivänä äiti ja poika olivat viettämässä äiti-poika-laatuaikaa. Odotellessaan sirkuksen alkamista, pyörähtivät he pienessä putiikissa. Poika näki putiikissa tiimalasin, jolla voisi mitata yhden tunnin kestoisen ajan. Poika pyysi saada tiimalasin.

Tuo linjakas kaunis esine miellytti toki myös äidin silmää, mutta turha mikä turha, joten - Ei.

Poika pohti josko hän voisi ostaa tiimalasin omilla rahoillaan, kun on säästänyt aina saamansa rahat eikä ole ostanut rahoillaan itse mitään. Mutta - Ei. Et sä tarvitse sitä kulta.

Poika jatkaa pohtimista ja kertoo kuinka kovasti hän kuitenkin tahtoisi ostaa tiimalasin. - Ei. Ei osteta sitä ainakaan nyt. Voidaan pohtia asiaa ja tulla sitten tänne vaikka takaisin vielä.. 

Äiti tiesi, etteivät he tulisi enää takaisin samaiseen kauppaan. Niin tiesi poikakin. Niin he jatkoivat matkaa, unohtivat tiimalasin ja viettivät mukavan illan sirkuksessa.




Kaksi päivää myöhemmin äiti avasi keskustelun pojalle - Muistatko sen tiimalasin? Tahtoisitko sen vielä? Olisiko kannattanut ostaa se?
Poika vastaa hetkeäkään empimättä ei. Äiti pörröttää pojan päätä ja jatkaa tiskikoneen tyhjentämistä.






Ilona





8 kommenttia:

  1. Ihailtavaa. Ite kun oon heikkona hairahduksiin ja ihanuuksiin. Eli turhuuksiin. Pikkuhiljaa, pikkuhiljaa tässä terästäydytään! Jokainen hyllyyn jätetty tavara on ilo silmälle - olkoon se päivän lause.

    VastaaPoista
  2. Ihailtavaa. Ite kun oon heikkona hairahduksiin ja ihanuuksiin. Eli turhuuksiin. Pikkuhiljaa, pikkuhiljaa tässä terästäydytään! Jokainen hyllyyn jätetty tavara on ilo silmälle - olkoon se päivän lause.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on kyllä jännä tunne, mitä haemme ostamisesta. Mutta jatkuuko se tunne omistamiseen?
      Ainakin siinä voi harjaantua ja siitä voi päästä osittain eroon.
      Jokainen kauppaan jätetty tavara on helpotus kotona :)

      Poista
  3. Hyvä opetus, mulle käy tosin usein just päinvastoin, et pari päivää mietin ja sit pakko käydä hakeen joku mieltä kaihertava juttu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei mutta onhan tuokin jo hyvin, ettei suin päin osta!

      Poista

Kiitos!