maanantai 21. heinäkuuta 2014

Kesämuistotehdas





Olemme tehtailleet lapsuuden kesämuistoja joka ikinen aurinkoinen päivä. Tai eihän muistojen kartuttamiseksi oikeasti töitä tarvitse tehdä. Antaa kesän vaan viedä.


Niin kävi myös eräänä aurinkoisena alkaneena aamuna Korsossa - annettiin kesän viedä. Kello 6.58 kurkistin pimennysverhojen raosta. Kyllä paistaa. Whatsappissa viesti siskolle; "Lähdetään tänään Helsingin retkelle, vien auton huoltoon ja mennään bussilla yhdessä joo!" Ja niin sekalainen setti tyyppejä istui bussipysäkillä ennen yhdeksää. Sää oli arvoituksellinen, välillä paahtavan kuuma ilma ja välillä kaupungin valtasi uskomaton sumu. Bussilta vaatekaupan kautta juoksujalkaa Suomenlinnan lautalle. Mahdotonta chillailua koko päivä. Poikien hiusten letittämistä ja nutturoita. Prinsessakeksejä ja smurffilimua. Serkukset nauttivat olostaan ja elostaan. Ei tainnut tulla yhtäkään itkua koko päivän aikana edes pienimmiltä matkustajilta. Tuo ihana saarirykelmä antoi taas jotain uutta, kun ei tallailtu ihan niitä tavallisimpia ja tutuimpia reittejä. Koko ajan mielessä oli ajatus, kuinka ihanaa tämä onkaan. Ja aika usein se taisi päästä suustakin.


Tällaiset hetket tallentuvat aivan varmasti lapsuuden kesämuistoihin.




Ilona




12 kommenttia:

  1. Ihan paras päivä!
    Vitsit miten hyä kuva toi missä tyypit seisoo rapuilla ja takana sumuinen meri.

    VastaaPoista
  2. Ihania muistoja kesäpäivistä varmaan kertyykin. Suomenlinna on paikka jonne joskus haluaisin. Koskaan en ole siellä käynyt ja viime kesänä oli jo hilkulla että sinne pääsen. Oltiin 4H-retkellä pääkaupungissa ja osa porukasta lähti Linnanmäelle, osa Suomenlinnaan ja osa kaupungille. Mutta kun oltiin lasten ehdoilla reissussa niin minun lapsukaiset halusi kaupungille. Edellinen päivä oli vietetty Linnanmäellä. Joten nyt oli äidin annettava periksi, valitettavasti. Mutta ehkä joku päivä on minun vuoroni päättää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suomenlinna on kyllä aikamoinen kesäparatiisi. Siellä on paljon nähtävää, joten lapsetkin varmasti viihtyvät. On tykkejä, pitkiä luolia/tunneleita, ihanat kalliot joilla seikkailla meren rannalla, kauniita kahviloita, laivatelakka, kauniita maisemia, uimarantoja ja ja ja..

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Kiitos Katja. Ihana paikka, niin ei tarvitse kun antaa kameran mennä ja tulee ihania kuvia :)

      Poista
  4. Ihania muistoja ja ihania kuvia! Meilläkin on ollut samanmoiset puuhat! :) Tosin kuvaaminen on jäämyt harmittavan vähälle --> kamera kaulaan siis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On se aina oma hommansa kuvata ja työntää lastenvaunuja samalla..tällä kertaa yksi liikkuva tekijä sentään puuttui, eli koira. En mä jaksaisi kyllä kuvata, ellei olisi pientä ja kevyttä kameraa.. sen sitten häviää kuvien laadussa, minkä voittaa kevyemmässä kantokuormassa.

      Poista
  5. Vastaukset
    1. Kiitos. Mä just mietin, että kyllä jää erilaiset kuvalliset muistot lapsille nykyään, kuin meidän aikaan. Jos mun lapsuudessa on musta otettu sata kuvaa yhteensä, niin mä otan sata kuvaa päivässä :)

      Poista
  6. Hei Ilona!

    Löysin sattuman kautta blogiisi, ja tulin antamaan erikoiskunniaa blogin nimelle ja esittelytekstille! En tiedä johtuuko reaktio väsymyksestä, mutta jo esittelyteksti aiheutti hupia täällä päässä.. :D Joka tapauksessa, lueskelin useita postauksiasi ja klikkasin itseni lukijaksi, ihanaa saada uutta luettavaa!

    Oikein ihania kesäpäiviä teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Maikki!

      Hupsis, esittelytekstissä on muuten virhe, mä omistan viisi keittiönpöytää!

      Tervetuloa ja mukavaa jos viihdyt. Pitää tulla vastavierailulle!

      Poista

Kiitos!