sunnuntai 27. heinäkuuta 2014

Tavoitteita (on oltava?)





Kesän alussa se alkoi pojan kysymyksellä -Paljon saan jos vedän kymmenen leukaa?
Urheiluhullu ja kilpailuhaluinen isä pitää tavoitteista, haasteista ja etenkin tuloksista (huoh). Ja mitä isä edellä, sitä poika perässä.


Kymmenen leuvanvetoa kesän lopussa, niin poika saisi kymmenen euroa. Niinpä leukoja vedetään joka välissä. Aamulla, päivällä, illalla ja aina kun sattuu muistamaan ja kulkemaan leuanvetotangon ohi. Tällä hetkellä pojalla taitaa mennä seitsemän, isällä 25 ja äidillä 0. Tuon viimeisen pitäisi ehkä yrittää siirtää itselleen edes hitunen nuiden miespuolisten kilpailuviettiä ja tavoitteellisuutta mitä urheilusuorituksiin tulee.



P.S. Pojan leuanvetovinkki:
Jalkapallomaalivahdin hanskat kädessä leuanvetotangosta saa hyvän ja tukevan otteen.


P.P.S. Pojan lohdutuksen sanat luettuani tämän tekstin hänelle ennen julkaisua  -Lisää sinne vielä, että äidillä menee kyllä yksi hyppyleuka.


P.P.P.S. Okei, oisko se kolme leukaa vuoden loppuun mennessä aivan mahdoton tavoite?




Ilona





19 kommenttia:

  1. Ai karmea, että pitäisi tuollaiseen haasteeseen lähteä - että edes 3. Sinnikkyyteni loppuisi yhteen :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun treenin kesto voidaan laskea sekunneissa per päivä,luulisin,ettei tekosyitä ainakaan pysty keksiä :)

      Poista
  2. Voi tavoitteellisuus ja urheilusuoritukset …

    Mä oon miettinyt niitä paljonkin. Ja sitä juoksuasiaa. Jos sitä joskus taas ryhdistäytyisin.
    Jotenkaan en ymmärrä miten oon niin monessa muussa järjestelmällinen, mutta urheilun suhteen en.
    Pitäis vissiin ottaa meilläkin kotona tuollainen veto ;)

    VastaaPoista
  3. Voi että. Kun vielä TAVOITTEESEEN pääsyn JÄLKEEN jaksaisi innostua..Kerran uhosin, että kyllä mie penkistä 50kg nostan ( painan 46), alotun vissii 20kg ja kyllä, tein sen! Samoin leuat, kymmenen meni, miestenpunnerrukset 2x30. Nyt en oo käynyt vissii puolee vuotee salilla ku "tein sen" ..ehkä sitä syksyllä vois alittaa taas jottai kuntoiluntynkää..Ehkä mie oon laiska, nää oli suht helppo vielä toteuttaa, seuraavat penkki Ym. tavoitteet vaatiskii jo oikeesti tekemistä..

    Tsemppiä leukoihin! Veikkaan, et menee 12 :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei puhut kyllä niin totta!
      Mulla kun 10kilometrin juoksutavoite saavutettiin,niin innostus lopahti. Kesän lämmöllä ja viidennellä kovalla kesäflunssallakin tosin osuutensa,mutta kyllä mä niin uskon, että urheilu on helpompaa sitten syksyllä kun arki alkaa ja rutiinit löytyvät taas.

      Ja samaa mieltä myös siinä,että ehkä pitää asettaa kovempia tavoitteita vielä.. (ja ennen kaikkea sanoa ne ääneen).

      Poista
  4. Joo 3 on tosi sopiva ja kyllä me tykätään siitä yhestä hyppyleuasta myös! Sen taidan minäkin saada :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jotenkin niin mahtavaa,että lapset osaa nähdä asioiden positiiviset puolet, vaikka niitä ei edes olisi (niin kuin tässä tapauksesssa ;) )

      Poista
    2. Niin osaavat :)

      Ihmettelin kun mihinkään kommenteihin ei tule vastauksia...jostain syystä KAIKKI on menneet roskapostiin :(

      Poista
    3. Sun sähköpostilla on selvä mielipide mun vastausten tasosta :D

      Poista
  5. Kolme on mun mielestä loistava tavoite :) Tulee ihan nostalgiset fiilikset noista kuvista. Meillä oli lapsuuden kodissa tommonen tanko.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän lapsuudenkodin leuanvetotangossa oli lisäksi sellainen harmaa kumi/muovipäällyste, jotta ote pitää paremmin.

      Tiedätkö tuo meidän oli ennen aivan karmaiseva. Niin ruma, etten antanut sitä kotiimme asentaa (joo tiedän!).. oli mustan vaahtomuovin ja fitness-tyylisten valkoisten kirjainten peittämä, kunnes mies ymmärsi raastaa vaahtomuovihörsäkkeen pois. Kuin taika-iskusta tanko muuttui kauniiksi esineeksi sisustuksessa hyödyllisen käyttötarkoituksensa lisäksi. Ja sai paraatipaikan kotimme olohuoneesta.

      Poista
  6. Kolme on hyvä..tavoitteet auttaa kummasti jaksamaan ja treenaamaan.

    Nyt menee vähän ohi aiheen, ok:n äidillä on nyt vähän asiaa. Eikä liity mitenkään tähän haasteeseen tai teidän perheeseen, mutta on jotenkin tosi kurjaa, kun osalla tuo urheilu lähtee ihan lapasesta. Yleensä nämä aikuiset ovat niitä, jotka eivät ole lapsena harrastaneet liikuntaa ja sitten se kärpänen puraisee. Lopputulos on se, että överiksi menee ja pahasti meneekin. Treenimäärät on ihan tajuttomia ja treenataan, vaikka olisi sairaana jne. Sitä parempi ihminen, mitä kovemmin treenaa. Omaa elämää määrittää vain se treenaus ja se menee monesti lasten ja perhe-elämän edelle. Olen ehdottomasti liikunnan kannalla, mutta liikkuminenkin voi mennä yli ja lähteä lapasesta. En tykkää äärimmäisyyksistä.

    Kaikista kamalinta ovat vanhemmat, jotka huutavat kentän laidalla lapsilleen. Silloin tekisi mieli mennä sanomaan, että arvon vanhempi voi varmaan itse mennä juoksemaan sinne pallon/kiekon/tms. perässä. Ei muisteta, että kyseessä on kuitenkin lapsen harrastus ei vanhemman. Se on vaan niin surullista katsottavaa.

    Mutta joo peukku leuoille ja kohti kolmea... :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jotenkin liikunta ja kehon muokkaaminen liikunnalla on nykyään niin trendikästä, että. Ehkä siitä katoaa joillain se itse tarkoitus, eli hyvän olon tuottaminen ja terve kroppa. Tai minkä minä toisaalta olen määrittämään liikunnan tarkoitusta.. mutta pointti tuli selväksi.

      Mä en kanssa kestä pojan jalkapallovalmennuksen ja joidenkin vanhempien menoa..että pitää ottaa niin vakavasti, niin vakavasti. Mutta siitä ei kuulemma voi valmentajalle huomauttaa, koska muuten eroaa tehtävistään. Huoh.

      Poista

Kiitos!