Älä koskaan sano ei koskaan. Usko asioihin mieluummin lapsen tavoin. Sillain vähän sokeasti. Usko, että ihmeitä voi tapahtua. Niin voi.
Poika upotti kesällä avocadon kiven kasvihuoneeseen. - Ei se Suomen kesässä ala kasvaa. Sanoi äiti. -Mutta muistuta mummaa silti, että kastelee siementä samalla, kuin kastelee tomaatin taimia. Jatkoi äiti sitten.
Niin se avocado vaan oli sitkeä ja puski itsensä maasta. Nyt avocado jatkaa kasvuaan keittiömme ikkunalaudalla.
Viime vuodelle asettamani toiveet toteutuivat aika vahingossa. Tälle vuodelle päätin mielessäni vain yhden toiveen. Toivoin, että vuosi olisi levollinen. Levollisuudella en tarkoita pelkkää lepoa. Tarkoitan levollista mieltä ja levollista oloa kehossa. Sellaista soljuvaa oloa ja elämää. Hyvää fiilistä.
Vuoden ensimmäisinä päivinä tapahtui ihme. Olimme aikaisemmin luvanneet ryhtyä teinin pitkäaikaisperheeksi. Systeemi päätti kuitenkin toisin ja teinin muutto pois meiltä oli jo 100% varma. Uusi perhe-ehdokaskin oli jo löytynyt. Sitten tapahtui jotain. Oliko se lapsenomainen usko siihen, että uskomattomatkin asiat voivat toteutua? Sisukkuus ja taistelutahto, joita tämä usko ruokki? Vai oliko se ihme? Vai jotain muuta? Teini sai kuitenkin viime hetkellä hänen elämästään ja kohtalostaan päättävien ihmisten päät kääntymään.
Levollisin mielin aloitimme siis uuden vuoden. Uuden vuoden vanhalla kokoonpanolla, mutta uudenlaisella asennoitumisella.
Tämän päätöksen siivittämänä jään lainavauvan muutettua meiltä pois tauolle vastaanottoperhetyöstä. Koti rauhoittuu ja teinille annetaan nyt tilaisuus olla ainoa sijoitettumme. Loppuvuonna katsotaan asiaa uudestaan ja palaillaan vastaanottoperheeksi, mikäli siltä tuntuu. Nyt uskon kuitenkin, että tuleva vuosi on sinetöity levolliseksi vuodeksi. Keskitymme toisiimme, itseemme, lepoon, uuteen kotiimme ja hyvään oloon niin kehossa kuin mielessä.
P.S. Eihän sitä tietysti voi ennustaa. Voihan se olla, että tuleavasta kesästä on levollisuus kaukana ja kesä meneekin metsästäessä teiniä viikonloppuriennoilta ja kaitsiessa tätä festarireissuilla.
Ilona
Paljon onnea! Iso ja iloinen käänne perheellenne :-)
VastaaPoistaKiitos. Ja oli. Rauhoittui mieli.
PoistaOi, ihanaa ! Ihmeitä todella tapahtuu :) Leppoisaa eloa ja oloa koko perheelle !
VastaaPoistaJa miksei meille kaikille ;)
Kiitos (ja samoin!) Nyt ihan viimeistään minäkin uskon ihmeisiin.
PoistaTosi hienoa, että hän saa jäädä. Ja hienoa, että hetkeksi ainakin voitte elon ja olon rauhoittaa myös häntä ajatellen. Iloitsen teidän puolesta mut ennen kaikkea teidän teinin puolesta!
VastaaPoistaKiitos ihana. Olen myös tyytyväinen tilanteeseen..kaikkien osapuolten osalta :)
PoistaTämä postaus antaa uskoa siihen että lastensuojelua on edelleen olemassa. Toivotan teille oikein leppoisia yhteisiä hetkiä teinin kanssa. Teinit osaavat joskus olla yllättävän helppoja ja mukavia "tapauksia" :)
VastaaPoistaMä luulen, että tämä oli vain yksi poikkeuksista ;)
PoistaOlen edelleen sitä mieltä, että systeemi on liian kankea ja lasten kannalta ajattelematon.
Voi miten mahtava, onnellinen uutinen! Tästä on hyvä jatkaa tätä vuotta :) Onnea, iloa ja levollista mieltä!
VastaaPoistaNo niinpä Elina. Ehkä ei levollisemmin voisi vuosi alkaa :)
PoistaOi, tulin tästä käänteestä iloiseksi! Ja levollisuus on hyvä tavoite itse kullakin :)
VastaaPoistaLisätkäämme levollisuutta maailmaan yhteistoimin siis.
PoistaTämä jos mikä antaa toivoa haaveiden toteutumiselle :) Ihana, että teini sai jäädä. Ja levollisuus, yhdyn niin siihen toiveeseen.
VastaaPoistaKyllä, kyllä ja juuri niin!
PoistaKuulostaa teidän perheelle sopivalta vuodelta!
VastaaPoistaTeini on ansainnut teidän perheenne <3
Kiitos kauniista sanoista Elina.
PoistaIhan mahtavaa!!!! Hassua miten iloinen voi olla ihan vieraiden ihmisten puolesta, mutta olen. Tosi iloinen :)
VastaaPoistaOi ihana sinä. Kiitos kaunis!
PoistaOnpa hienoa! :)
VastaaPoistaSamaa mieltä ;)
PoistaPitkäaikaisena lukijana (mut laiskana kommentoijana) tää oli ihana juttu lukea. Onneksi järki voitti! Äh, oon täällä ihan kostein silmäkulmin :')
VastaaPoistaKiva, kun kommentoit. Ai ihan liikutukseen asti :) ? No äläs nyt.
PoistaIhanaa! Onnea uusvanhasta perhemuodosta!
VastaaPoistaHeh. Niinpä - kiitos!
PoistaMAHTAVAA ♥
VastaaPoistaMä äsken vasta luin sen edellinen postauksen (ollut ihan lomilla). Kommentoin ja tuli ihan paha mieli teinin puolesta. Onneksi täällä seuraavassa oli näin ihania uutisia. Jääkö hän siis teille ihan täysi-ikäisyyteen saakka, vai miten nämä hommat menee?
Joo mä huomasin, että luit siinä järjestyksessä :)
PoistaHomma menee niin, että olemme nyt sitoutuneet pitämään hänet siihen asti, kun hän on täysi-ikäinen.. Mutta tarkoituksena ja tavoitteena on, että hän pääsisi siirtymään takaisin kotiin niin pian kuin mahdollista. Lastensuojelulaissa siis painotetaan sitä, että suunta on sinne biologisille vanhemmille ja omaan kotiin päin.