Uusi vanha huone

Yläkerrasta vapautui yksi ylimääräinen huone hoitolasten käyttöön, kun siirsimme tästä masterbedroomista parisängyn olohuoneeseen. Sisustin huoneen uuteen käyttötarkoitukseensa isompien lasten neutraaliksi huoneeksi, johon mahtuisi kaksi kouluikäistä lasta. Huoneen valmistuttua meille muutti kuitenkin hoitovauva, joten kokosin huoneeseen vielä pinnasängyn. Tällä hetkellä isoin makuuhuoneemme on siis vauvan valtakuntaa.


Huoneen kalusteet, esineet ja tekstiilit ovat kierrätyslöytöjä muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Mintunvihreäksi maalattu lautalattia löytyi taloa remontoidessa muovimaton alta ja oli tuolloin ruskea. Seinät on maalattu myös haalealla mintunvihreällä, katto valkoisella kalkkimaalilla ja huoneeseen on asennettu uudet jalkalistat.


- Kaapin/säilytysjärjestelmän (120 x 100cm) kokosin ikean keittiökaapeista. Kaappien alle ostin jalat Bauhausista ja maalasin jalat mintunvihreällä lattiamaalilla.

- Kaapin päällä olevat eläin-maatuskat ovat hahmoja ilmeisesti Venäläisestä lasten sarjasta 70-luvulta?

- Niemen tehtaiden nuorisosänky on 20 euron löytö Kontti-kierrätyskeskuksesta.
Sängyn Lomaruutu-pussilakanat ovat Annon mallistoa parin vuoden takaa.

- Pyöreä vanha tiikkipuinen pöytä on kierrätyslöytö, joka on seurannut mukanamme kodista toiseen. Pinnatuolit on ostettu kirpputorilta yli 12 vuotta sitten ensimmäiseen vuokra-asuntoomme.

- Laverisänky ja sängynaluslaatikko ovat kierrätyskeskuksesta ja päiväpeittona toimiva räsymatto anopilta.

- Nahkainen pyöreä rahi on anopin lahjoittama ja väriltään aika täydellinen.

- Ovaalin muotoinen peili on mitä ilmeisimmin 50-lukulainen. Sitä ei voinut kertakaikkisesti jättää kierrätyskeskukseen siihen siellä erään kerran törmätessä.

- 60-70-luvulta oleva pinnasänky on ostettu käytettynä omalle pojalle. Sängyn eläinlakana on kirpputorilöytö eurolla. Herkkä sinikukallinen pussilakana kotiutui kirpputorilta 20 sentillä.

Ilona

Ihan oikeesti

Ihan oikeesti en tiedä mistä se lähti. Ehkä siitä keväisestä tulppaanikimpusta tuvan hyllyllä? Tai siitä päähänpistosta hankkia vähän erivärisiä koristetyynynpäällisiä kuin aiemmin? Joka tapauksessa kesällä maalikaupassa se lähti viimeistään käsistä. Eikä sille näkynyt muuten syksyn huonekalunmaalausvimmoissakaan tulevan loppua.


Joo o. Siis meidänhän ulko-ovi on nykyään vaaleanpunainen..
..ja tuvan vitriinikaappi ja keittiönpöytä ja perintösenkki ja tuvan sivupöytä.




P.S. Mut se on loppu nyt. Nimittäin se yksi litran purkki ällöpurkkahattaranvaaleanpunaista maalia, joka oli alkujaa virhevalinta teinin huoneen seinään ja jota en raaskinut kuitenkaan heittää pois. Valkoisella huonekalumaalilla laimennettuna se on saanut jopa onnistuneita sävyvivahteita ja päätynyt jos jonkinlaisen meille muuttaneen kierrätyshuonekalun pintaan.


P.P.S. Ja minkä väristä maalia mulla on kolme litraa ylimääräisenä varastossa?  - Mintunvihreää.
*Virnistys.





Ilona

Kohtalo

"Ehkä se on sitten tarkoitettu niin" - sanonta, on kuulunut pitkin kesää. Sillain eletään hetkessä ja jos jotain tapahtuu, niin näin on tarkoitettu.

Kävipä eräänä päivänä seuraavaa. Aurinko paahtoi tulikuumasti iltapäivällä. En yleensä lähde miehen ja pojan mukana jalkapallotreeneihin. Tänä päivänä päätin kuitenkin lähteä. Mies lupasi poikien valmentamisen sijaan lähteä kanssani lenkille. Valmentajan nakki napsahti kuitenkin tälläkin kertaa miehelle ja hänen päätyessään treeneihin, minä päädyin treenikentän lähipuistoon yksin ottamaan aurinkoa. Juuri tehdessäni lähtöä puistosta, piippasi puhelimeni. Puiston lähistöllä asuva ystäväni oli ilmoittanut alueen facebook-kirpputorille antavansa ilmaiseksi viininpunaisen vitriinikaapin. Ehdin kommentoida ensimmäisenä kuvaa.

Näin oli tarkoitettu. Ihan varmasti. Enhän olisi huomannut ilmoitusta kaapista, ellen olisi lähtenyt sattumalta treeneihin. Ellei mies olisi joutunut sittenkin valmentamaan poikia. Ellei aurinko olisi paistanut. Ellen olisi maannut hiiren hiljaa auringossa ja kuullut puhelimeni piippaavan.

Seuraavana päivänä hioin, maalasin, maalasin ja maalasin kymmenen tuntia putkeen. Värivaihtoehtoina oli valkoinen, haalea minttu ja vaaleanpunainen, koska näitä maaleja löytyi jäminä maalipurkkien pohjilta. Minttu ei olisi sopinut harmaan seinän kaveriksi ja valkoinen olisi ollut liian valju. Niinpä tein itse vaaleanpunaisesta ja valkoisesta sopivan sävyisen sekoituksen. Maali loppui muuten viimeiseen pensselin vetoon juuri kun sain kaapin valmiiksi.

Poika kommentoi - Äiti, miksi meillä on joku neljä kaappia sillain tyhjänä, ettei niissä oo yhtään mitään? 

- Niin no. Äiti on sattunut oikeaan paikkaan oikeaan aikaan. Ja koska äidillä ei ole paljoa tavaraa, niin kaapit odottavat tyhjillään. 

Vitriiniin pääsivät pyhäastiastot. Vitriinin alakaappi odottaa, että mikro muuttaa sinne. Olen pähkäillyt mikron sijoittamista jonnekin muualle, kuin keittiön työtasolle siitä asti, kun muutimme taloon.

Katsotaan, mitä se kohtalo tuo tullessaan ja miten loput kaapit täyttyvät, kun jatkamme pienen tauon jälkeen vastaanottoperhetöitä syyskuun alussa. J-Ä-N-N-I-T-T-Ä-V-Ä-Ä!

Ilona