Kohtalo

"Ehkä se on sitten tarkoitettu niin" - sanonta, on kuulunut pitkin kesää. Sillain eletään hetkessä ja jos jotain tapahtuu, niin näin on tarkoitettu.

Kävipä eräänä päivänä seuraavaa. Aurinko paahtoi tulikuumasti iltapäivällä. En yleensä lähde miehen ja pojan mukana jalkapallotreeneihin. Tänä päivänä päätin kuitenkin lähteä. Mies lupasi poikien valmentamisen sijaan lähteä kanssani lenkille. Valmentajan nakki napsahti kuitenkin tälläkin kertaa miehelle ja hänen päätyessään treeneihin, minä päädyin treenikentän lähipuistoon yksin ottamaan aurinkoa. Juuri tehdessäni lähtöä puistosta, piippasi puhelimeni. Puiston lähistöllä asuva ystäväni oli ilmoittanut alueen facebook-kirpputorille antavansa ilmaiseksi viininpunaisen vitriinikaapin. Ehdin kommentoida ensimmäisenä kuvaa.

Näin oli tarkoitettu. Ihan varmasti. Enhän olisi huomannut ilmoitusta kaapista, ellen olisi lähtenyt sattumalta treeneihin. Ellei mies olisi joutunut sittenkin valmentamaan poikia. Ellei aurinko olisi paistanut. Ellen olisi maannut hiiren hiljaa auringossa ja kuullut puhelimeni piippaavan.

Seuraavana päivänä hioin, maalasin, maalasin ja maalasin kymmenen tuntia putkeen. Värivaihtoehtoina oli valkoinen, haalea minttu ja vaaleanpunainen, koska näitä maaleja löytyi jäminä maalipurkkien pohjilta. Minttu ei olisi sopinut harmaan seinän kaveriksi ja valkoinen olisi ollut liian valju. Niinpä tein itse vaaleanpunaisesta ja valkoisesta sopivan sävyisen sekoituksen. Maali loppui muuten viimeiseen pensselin vetoon juuri kun sain kaapin valmiiksi.

Poika kommentoi - Äiti, miksi meillä on joku neljä kaappia sillain tyhjänä, ettei niissä oo yhtään mitään? 

- Niin no. Äiti on sattunut oikeaan paikkaan oikeaan aikaan. Ja koska äidillä ei ole paljoa tavaraa, niin kaapit odottavat tyhjillään. 

Vitriiniin pääsivät pyhäastiastot. Vitriinin alakaappi odottaa, että mikro muuttaa sinne. Olen pähkäillyt mikron sijoittamista jonnekin muualle, kuin keittiön työtasolle siitä asti, kun muutimme taloon.

Katsotaan, mitä se kohtalo tuo tullessaan ja miten loput kaapit täyttyvät, kun jatkamme pienen tauon jälkeen vastaanottoperhetöitä syyskuun alussa. J-Ä-N-N-I-T-T-Ä-V-Ä-Ä!

Ilona