maanantai 30. joulukuuta 2013

Toivon





Toivon, että ensi vuonna


- Löytyisi pitkä projekti (kesämökki tai talo)
- Olisi riittävästi töitä (jotta tätä työtä ja elämäntapaa olisi edelleen mahdollista jatkaa)
- Jaksaisin keväällä juosta 10 kilometriä (nyt menee murto-osa)
- Pääsisin Kreikkaan (Parga touko-kesäkuun vaihteessa alkaa olla jo perinne)
- Säästäisin ahkerasti (olen kovaa vauhtia matkalla älä osta mitään- elämään)
- Kesä olisi pitkä (olisipa se!)





Mitä sinä odotat ja toivot?

Ainiin ja kiitos. Ihan hirveästi. Siitä, että olette olleet siellä. Lukeneet, kommentoineet, lähestyneet sähköpostitse ja kulkeneet mukana Keskeneräisen alkutaipaleella.




Ilona





sunnuntai 29. joulukuuta 2013

Hitonmoinen pettymyksensietokyky





Viimeisen lainavauvan lähdöstä on hirveän kauan. Olen odotellut puhelimen soivan. On jännittävää odottaa millaista pakettia sieltä tarjotaan. Kahta sisarusta, vastasyntynyttä vauvaa, yksivuotiasta tyttöä vai viisivuotiasta poikaa.


Saamme perheenä itse määritellä profiilin, millaisella ikähaarukalla töitä teemme. Sijoittava taho pohtii jokaisen sijoitukseen lähtevän lapsen kohdalla, mikä sillä hetkellä vapaana oleva perhe sopisi parhaiten kyseiselle lapselle. Tämän jälkeen perheelle soitetaan ja kerrotaan se, mitä lapsesta ja lapsen tilanteesta tiedetään. Sitten on päätöksen aika, tulisiko tämä lapsi meille?


Tällä hetkellä meidän kohdalla taitaa lukea jotain tähän tyyliin: Mielellään pieni vauva. Mahdollisesti sisarukset.


Toisinaan meille on tarjottu isompia lapsia tai sisaruksia, mutta usein kieltäydyn. Pääasiallisesti hoidamme vauvoja. Koen, että ammattitaitoni ja kokemukseni pohjalta voin tarjota vauvoille hyvän paikan. Ovat ihan hirmuisen tervetulleita.


Ja nyt on vauvarintamalla ollut kovin hiljaista.


Kunnes jokin aika sitten sain puhelun. En ollut uskoa todeksi. Jotain, mitä olin kauan odottanut ja juuri sitä, mitä olin toivonut. Sydän pamppaillen kaivoin kaapin perältä ne pienimmät mahdolliset vauvanvaatteet esille. 46cm- ja 50cm kokoiset. Haistelin vaatteita ja viikkasin ne kauniisiin pinoihin. Keitin tuttipullot ja tutit. Kävin ostamassa pikkuruisia vaippoja ja äidinmaidonkorviketta. Viikkasin harsot. Ompelin hoitoalustaan uuden kauniin päällisen. Kaivoin kehdon esille ja vaihdoin vauvansänkyyn uudet lakanat. Siivosin vaatehuoneen ja asettelin makuupussit valmiiksi vaunukopan pohjalle.


Odotin. Ehdimme käydä hoitamassa vauvaa. Antamassa vauvan haistella tuoksuamme, tuntea meidän kosketuksemme. Että olisi sitten turvallisemman tuntuista muuttaa meille. Kerroimme pojan kanssa vauvalle, että me olemme hänen uusia hoitajiaan. Lähtiessämme vauvan luota, poika kävi silittämässä pientä ja sanomassa: -Huomenna sinä sitten muutat meidän luokse, nähdään pian.


Kun huominen tuli, kuulin, ettei vauva tule.


Sanotaan, että se mikä ei tapa, vahvistaa. Kai mä kohta olen aika vahva. Tai ainakin mulle alkaa kehittyä hitonmoinen pettymyksensietokyky.





Ilona






lauantai 28. joulukuuta 2013

Vuosikalenteri DIY








Täydellistä kalenteria on vaikea löytää. Jos on ulkonäköä, ei ole toimivuutta. Jos on toimivuutta, ei ole ulkonäköä. Karkeasti.


Design-kalenterit saavat jäädä kauppaan, koska tahdon nähdä kalenterista päivämäärien lisäksi nimipäivät ja suomalaiset pyhät. Merkinnöille tulisi olla tilaa. Kalenteri saisi olla myös suomalaista mallia, niin että viikot alkavat maanantaista eivätkä sunnuntaista.


Koska ulkonäkö vastaan toimivuus - dilemma ei aikoinaan ratkennut kaupassa, päädyin ratkaisemaan kalenteripulman yksinkertaisesti. Joka vuosi postilaatikosta kolahtaa ilmainen kalenteri. Vantaan Energian, Kodin Kuvalehden tai HSY.n. Mitä näitä nyt on. Ilmaiseksi ja älyttömän kattavilla merkinnöillä. Säästävät rahaa, vaivaa ja luontoa. Ja täyttävät kaikki muut kriteerit paitsi hyvän ulkonäön. Sakset viuhumaan siis.


Näillä on menty muutama vuosi, enkä voisi enää elää ilman. Tahdon nähdä kalenterista koko vuoden kerralla. Menojen suunnittelu ja ajan hahmottaminen on helppoa, kun tärkeät päivät näkee kertasilmäyksellä.



OHJE kaikessa yksinkertaisuudessaan:

- Leikkaa kalenterista kaikki ylimääräinen pois
- Etsi kalenterille paikka
- Kiinnitä seinään washiteipillä tai sinitarralla.




P.S. Minulla on yksi ylimääräinen valmiiksi leikattu vuosi 2014. Jos tahdot, lähetän sen sinulle ylijäämäjoulupostimerkeillä. Jos moni tahtoo, sanon entten tentten.

Jos kukaan ei tahdo, niin poika saa sen. Sillä kyllä on jo yksi. Se, joka täyttää ainakin kirkkaasti ne ulkonäkökriteerit.



P.P.S. Joo anteeksi taas superhuonot kuvat. Keneltäkään ei varmasti ole mennyt ohi, että pimeää on.





Ilona





maanantai 23. joulukuuta 2013

Lista Top 6


















Jaan kanssanne nostalgisimmat joulukappaleet.


Näihin tunnelmiin. Hiljennymme joulun viettoon. Eikun emme hiljenny vaan vetäydymme.





Ilona





Oikein surullista joulua





Joulumieli on menetetty. Kadonnu täysin. Odotimme erityistä Lahjaa. Hän olisi ollut toivottu. Kaikki oli valmiina.



Leevi and the Leavings / Oikein surullista joulua 


Ding dong joulun kellot soivat radiossa
Ding dong ding dong
Ja vahingossa melkein muistaa
että autuaampaa antaa kuin ottaa on


Ja me toivotamme
ikävää
synkkää
kylmää
pimeää ja
oikein surullista joulua!
Ja me toivotamme
ikävää
synkkää
kylmää
pimeää ja
surullista joulua!


Ding dong kassakone kilkkaa myymälässä
Ja rahaa on
Elämässä koittaa riemunaika
Auvoisa kaikille kun joulu on


Ja me toivotamme
ikävää
synkkää
kylmää
pimeää ja
oikein surullista joulua!
Ja me toivotamme
ikävää
synkkää
kylmää
pimeää ja
surullista joulua!


Ding dong mandoliini soi ja
lapsikuoro laulaa lalalalaa
Nyt on vuoro joulukorttiin kirjoittaa
mitä mieleen juolahtaa


Ja me toivotamme
ikävää
synkkää
kylmää
pimeää ja
oikein surullista joulua!
Ja me toivotamme
ikävää
synkkää
kylmää
pimeää ja
surullista joulua!






Ilona





sunnuntai 22. joulukuuta 2013

Miehet!





Mies tuli luokseni.
-Tuli liikaa rasvaa, otatko vähän?
Ja mies rasvaa sääreni. Saippualla.


Seuraavaksi poika käy vessassa pesemättä käsiään, josta huomautan.
-No en mä voinut kun ei siellä ollut saippuaa.


Niinpä!
Samasta paikasta oli hävinnyt puteli ja tilalle oli tullut uusi. Kuka sitä nyt saippuaksi tunnistaisi!? Aivan erilainen kuin entinen.


*Laskee hitaasti kymmeneen ja rauhoittuu*




Ilona




torstai 19. joulukuuta 2013

Täydellinen kuorintavoide - DIY





Tässä on täydellinen kuorintavoide vartalolle. Ainekset tähän löytyvät melkein joka kaapista. Sen voi tehdä luomuversiona tai ilman. Kuorinta on ihana saunakaveri ja kesyttää pahimmankin autiomaan (jollaiseksi ainakin minun sääreni talvisin muuttuvat).


Tee monta purkillista, kääri osa kauniiksi ja anna hemmottelulahjaksi. Muista pitää huolta myös itsestäsi, joten säästä yksi purnukka kotiin.



Kahvikuorinta


- 2 dl luomu kylmäpuristettua neitsyt kookosöljyä
- 2 dl sokeria (esim. ruskeaa luomuruokosokeria.. valkoinen kidesokerikin käy)
- 2 dl kahvinpuruja (käyttämättömiä ;)
- 2 rkl extra virgin oliiviöljyä


Annostele kookosöljy puhtaaseen astiaan. Mikäli öljy on ollut kylmässä ja on kovaa, sulata sitä hieman notkeammaksi esim. mikron sulatusteholla. Lisää muut aineet ja sekoita tasaiseksi massaksi. Kaada seos puhtaaseen, kuivaan ja tiiviiseen lasipurkkiin. Säilytä huoneenlämmössä. Kuorintavoide on käyttökelpoista, kun se ei tuoksu oudolle eikä sen pinnalle ole kertynyt hometta. Säilyy muutaman kuukauden.




Ilona





Kaunisteltu totuus






Pakkauksessa lukee:
Rasvaa 2,3 %
22,5 g proteiinia / pakkaus


Pakkauksessa voisi myös lukea:
5,75 g rasvaa / pakkaus
9% Proteiinia



Kyse on 250 gramman rahkapurkista.


Kumman yllä olevista vaihtoehdoista valitsisit? Sen, jossa on proteiinia jotain 22,5 ja rasvaa vain 2,3? Vai sen, jossa on proteiinia vain jotain 9 ja rasvaa jopa 5,75?


Niinpä.




P.S. Niille joiden matematiikka ei taivu, selvennettäköön, että yllä olevat kaksi esimerkkiä rahkan ravintosisällöstä sisältävät täysin samat määrät proteiinia ja rasvaa.




Nuori ja kapinallinen
Ilona

(tai ainakin kapinallinen)





keskiviikko 18. joulukuuta 2013

Mehevin taatelikakku ever






Täältä pesee taas. Leipomuksia. Tämä on itse kehittelemäni ohje ja ihan maailman paras. Taatelikakusta tulee ehkä mieleen kuivakakku, mutta tästä on kuiva kaukana!



Ohje on helppo ja se menee näin.


Ainekset:

- 200 grammaa taatelia (sellaisessa pakatussa köntissä)
- 2 dl vettä
- 100 g voita
- 0,75 dl sokeria
- 1 kananmuna
- 1 tl leivinjauhetta
- 1 tl vaniljasokeria
- 1,5 dl vehnäjauhoja

Vuoan voiteluun:
- voita
- korppujauhetta


1. Laita uuni kuumenemaan 180 asteeseen.
2. Voitele ja jauhota leipävuoka. Ohjeen voi tehdä myös irtopohjaiseen rengasvuokaan, mutta tee silloin ohje kaksinkertaisella määrällä.
3. Kiehauta vesi kattilassa ja pilko sekaan taatelit. Anna taatelien kiehua, kunnes ne ovat pehmenneet ja vesi on haihtunut. Ota kattila liedeltä (ja anna jäähtyä hetki).
4. Vaahdota pehmeä voi ja sokeri hyvin. Lisää kananmuna edelleen hyvin vatkaten.
5. Lisää seokseen taatelit ja sekoita kevyesti (puuhaarukalla tai nuolijalla).
6. Lisää jauhot, joihin on sekoitettu leivinjauhe ja vaniljasokeri.
7. Kaada voideltuun ja korppujauhotettuun vuokaan ja paista uunin alatasolla noin 20-25 minuuttia.
8. Kumoa hieman jäähtynyt kakku ja koristele jos tahdot. Pähkinöillä, manteleilla, taateleilla, kuivahedelmillä tai vaikka piparkakkuihin tarkoitetulla sokerikuorrutteella






Ilona





tiistai 17. joulukuuta 2013

Asioista niiden oikeilla nimillä






Katsoimme pojan kanssa taloja oikotieltä (kuva lainattu). Eteemme avautui täydellinen näkymä.

Huudahdin -Mahtavat kaakelit! Poika repesi hallitsemattomaan nauruun. Kun nauru vihdoin rauhoittui sen verran, että poika sai sanottua muutaman sanan, hekotti hän -Mä oon aina luullut, että kaakeli tarkoittaa kakkaa. Ja taas seurasi hulvaton naururymäkkä josta ei tullut loppua.

Niinpä. Meillä sille on aina ollut monta nimeä. Basu, basanen, kaakeli. Enkä nyt puhu tuosta kuvan mykistävän mageesta seinälaatasta.





Ilona




Metsästä








Ei se ole niin justiinsa.




Ilona




maanantai 16. joulukuuta 2013

Otetaan vastaan/ostetaan halvalla: Laskettu aika






Kaikkea tekemistä varjostaa odotus. Odotan. Ja odotan että odotus loppuisi. Laskettua aikaa ei ole. Kukaan ei osaa kertoa koska odotus loppuu. Se on sellainen epämääräinen möykky. Kun ei tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Ja koska se tulevaisuus on. Hetkessä elämisen taito ja nautinto hetkestä katoavat, kun hetkessä on elänyt tarpeeksi kauan. Samassa hetkessä.


Arkipäivät ovat puuroa. Päivät erottuvat toisistaan lapsen lukujärjestyksen perusteella. Kameraan kertyneistä kuvista tiedän mitä olen tehnyt eilen, toissapäivänä, viime viikolla. Kirjoitan, luen, käyn lenkillä, teen ruokaa ja leikin. Väliin leivon. Otan valokuvia. Poltan kynttilöitä.


Olisi edes laskettu aika. Voisin katsoa sellaisesta kiekosta, mitä tapahtuu milloinkin. Ja tietäisin milloin odotus loppuisi. Edes suunnilleen.





Töitä odottava
Ilona






sunnuntai 15. joulukuuta 2013

Nam (+ohje)





Tänään satoi lunta. Mies, poika ja koira nauttivat ulkoilmasta. Äiti oli vähän väsynyt. Jokin tauti yritti iskeä. Ehkä se avanto on jotain tehnyt ja kroppa taistelee kovasti vastaan. Väsymys ja pieni kolotus joka paikassa pitivät minut kuitenkin sisällä. Kokonaan toimettomana on vaikea olla, joten päätin leipoa karjalanpiirakoita. Saadaan herkkuja joulupöytään. 

Kyllä nuissa työtä on, mutta resepti on toimiva ja helppo. Lopputulos maukas.




Ainekset:


Taikina

2  dlkylmää vettä
1  tlsuolaa
2 1/2  dlruisjauhoja
2 1/2  dlvehnäjauhoja
25  gvoita

Puuro

4  dlvettä
4  dlpuuroriisiä
16 - 18 dlmaitoa
1 rkl suolaa

Voiteluun

75  gvoita
2  dlmaitoa


Valmistusohje

Valmista puuro. Kiehauta vesi ja lisää siihen riisit. Keitä kunnes vesi on imeytynyt riiseihin. Lisää maito ja sekoita usein, ettei puuro pala pohjaan. Hauduta puuro kypsäksi kannen alla, sekoita välillä. Lisää suola. Jäähdytä puuro ennen leivontaa.
Valmista taikina sekoittamalla veteen muut ainekset. Alusta viimeiseksi joukkoon sulatettu voi. Taikinan tulee olla kiinteää ja sitkeää.
Leivo taikinasta tanko. Jaa se 40 osaan. Pyöritä palat palloiksi ja kauli kevyesti jauhotetulla pöydällä ohuiksi taikinakuoriksi. Lado kuoret päällekkäin ja peitä kelmulla kuivumisen estämiseksi.
Levitä osa kuorista pöydälle. Annostele puuroa 1 - 2 rkl / kuori. Levitä puuroa melkein reunoihin saakka. Taivuta kuoren reunat puuron päälle. Ummista etusormilla rypyttäen. Nostele suoraan pellille vieri viereen.
Paista 275 - 300 asteessa kypsiksi, n.10 - 12 min.
Upota valmiit piirakat voi-maitoseokseen, valuta ja nosta leivinpaperin päälle vetäytymään. Peitä leivinliinalla.




P.S. Arvatkaa mitä ollaan tänään syöty välipalaksi, päivälliseksi ja varmasti myös iltapalaksi? 
Eikä kukaan ole muuten valittanut.



Ilona



lauantai 14. joulukuuta 2013

Retrolissun ysärit





- Leipäkone (kuka nyt itse vaivaisi taikinan?)
- Tamagotchit (nuo virtuaaliset lemmikit ennen Habbo-hotellin aikakautta)
- Bomfunk MC's (ei lisättävää)
- Jyrki tv-ohjelma (mitähän Molli-Ollille kuuluu vuonna 2013?)
- Isän vaatekaapilla käyminen (mikä isoissa flanellipaidoissa muka on vikana?)
- Rastat hiuksissa (!)
- Laava-lamput (ihan omilla rahoilla ostin)
- Hugo- peliohjelma televisiossa (Meno Toijalaan jos persaus kestää)
- Trollit (peikot näyttivät olevan kovaa huutoa ysärillä)
- Yves Rocher (laitetaanko vaniljan vai kookoksen tuoksua?)




Lisättävää? Mitä muistoja tuo rakas läheinen tuo sinulle?





P.S. Jos tahdot muistella lisää:
Retrolissun ysärit maanantaisin Yle Teemalla klo. 21.00





Ilona





perjantai 13. joulukuuta 2013

Reuse me





Se oli iso Lidlin paperikassi ja siinä luki Reuse me. Selvä se. Saksin paperikassista kahvat pois, käänsin sen nurinpäin ja taittelin reunoja hieman sisään päin. Saa olla rypyssä ja rosoinen.

Sisällään paketointitarvikkeita ja joululahjat - kaikki neljä. Tänä vuonna perinteisen ruskean käärepaperin kaveriksi ostin Marimekon Pirput parput-paperia.


Keltainen vanha jakkara on second hand-löytö. Raahasin jakkaran kotiin neljä vuotta sitten, nähtyäni sen koulumatkan varrella Helnigin Kalliossa vanhojen tavaroiden liikkeen näyteikkunassa.




Ilona