Näytetään tekstit, joissa on tunniste pipariks meni. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste pipariks meni. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 27. huhtikuuta 2016

No ei väkisin!





Iltana, jona suurperhekokeilu loppui, istuimme pojan kanssa saunan lauteilla. Pojan 10-vuotissynttärit olivat tuloillaan ja mikäli juhlia aiottaisiin, pitäisi jotain päättää.


- Hei. Miten ois Kirkkis-synttärit? Kutsuisit koko teidän luokan ja oltaisiin meidän pihalla Kirkonrottaa?
..tai pesis-synttärit? Mentäisiin pelaamaan pesäpalloa ja tehtäisiin vaikka munkkeja tai hodareita mukaan?
..eiku hei! Nyt tiedän, pyöräilysynttärit!! Lähdetään pyöräilemään maastoon ja otetaan picnic-kori mukaan?


Tuleva kymmenenvuotias oli hetken hiljaa äidin heitettyä kaikki loistavat ideat tiskiin.


- Äiti hei. Ihan oikeesti!!? Muut pitää synttäreitä SuperParkissa ja SÄ ehdotat jotain pyöräilysynttäreitä!!!


*Hillitöntä naurua.


- No mut sä ootkin ernu ja eksä oo vielä oppinut tähän päivään mennessä, että me ei todellakaan pidetä mitään Hoplop-synttäreitä ?

- Ei, en MÄ oo erilainen nuori, vaan SÄ oot ERILAINEN ÄITI!


*Hillitöntä naurua.


- Ja miks ihmeessä sun pitää ostaa aina jotain niin isoa kouluun viemisiksi synttäripäivänä? Viime vuonna ostit tikkarit ja tänä vuonna pitäs viedä jotkut lakut!!? Kaikki muut tuo jonkun yhden karkin. En mä edes haluu sitä paitsi, että mulle lauletaan.


Niin jäi Sukulakut viemättä luokkaan synttäripäivänä eikä tullut muuten pyöräilysynttäreitäkään. Meidän esiteini ♥





Ilona




maanantai 30. marraskuuta 2015

Joulutraditioista se ainoa









Kolme kiloa piparkakkutaikinaa, puoli kiloa ranskanpastilleja, kynttilänvalo ja jouluradio. Puolikas päivä rauhallista aikaa. Useimmiten ei. Lainavauva. Vesisade. Jostain syystä vaatetuksena juoksutrikoot ja toppi. Viimeisten jääpuikkojen pursotus puolilta öin koko muun talon nukkuessa.


Niistä on vuotuinen joulutraditiomme tehty.


Tänä vuonna poika pohti - Luuletsä äiti, että me tehdään piparkakkutalo vielä muka kun mä oon jollain ysiluokalla?


Perinteeseen kuuluu tietysti myös se, kun saan koputtaa pojan luokan ovea ja viedä piparkakkutalon lapsille kiitokseksi kuluneesta vuodesta ja hyvän joulun toivotukseksi. Ne lasten ilmeet!


On muuten varsin kätevä keksintö (ihan itse keksin) ja oivallinen toteutus (isä) tuo piparkakkutalon ikkunaruuduntekijä-muotti. Säästää nimittäin aikaa (joka tällä hetkellä on hieman kortilla tuon pienen uuden konttaavan tulokkaan ansiosta) ja hermoja (jotka tosin ovat piparkakkutalosaralla vuosien varrella varsin rautaiseksi koulittu).








Ilona