Eräänä päivänä.. Miten musta tuntuu, että mä aloitan aina juttuni "Eräänä päivänä.." ?
No joka tapauksessa eräänä päivänä olin maalannut olohuoneemme katon. Seuraavana päivänä maalasin siskoni makuuuhuoneen katon. Ja sitä seuraavana päivänä aloitin maalaamaan kuvassa näkyviä puusepältä tilaamiamme pariovia. Aika ihanat. Pitääkö tässä kohdassa sanoa - vaikka itse sanonkin?
Samana aamuna olin naputellut viestiä pojan opettajalle, voisimmeko jatkaa jokavuotista joulutraditiotamme ja saisinko leipoa ja viedä pojan luokalle piparkakkutalon hyvän joulun toivotukseksi?
Olimme sopineet illaksi Kambodza-Thaimaa-reissun, joka on muuten jo kuukauden päästä (iik!), suunnitteluillan ja seuraavaksi illaksi pienimuotoiset aikuisten pikkujouluistujaiset.
Olen aina sanonut, että tarpeeksi kun touhuaa ja vähiten kun odottaa, niin johan alkaa tapahtua. Sutinaa nääs.
Takaisin pariovien maalaushetkeen. Puhelimen soidessa tiesin jo katsomattakin, mitä puhelu koskisi.
Puhelu meni puolestani jotakuinkin seuraavanlaisesti;
- Mitä joo. Oon maalaamassa ovia. Ai otetaanko? No tietysti. Tervetuloa vaan. Ai millon syntynyt? Mikä kuu nyt on? Joo mä pistän pensselit viuhumaan vähän nopeammin. Kiitos. Moimoi.
Sen verran rutiinilla mennään, että en viitsinyt keskeyttää ovien maalausta, vaan sudin projektin rauhallisesti loppuun asti. Pestessäni mintunvihreää lattiajämämaalia pensselistä pois, kurvasi taksi pihaan ja sosiaalityöntekijät kantoivat sisälle unessa tuhisevan vauvan.
Ilona
Oih <3
VastaaPoistaIhana takuuvarma Katja, kun lapsista puhutaan ♡
Poista:D
PoistaSun blogista on tullut ihan mun lemppari! Mutta mihin menee pieni vauva, kun te meette lomalle?
VastaaPoistaKiitos kaunis, tällaisia sanoja, niin jaksaa kirjoittaa♡
PoistaNämä sijoitukset kun ovat sellaisia, ettei tiedä onko vauva kuukauden, pari vai puoli vuotta.. niin reissujen varaaminen on vähän riskiä.
Jos koko perhe lähtisi reissuun, niin lainalapsille hankittaisiin reissun ajaksi lomitusperhe, eli toinen koulutettu sijaisperhe.
Tässä tapauksessa minä lähden reissuun ja muu perhe jää kotiin. Miehen pomo on ollut ihanan joustava ja luvannut, että mies saa tarvittaessa vapaata töistä ja voi jäädä matkani ajaksi hoitamaan sijoitettuja lapsia kotiin. Eli ihan täydellinen ratkaisu ♡
(Mies ei ole kovinkaan ahkera ruoanlaittaja ja onkin pohtinut, että olisiko olemassa sellaisia sijaisvaimoja, jonka voisi ottaa kuukaudeksi tänne hääräämään, kun oma kotihengetär on poossa ;) :D
Voi miten liikuttava teksti jälleen - ihan täydelliset ovet ja uskomattoman kiiltävä lattia.
VastaaPoistaSuloista vauvantuoksuista eloa teille <3
Hei arvaa.. tää lattia on AINOA pinta tässä kodissa, jota ei ole tarvinnut remontoida/maalata/kunnostaa !
PoistaTämä on niin hieno blogi,oon ihan rakastunut <3
VastaaPoistaOi kiitos ♡
Poista<3
VastaaPoistaPakko kysyä:
Mistä noi ovet on ja paljonko makso?
Meillä on samanlaiset haaveissa makkariin :)
Moikka Annika!
PoistaOtan kuvia ja kirjoittelen vähän enemmän tänne ovista, kun ehdin..
Laitatko mulle vaikka sähköpostia, niin vastailen sinne tarkemmin puusepän tietoja..
ilonakeskenerainen@gmail.com
Voi :) Aika ihanaa.
VastaaPoistaOn oikein mukavaa, että talossa on taas tohinaa ja tuhinaa. Tällä kertaa tulokas olikin sellainen konttaava versio :)
PoistaSyvä kunnioitus ja arvostus työtänne kohtaan! + ihana tupa :)
VastaaPoistaT. Tanja
Kiitos kehuista.
PoistaTänään tupa täyttyi kuin täyttyikin piparin tuoksusta ahertaessani 2,5 kilon taikinan talon muotoon.
Oi, vauvantuoksua! (Samanlaista puhelua täällä jo toivoisin minäkin, mutta täällä "maalla" taitaa olla aika hiljaista...)
VastaaPoistaMukavaa adventtia :)
Meillä on ollut kyllä työrintamalla todella aktiivinen syksy. Normaalisti olen tottunut pidempiin odotusaikoihin (taukoihin) sijoitusten välillä. ..mutta nyt kun on oven ehtinyt sulkea edellisen hoitolapsen jäljiltä, niin jo melkein seuraava koputtelee.
PoistaToivotaan, että sinäkin saisit puhelusi pian♡
Moi!
VastaaPoistaMä sanon että miehet! Olit jättänyt joskus puolen kuun tienoilla meille kommenttia ja talouden Mies/T. totesi että täällä on kommentteja, mutta ei mitään et mitämitä. Oletin että jotain sata vuotta vanhoja, mutta ei.
Niin että sori :D
Aika hauskaa että ootte jopa ihan oikeesti käyneet meillä ja että asustelette lähellä, jännä ajatus.
Laitan tän osoitteen nyt visuun talteen ja vastaisuudessa tarkistan joka kerta, kun T puhuu kommenteista ;)
Jään seurailemaan.
-E /Päivärinne
Heh. No ei se mitään.. kiva, että kommenttini tavoittivat teidät ennen pitkään kuitenkin.
PoistaKannattaa laittaa blogiin asetus, että blogisi kommenteista ilmoitetaan sinulle sähköpostiin. Näin pysyt ajan tasalla siitä, mitä kommenttikentissä tapahtuu.
Ihanat ovet ja ihana juttu <3
VastaaPoistaKiitos. Ja kyllä se mintunvihreä värikin oviin passasi hyvin. Että jee.
PoistaKylläpä oli koskettavaa <3
VastaaPoistaSe on ihanaa, kun elämä pääsee välillä yllättämään ♡
PoistaOi miten ihanaa! Ihan tuli kyynel silmään, täällä insinöörien keskellä. Mukavia päiviä uuden tulokkaan kanssa! Ei varmasti vauhti lopu. :)
VastaaPoistaPus.
PoistaKiitos - joo tää on selkeästi mun rantakuntoon 1/2016- tilaustuote tää bebe. Ei nimittäin tylsää pääse tulemaan eikä oikeastaan tule päivän aikana istuttua paljoa ;)
P.S. No joo. Oikeestihan se rantakunto on asenteesta kiinni. Rantakunnossa ne on hylkeetkin ;)
Teillä on kyllä ollut vilskettä viime aikoina ja elämä tosiaan yllättänyt monella tapaa! :)
VastaaPoistaMiten muuten teidän poika on suhtautunut eri-ikäsiin sijoitettuihin nyt kun teillä on ollut muitakin kuin vauvoja? Ilmeisesti teininkin kanssa sujuu myös hänellä hyvin kun teille jäi? :)
Täällä odotellaan innoissaan ja jännityksellä ensimmäistä lapsiperheellistä Joulua. Erilaista, mutta varmasti ihanaa <3
Meidän poju on jo 7kk ja on kontannut ja noussut tukea vasten puolivuotiaasta, hurjapää :o Menoa siis riittää täälläkin! ;) -M
On ollut juu sellainen ajanjakso sijoitusrintamalla, ettei ennen ole tällaista koettukaan. Omalla tavallaan aika kuluttavaa kaikille, kun tyypit vaihtuu ja aina pitää aloittaa tutustuminen ja sopeutuminen uudestaan.
PoistaNuo edelliset kävijät ovat olleet kovin oman pojan ikäisiä. Kyllähän tuon ikäiset hoitolapset tulevat pojalle niin iholle, että jonkun verran rankkaa se hänelle on. ..kun omaa rauhaa ei ole ollenkaan ja kun joku, jonka jutut ärsyttävät, asuu omassa kodissa ja hänen kanssaan pitäisi leikkiä ja touhuta muka hyvillä mielin ;)
Ihanaa joulun odotusta teidän ihanalle perheelle! Kiva kun kerroit taas kuulumisia!
Vau, kiitos että kirjoitat. Inspiroivia näkemyksiä sulla. Ja kuvat teidän kodista selkeyttää visioa tulevaisuuden unelmakodista.
VastaaPoistaJa, kiitos parhaasta oppitunnista ikinä. Oon pitkään lukenu sun blogia. Nää sijaisvanhemmuusjutut on koskettanu, kuin myös lasten tilanteet ym. No, opintojeni loppusuoralla teksteistäsi inspiroituneena kysyin opettajalta, voitaisko perehtyä näihin aiheisiin enemmän. Hän sitten oli pyytänyt sijaisvanhempaa meidän oppitunnille puhumaan tästä aiheesta. Se tunti toi monenlaisia fiiliksiä, herätti ajatuksia. Vinkkasin tunnin pitäneelle henkilölle blogistas, kerroin et puhtaasti tää on herättäny ajattelemaan asiaa enemmän. Et ilman tätä blogia ja sun kirjoituksia ei ois koskaan tullu tuota tuntia ja mahottoman hyviä keskusteluita ja harkintaa asiaan liittyen. Jos punainen lanka on hukassa, nii laitan väsymyksen piikkiin. Ei vaan voinu jättää kirjoittamatta.
-S
Vau, kiitos, että kommentoit!
PoistaSanaton.
Yritän kuitenkin;
Jotenkin tosi liikuttavaa kuulla, että jutut ovat mietityttäneet niin paljon, että asia on johtanut toiseen ja olette saaneet hienon oppituntinne ♡
Eli pus pus♡
<3
VastaaPoista