Me onnistuimme. Minä ja lainavauva. Karkoitimme muistot siitä, kuinka edellisessä paikassa nukahdettiin koliikkikeinun lempeään keinuntaan. Alussa se oli vaikeaa. Tuli itku, mutta ei uni. Miksi kukaan ei keinuta minua, kun niin minä olen oppinut nukahtamaan koko pienen elämäni?
Mutta nyt, nyt olemme jo niin taitavia, osaamme lukea toisiamme, meillä on luottamus. Nyt voi nukahtaa rauhassa omaan paikkaan ilman keinua, tyytyväisenä.
Ilona
Apua miten ihana kuva ♥ Tuli ihan kylmät väreet.
VastaaPoista♥
Poista