Lähetin eräänä päivänä kirjeen.
" Dear Brother Christmas!
Oon seukannut kohta 15 vuotta yhden tyypin kanssa. Ylämäki alamäki yhdessä kulkien näes.
On meille tän seurustelun aikana siunaantunut yksi rakkauden hedelmä, 9-vuotias poikamme. Yhteinen talolainakin on ja 100-vuotias hirsitalo.
Minun päähänpinttymästäni aloitimme noin 4 vuotta sitten toimimaan lastensuojelun vastaanottoperheenä. Näin ollen kotiimme sijoitetaan lyhyellä varoitusajalla kriisistä tulevia lapsia, jotka asuvat ja elävät kotonamme noin päivästä vuoteen. Kokopäiväinen työni on siis toimia äitinä ja huolehtia näistä lapsista.
No. Sainpa erään kerran toisenkin päähänpinttymän. Tahtoisin lähteä ystävieni kanssa reppureissulle maailman toiselle puolen.
Niin palataan tähän tyyppiin, kenen kanssa seukkaan. Niin veli, arvaapa mitä tää tyyppi sit teki?
Se otti vapaata omasta työstään ja jäi kuukaudeksi kotiin, niin, että mä pääsin mun reissulle. Se hoiti mun reissun ajan yksin arjen pyörityksen ja tavallaan mun työt. Se hoiti kuukauden kotona kolmea lasta.. meidän oman pojan lisäksi meille sijoitettua teiniä ja vauvaa.
Se otti vapaata omasta työstään ja jäi kuukaudeksi kotiin, niin, että mä pääsin mun reissulle. Se hoiti mun reissun ajan yksin arjen pyörityksen ja tavallaan mun työt. Se hoiti kuukauden kotona kolmea lasta.. meidän oman pojan lisäksi meille sijoitettua teiniä ja vauvaa.
Aika pyyteetöntä ja ehdottomasti mun mittakaavassa vuoden paras työ."
Brother Christmas oli ihan samaa mieltä kanssani. Niinpä hän päätti palkita tarinan ja miehen teon viikon hyvänä tekona ja lähettää miehelle Kouvolan Lakritsin kanssa yhteistyössä postipaketillisen tuoretta lakua. Olipas muuten kivaa yllättää mies tällaisella julkisella kiitoksella. Eikä sillä, saatan mä odottaa itsekin saavani muutaman lakupalan lempparilakuani tulevina karkkipäivinä.
Ehdottomasti tykkäämisen arvoinen homma muuten tuo Brother Christmas ja hänen pyyteetön auttamis-ja hyväntekoprojektinsa.
P.S. Tyhjennellessäni matkakuvia kamerastani. Ääääh, haluu paratiisiin!
P.P.S. Kuvia katsellessa arvatkaa onko vaikeuksia miettiä, mitä varten sitä rahojaan tulevaisuudessa taas säästää? Vastaus: Ei.
Ilona
Noniin...nyt sitten syttyi se todellinen matkakuume...arghhhh...Kiitos =D Aivan mahtavia kuvia ja varmasit oli reissukin. Me ollaan miehen kanssa käyty reppureissuilla pariin otteeseen ennen tuota prinsessaa, joka ilmaantui nelisen vuotta siten perheeseen. Välillä se kaukokaipuu iskee jälleen. Ehkä sitten kun neiti hieman kasvaa niin lähdetään porukalla. Onhan se toki erilaista lapsen kanssa. Nyt ollaan pitäydytty perästävedettävän matkalaukun voimaan ja reissattu niin. Mahtava tyyppi sulla <3 ja työ mitä teet on kultaakin kalliimpaa <3
VastaaPoistaNo hei, sithän meitä on kaks! Mullekin iski todellinen matkakuume nimittäin.
PoistaAlle kouluikäisen lapsen kanssa olisi sikäli helppo lähteä pidempäänkin reissuun, ettei tarvitsisi miettiä koulukuvioita.
Mutta toisaalta tuon ikäisen lapsen kanssa helppouskin on valttia..siellä reissussa siis. Joten peukku pakettimatkoillekin :)
Voi ei missään tapauksessa pakettimatkoille =D Olen ollut elämässäni yhde ainoan kerran pakettiatkoilla ja se oli ihan hirveää =D Se oli ensimmäinen yhteinen loma mieheni kanssa. Sen jälkeen pakkasimme reput ja läksimme ominpäin. Meillä etsitään nykyäänkin halpoja lentoja ja lopuksi ihmetellään joku hotelli, mutta omatoimityylillä siis. Ollaan tehty pienepiä kaupunkilomia ja pidempi reissu oli kanadaan neidin ollessa 7kk ikäinen. Toki siellä matkatessa on "perhe" odottamassa monessa kaupunkissa. Rakkaita ystäviä ympäri kanadaa takaa turvalliset ja helpot oleskelut =)
PoistaAivan, onhan sitä pakettimatkojen ja reppureissun välissäkin vaihtoehtoja.
PoistaKuulostaa ihanalta ja mielenkiintoiselta elmältä!
Matkakuumehan näistä vaan kasvaa :) Ja vähän tämä oli liikuttava teksti <3
VastaaPoistaPitää löytää taas jostain se hetkessä elämisen taidon ja unelmoinnin tasapaino.
PoistaHetkessä unelmointi?