Olin kerran eräässä koulutuksessa, jossa esitettiin väittämä - Lapsi voi katsoa televisiosta uutisia. Ryhmän piti jakaantua eri puolelle tilaa riippuen siitä, oliko samaa vai eri mieltä. Jäin yksin toiselle puolelle muiden ryhmän jäsenten siirtyessä toiselle. Ryhmän muut aikuiset olivat sitä mieltä, että lapsi voi katsoa uutisia, koska ei ymmärrä niitä. Minä olin sitä mieltä, että lapsi ei voi katsoa uutisia, koska lapsi ei ymmärrä niitä.
Pojan ollessa pieni olin todella ehdoton. En avannut televisiota pojan ollessa hereillä. En tahtonut, että taustalla olisi joku. Joku, joka häiritsisi vuorovaikutusta ja keskittymistä. Joku, joka toisi jotain ylimääräistä, mikä ei siihen hetkeen kuulu.
Tutkimusten mukaan pienten lasten digitaalisella ja audiovisuaalisella mediankäytöllä ei ole myönteistä annettavaa lapsen kehitykselle. Pienten lasten televisionkatselu voi aiheuttaa mm. kohonnutta verenpainetta, aiheuttaa puhe-ja uniongelmia ja heikentää aivojen kehitystä. Lapsen harjoitellessa vasta käden, silmän ja kehon koordinaatiota, on television katselu riski. Alle 1-vuotiaan ei pitäisi katsella televisiota ollenkaan. Se aika, jonka lapset käyttävät katsellen tv.tä on pois vuorovaikutuksesta ja luovan leikin parissa vietetystä ajasta. Lisäksi leikki-ja kouluikäisten televisionkatselun on huomattu olevan yhteyksissä ylipainoisuuteen ja aggressiiviseen käytökseen.
Pojan kasvaessa aloin pehmetä hiukan ja 3-vuotiaana poika sai katsoa puolisen tuntia päivässä Pikku Kakkosta. Nyt poika on 8-vuotias ja kysyy edelleenkin äidiltä ensin lupaa, voiko katsoa televisiota. Tv.tä katsotaan hallitusti. Tallennettuja ohjelmia digiboksilta. Luontodokumentteja, Ruohonjuuritasolla, Vaaleanpunainen pantteri, Muumit, Dinojuna, Paavo Pesusieni. Pojan lempiohjelma taitaa olla Maantiekiitäjä, tuo loistava animaatio 1960-luvulta. Vanhat animaatiot ovat äidinkin mielestä nerokkaita. Katsojalle annetaan tilaa pohtia ja oivaltaa, kaikkea ei ole pureskeltu valmiiksi.
Tietokoneelta poika katselee Google Mapsin Earth view.iä ja saa pelata könkösti animoituja autopelejä toisinaan (mikä tarkoittaa ei edes viikoittain). Älypuhelinta poika ei omista. Ja talosta löytyy muuten huisin hieno, tosin ei ihan uusinta tekniikkaa oleva pelikone, 8 bittinen Nintendo. Tuo 80-luvun nostalginen harmaa laatikko.
Edelleenkään ei televisio ole päällä taustalla, eikä uutisia katsota yhdessä. Tiukkis mikä tiukkis.
P.S. Myöhemmin ehtii varmasti tarpeeksi.
P.P.S. Liian natsi?
Ilona
Täällä toinen tiukkis. Meillä pojat ovat jo 11 v ja 9 v ja meillä katsotaan tosi vähän telkkaria. Telkkari on tosi harvoin toiminut meillä lasten viihdykkeenä eikä meillä koskaan telkkari ole taustahälynä vain huvin vuoksi päällä. Ja minä olen todellinen natsiäiti, sillä pidän kiinni myös kaikista ikärajoista. Meillä lapset eivät ole facessa, instassa, whatsappissa eikä missään muussakaan sosiaalisessa mediassa, joihin ikä ei riitä. Luokkakaverit sen sijaan ovat lähes kaikki jo noissa, missä ikäraja on 13-16 v. Pelaamistakin meillä rajoitetaan. Kesällä meille tuli wii ja sitä himottaisi pelata paljonkin, mutta peliajat ja rajat ovat olemassa.
VastaaPoistaPeukku.
PoistaPelaaminen on meilläkin sellainen kausittainen himotuksen kohde. Ja sen puhelimen räplääminen, vaikka ei älypuhelin olekaan. Tiukat rajat vaan, niin homma pysyy hallinnassa.
Oikein mielenkiinnolla seurailen täällä muuten meidän lainateinin somekoukkua. Ja ajattelen, että tuota kun voisi vaan oman lapsen kohdalla myöhäistää mahdollisimman kauaksi.
Taas kerran lueskelin innolla läpi, vaikkei teksti ole itselleni ajankohtainen, lapsia kun ei ole. Mun mielestä tämä periaate on hyvä, ja palvelee lasta myöhemmässä vaiheesa, siitä olen varma. Nykyajan pikkuset kun syntyvät iPod käessä ja se kyllä näkyy. Eikä suinkaan positiivisella tavalla..
VastaaPoistaAsioita on ihan hyvä pohtia etukäteen. Voi kehittää erilaisia neurooseja jo ennen äidiksi tuloa :D
PoistaTyttäreni saa katsoa ja pelata isällään kuulemma niin paljon kun haluaa. Meillä ei. Meillä saa katsoa pikku kakkosen ja sekin välillä unohtuu. Meillä ollessaan kärtetään itkun kautta päivä pari, että pitää saada pelata tietsikalla - sitten se unohtuu. Toki meillä pelataan, lautapelejä. Joskus luvalla saa pelata myös tietsikallakin. Mutta vaikeaa on kieltää " koska sä oot tyhmä ja liian ankara! Iskä on paljon kivempi ja kohtelee paremmin!". Poden huonoa omaatuntoa vaikka tiedän (toivon), että vanhempana tyssi ymmärtää. Me ei asuta kaupungissa ( ihan tylsää), meillä ei näy telkkari ( iskällä on kai isompikin), ei oo kauppoja eikä taloja, pelkkää metsää.
VastaaPoistaJa tyttö on vasta 6. Huoh.
Onneksi vanhempien tehtävä on olla vähän tyhmä ja liian ankara.
PoistaTelkkariton koti metsässä kuulostaa hyvältä :D
Et ole todellakaan liian natsi. Noin tahtoisin toimia itsekin mikäli joskus lapsia taloudesta löytyy. Kyllä ensin pitää opetella ne tärkeimmät ja elämän kannalta merkitykselliset seikat ennen kuin laittaa aivot narikkaan ja tuijottaa tv/tietokone/älypuhelin/peliruutua. Niitä ruutuja ehtii tuijottaa varmasti koko loppu elämän....
VastaaPoistaOlet idolini!! :)
Vau ja kiitos *punastuu*
PoistaMinulla ei ole lapsia, mutta en antaisi heidän katsoa uutisia. Siellä on liikaa sotaa ja väkivaltaa! En itsekkään alle kahdeksan vuotiaana katsonut kuin piirrettyjä ja Uuno Turhapuro leffoja.
VastaaPoistaOi, ihana kuulla että jonkun muunkin kuin minun mielestä 8-bittinen Nintendo on ainoa oikea pelikone. Se löytyy minultakin ja sain 9-vuotiaana sen joululahjaksi. :)
Pitäis varmaan ostaa kohta uusia pelejä Nintendoon, koska mä oon päässyt jo Super Mario 3 läpi ;)
PoistaTäällä myös yksi melko tiukkis. Pikku Kakkosta ja dvd:eitä katsotaan silloin tällöin. Pelikoneita ei ole. Tietokoneella on peliaika/pelipäivä. Mielestäni masiinat syövät monella muksulla nykyään hirvittävästi leikkiaikaa, ja se on aika surullista. Mutta, silloin tällöin on mukava tehdä popparit ja katsoa koko perhe jokin elokuva tai vaikka avaraa luontoa.
VastaaPoistaNäin on. Kohtuus kaikessa on aika hyvin kiteytetty sanonta.
PoistaMeillä kyllä katsotaan televisiota ja lapset saavat pelata, eivät toki koko aikaa. Kun kaksi vanhinta olivat pienempiä, niin olin tiukempi. Uutiset pyörivät myös ja välillä niistä keskustellaan. Itse asiassa välillä syntyy tosi hyviä keskusteluja maailman menosta.
VastaaPoistaTiukka olen just ikärajoista. Tai no kyllä meillä 11-vee saa katsoa k12 ohjelmia. En todellakaan kannata sitä, että telkkua tuijotetaan monta tuntia päivittäin. Mutta olen tiukempi ohjelman laadusta. Meillä vanhimmat lapset katsovat paljon urheilua ja kalastusohjelmia. Meidän 11-vuotias osaa varmaa Erätuli-ohjelmat ulkoa. :) On kuitenkin yksi juttu, mikä on mulle ehdoton NOU. Ja se on Salkkarit. En vaan ymmärrä, miksi alle kouluikäiset tai alakouluikäiset saavat katsoa sitä?!? Tai miksi kukaan katsoo sitä?
T. Ok:n m
Erätuli ja Peltsi <3
PoistaKyllä mäkin mietiskelen usein, että onko pojalla liian pumpulinen kuva maailmanmenosta, kun paljon jää katveeseen (kun tv.tä ja mediaa rajoitetaan). Tosin tää työ kompensoi sitten hyvin ja on pojalle kurkistusluukku pahaan maailmaan. Ja edelleen, myöhemmin ehtii.
Ehtii, ehtii ja koulussa kuulee kavereilta. :) Eikä meilläkään pienemmät katsoa uutisia vaan tää teinimpi osasto. Jos on jotain erityisen raakaa tai muuta kurjaa, niin sitten hekään eivät saa katsoa.
PoistaMutta kyllähän se telkkari ja tietsikka koukuttaa. Olet ihan oikeassa. Mä huomaan olevani kaikessa aika keskitien kulkija (en tykkää ehdottomasta ei tai joo linjasta). Paitsi salkkareissa. :D
Esikoisen ollessa alle yksivuotias lapsi ei todellakaan katsonut tv:tä, siitä olin tiukka. Uskon ettei ihan pieni vauva tai taapero yksinkertaisesti voi vastaanottaa niin valtavaa viriketulvaa. Minulla on tuttavia jotka laittoivat vauvan sitterissä tv:n eteen katsomaan disneyn piirrettyjä tai tarjosivat ipadin viisikuukautiselle viihdykkeeksi - en olisi itse ikinä tehnyt niin.
VastaaPoistaNelilapsisen perheen pienimpänä sain itse katsoa muiden kanssa pitkiä elokuvia ja tyyliin star warsin tai james bondia (tosin sensuroiden, tyyny laitettiin naaman eteen kun tuli joku kamala paikka) jo aika pienenä ja varmaan niitä uutisiakin, ja tietokonepelejä on pelattu ties huru mycket. Tiedä sitten miten se minuun vaikutti. Tosin se oli sitä 80-lukua se.
Oman lapsen kanssa tv tuli mukaan kuvioihin kun esikoinen oli puolitoistavuotias, usein aamulla kello viisi-puoli kuusi kun vanhemmat ei jaksaneet herätä oli lasten aamutv, teletapit ja puoli tuntia lisää torkkuaikaa pelastus.
Nykyisin meillä saa katsoa tv:stä lastenohjelmaa aamuisin tai pelata ipadia jos haluaa (useimmiten kolmivuotias valitsee leikin) ja iltapäivisin katsotaan pikkukakkonen jos ehditään ulkoleikeistä sisälle.
Kello kuuden jälkeen ei enää avata tv:tä eikä pelata. 10kk vanha pikkusisko ei saa katsoa telkkaria vielä, mutta näkee sen kyllä joskus jos isosisko sitä katsoo. Kiipeäminen kiinnostaa toistaiseksi enemmän.
Olen yrittänyt olla tekemättä liian suurta numeroa pelaamisesta tai tv:stä koska kolmivuotiaalle se ei ole vielä mikään maailman tärkein asia, leikki ja lukeminen yhdessä menevät AINA etusijalle.
En kiellä kokonaan mutten myöskään anna katsella tai pelata ihan miten vaan ja ihan mitä vaan.
Olen myös sitä mieltä että ipad ja pelit eivät ole kokonaan hanurista koska nykyisin lapsille suunnatut appit ovat oikeasti tosi hyviä. Kolmivuotias rrrrrrrrrakastaa aakkospeliä jossa kirjaimista tulee sanoja.
Toisaalta huomaan myös, että jos elektroniikkaviihde-aika joskus vahingossa venähtää, lapsesta tulee vähän vetelä ja tylsistynyt. Sitten vähennetään vähäksi aikaa ja suljetaan toosat kokonaan.
Ja myönnetään, välillä tarjoan tv:tä tai ipadia hetkeksi jos meno yltyy liian villiksi tai jos itselläni on joku pakosti tehtävä juttu. Kuten bloggaaminen, joka ei vaan voi odottaa, haha.
Tv ei ole ikinä meillä taustalla päällä, me katsellaan sitä (jos katsellaan) silloin kun lapset nukkuu.
Yritän myös opetella itse pitää parempaa kontrollia OMASTA internet-laatuajastani, se kun välillä jotenkin levähtää käsiin. Välillä kiroan sitä että mies hankki minulle iphonen - rasittavaa jos sattuu olemaan helposti addiktoituva kuten minä.
Niin ja uutisia en antaisi katsella kun vasta sitten kun aiheet mietityttävät enemmän lasta itseään. Ehkä lähempänä yläasteikää?
Todellakin sitä ehtii myöhemminkin, ihan tarpeeksi!
Totta, asioilla on aina kaksi puolta. Kyllä tietotekniikka myös opettaa ja tukee opetuksessa.
PoistaMutta myös koukuttaa (myös meitä vanhempia).
Pikkukakkonen on varmasti monen väsyneen aamun pelastus. Eikä siinä mitään.
Saman koulutuksen ja kysymyksen kuulleena valitsin kanssasi saman puolen. Suurena ongelmana vanhemmissa onkin se, että lapsi verrannollistetaan aikuiseen. Lapsi on lapsi, kehittymätön ja ymmärtämätön. En tosin itsekään katso uutisia, v'kivaltaohjelmia tai no yleensäkään telkkaria. En ole kasvanut aikuiseksi, en tiedä kasvanko edes pahuudelle. En ehkä haluakaan.
VastaaPoistaMeillä asuu entinen television kasvattama, ainakin hänen omista puheistaan päätellen. Nykyään ei viihdy edes pikkukakkosen vieressä, laittaa itse telkkarin kiinni, kun lastenohjelma loppuu ja suvun lähettämiä elokuvia ei oles edes katsottu. Ei häntä kiinnosta, nyt elämässä on muutakin. Jotain kehittävää ja mielenkiintoista.
-Pappadiippa
<3
PoistaIhana kuulla tällainenkin tarina. Että television kasvatti voi kasvaa siitä pois, kokea jonkun muun mielenkiintoisemmaksi. Kertoo siitä, että olette tehneet asioita oikein.
Oikein. Just puhuttiin samasta aiheesta siskon kanssa. Kummipoika ei katsele tvtä, eikä pelaa. Terkkarissa oli kysytty, että mitä teet läksyjen jälkeen vapaa-ajalla. E oli vastannut, että leikin. Tarkennus kysymykseen, että missä ja mitä, hän oli mulkaissut ihmeissään ja todennut, että ulkona.
VastaaPoistaMeillä ei tuijotettu telkkaria pienenä. Saati, että sitä ois pidetty auki taustalla.
Oon ihan onnellinen siitä.
Mä muistan, kuinka opettaja haastatteli mua ala-asteella luokkalaisteni edessä siitä, mitä minä teen vapaa-ajalla (kun perheessämme ei ollut tv.tä). Siitäkin on yli 20 vuotta kuitenkin. Että silloin jo pohdittiin moisia kysymyksiä.
PoistaJes! Pidä tämä :)
VastaaPoistaKoitetaan :)
PoistaKuulostaa hyvältä. Itsekin olisin halunnut lapsieni kohdalla olla natsimpi, mutta mies on ihan eri maata. En ole ollut tarpeeksi vahva jotta olisin pitänyt puoleni tässä asiassa. Harmittaa..Vaikutuksen huomaa selvemmin meidän pojasta 10v, hän hokee usei ettei ole mitään tekemistä jos ei voi enää pelata tai katsella tv;tä. Ei ole yhtään mielikuvitusta että keksisi itse jotain tekemistä. Sitä vain jäin miettimään että miten perustelet nuo kiellot kun jossain vaiheessa alkaa tulla kateus kun kaikilla kavereilla on uusimmat pelit ja vehkeet?
VastaaPoistaMä olen nyt jo sanonut pojalle, että kun hän täyttää 18 vuotta ja jos hänellä silloin on rahaa ja halua, niin voi ostaa älypuhelimen :D :D :D (no voi olla, että taivutaan vähän aikaisemmin).
PoistaEi se perustelu ole onneksi sen vaikeampaa, kuin todeta vaan, että me ei olla muita. Jos muilla on, niin on..eikä se tarkoita sitä, että meillä pitäisi olla. Kerron myös usein, että ei ihmiset tarvitse kaikkea sitä tavaraa ja että vähemmälläkin tulee toimeen.
Toisaalta se on se kokonaisuus (eli kasvatus). Kun poika on pienestä pitäen tottunut siihen, ettei saa jotain/ei saa paljoa/ei saa mitä muilla on/ei saa aina mitä haluaa/äiti on tiukka/äidin päätä ei käännetä, niin hän on oppinut arvostamaan sitä, mitä hänellä on.
Täällä myös toinen natsi. Meillä ei ole vieläkään televisiota (eikä tule!) ja lastenohjelmia saa katsoa tietokoneelta vapaapäivinä. Tabletti on ja siinä Angry Birds, jota saa pelata satunnaisesti. Poikaa ei oikeastaan edes kiinnosta tabletilla pelaaminen (jes!) ja lastenohjelmia vain viikonloppuna -sääntökin on uponnut hyvin päähän. Veljeni ehdotti itse asiassa että saisimme hänen vanhan televisionsa ja siihen pleikka kolmosen. Sen leuka loksahti aika alas kun kieltäydyin kunniasta :D
VastaaPoistaSäännöt on kyllä käteviä niin kauan, kun vanhemmat osaavat pitää niistä kiinni. Uppoavat nimittäin siihen asti lapseen ihan kympillä!
PoistaMeillä tv hajosi, kun tyttö oli noin 9 kk, sitä ennen tv oli usein päällä äidille "seuraksi". Ei hankittu uutta, kun huomattiin että ei me sitä oikeastaan katsota. Nyt kun tyttö on melkein 3 v, saa hän katsoa viikonloppuna jakson Kaapoa tai muuta lastenohjelmaa iPadilta, jos ollaan kotosalla ja hän muistaa kysyä. Katsoisi kyllä paljon enemmänkin, mutta hyväksyy nopeasti, kun etukäteen on sovittu se yksi jakso. Omasta ystäväpiiristä olen huomannut, että hyvin monet vanhemmat siivoavat, laittavat ruokaa tai notkuvat netissä sillä aikaa, kun lapsi istuu telkkarin edessä. Me emme ikinä itse tarjoa katselumahdollisuutta, ja hän onkin melkein kaikissa kodin askareissa mukana, jos ei leiki omia leikkejään. Välillä tekeminen on hidasta ja rasittavaa, mutta useimmiten antoisaa ja saa olla lapsen kanssa samalla, kun joutuu tekemään pakollisia juttuja. -Riitu
VastaaPoistaJa miten osaava ja omatoiminen taloudenhoitaja teidän pienestä kasvaakaan!
PoistaToi on muuten tosi hyvä ja helppo tapa, että sopii lapsen kanssa tv.n katselusta tai pelaamisesta etukäteen. Lapsen on helppo asennoitua ja hyväksyä tilanne. Meillä monesti, kun poika kysyy saako pelata kännykällä tms. vastaan, että jos viet ensin koiran ulos, niin saat pelata 20 minuuttia. Ja se on siinä, toimii.
Tunnen suunnattoman syyllisyydenpiston.
VastaaPoistaMeillä on lipsuttu tosi pahasti natsilinjasta sellaiseen, että kun on "tilanne päällä" (eli about n.2 tuntia päivästä) niin lapsia lahjotaan tabletilla (katsovat niitä videoita missä availlaan pääsiäismunia) tai televisiolla (missä rotaatiolla katsotaan samoja tiettyjä elokuvia ja sarjoja). Tietty kun tyypit ovat hereillä klo 6-21 niin sinä aikana se kaksi tuntia ei juuri tunnu missään, mutta poden asiasta silti morkkista, koska tiedän sen että televisio tekee levottomammaksi ja ylipäänsä - se on turhake (jota itse en oikeasti katso kuin ehkä kaksi tuntia viikossa, harvoja ja valittuja sarjoja miehen kanssa).Lohtu onneksi on se, että hyvä leikki voittaa aina telkkarin ja varsinkin 2-vuotias ei kauheasti kiinnostu kuin niistä pääsiäismunavideoista.
Hyvä linja, pidä se.
Voi Milla♡.ei ollut tarkoitus tällä syyllistää ketään. Enemmänkin pistää ajattelemaan ja olla hitusen informatiivinen.
PoistaTiedätkö miksi mulla on helppo olla kaikenlaisia periaatteita?
Vastaus: Koska meillä on vain yksi lapsi ;)
Olen seminatsi, mutta koska olen tosi laiska myös niin otan suurella kiitoksella vastaan viikonlopun aamuohjelmat ja arki-iltojen viihdykkeet yleltä. Ikärajoissa en ole ehdoton kunhan voin suunnilleen arvioida ohjelman sopivuuden: niissä ei aina osuta nappiin. On S ohjelmia jotka ei mielestäni sovi pienille ja K7 ohjelmia jotka sopivat ok ainakin meidän mukulalle kunhan aikuinen on läsnä. Muumit on niin traumatisoinut että saa lapsen kiljumaan alkutunnarista että telkka kii! (Ikää 3.5v) Älyjuttuja/tabeja ei käytetä, eikä aleta. Karttaa on saanut tutkia/kuvia katsella jostain eläimistä.
VastaaPoistaUutisten suhteen olen täysin samaa mieltä: ne ei ikinä ole päällä kun lapsi hereillä. Kerran olen katsonut sisustusohjelmaa rättiväsyneenä kun lapsi oli hereillä ;)
Mä oon muuten miettinyt noita muumeja. Aika rajua menoa toisinaan. Ei niinkun meidän 8-vuotiaalle ;) mutta just tollaselle 3veelle, jolla mielikuvitus lentää niin hereillä kuin unissa.
PoistaMusta tulee ihan salee samanmoinen tiukkis eikä yhtään haittaa! Pidä linjasi, hyvän linjan ootkin valinnut, kyllä sitä vielä kerkeää!! :) Liian paljon näkee/kuulee perheitä jossa ei muuta tehdäkään kun pelataan eri konsoleilla ja katsellaan kaiken maaliman aparaatteja aamusta iltaan!
VastaaPoistaSama meininki meillä. Tosin meillä ei ole sitä tv:tä, mitä katsella, mutta tietokoneelta katsovat pojat max 20minuuttia päivässä pikku kakkosta tai vastaavaa. Ipod touchilta voi pelata muutamaa lasten peliä silloin tällöin. Siinä se. Ja mun mielestä enemmän kuin tarpeeksi. Pojalla alkoi koulu ja monella ekaluokkalaisella on jo oma älypuhelin. Ihan hullua!
VastaaPoista