torstai 4. kesäkuuta 2015

Ihan pihalla









Aikanaan (okei, se aika päättyi vasta reilu puoli vuotta sitten) katsellessamme taloja, harmittelin aina tonttien pientä kokoa. Tai ei oikeastaan se pieni koko, vaan se, että täällä päin kauniit vanhat tontit on lähes poikkeuksetta lohkottu osiin ja osaset myyty eteen päin. Kaikkeahan ei voi kuitenkaan saada. Ainakaan halvalla ja pääkaupunkiseudulla. Eihän?


Rakastan vanhoja kauniiksi kuluneita ja muotutuneita pihapiirejä. Kaikelle on oma paikkansa ja kaikki tuntuu olevan niin luonnollisessa harmoniassa keskenään. Lohkottujen tonttien osalta käy usein niin, että tonteille rakennetut uudet talot näyttävät väkisin paikalleen tungetuilta ja kantatilalla oleva vanha talo menettää lohkotulla tontilla osan kauneudestaan.


Törmästessäni kotimme myynti-ilmoitukseen viime vuoden lopulla, huokasin syvään. Lähes 2000 neliön tontti - mitä kaikkea tuonne tekisikään! Ja sen jälkeen mielen valtasi epäusko, eikö myyjä ole tosiaan lohkomassa tonttia? Tilaa myi kuitenkin eteen päin perikunta, jolla oli hoppu saada kaupat tehtyä. Tämän takia tontti jäi lohkomatta. Ensimmäisen näytön jälkeen alakanttiin tekemämme tarjous meni kertaheitolla läpi ja iiik - me ostetetaan talo ja saadaan oma piha!


Talven pimeimpään ja karuimpaan aikaan tehdyissä talokaupoissa ostat pihan kuin sian säkissä. Kevään koittaessa samalla, kun lumi suli, olikin mielenkiintoista seurata, mitä sitä on tullut hankittua. No hankittu oli mm. sadoittain ylimääräisiä puiden taimia, kuutiotolkulla mädäntyneitä lehtiä, risuja ja omenoita, sadoittain suuria kiviä, sammaleinen piha ja vuosien haravoimattomat pensaiden ja puiden alustat.


Mutta vastapainoksi kaikelle tuolle, joka on ollut raivattavissa ja siivottavissa, olemme saaneet myös paljon hyvää. Pihalla kasvaa kaksi isoa omenapuuta, valtavasti metsämansikoita, sadoittain ja sadoittain valkovuokkoja ja kieloja, raparperia, pioneja ja monia lapsuudesta mummolan pihalta tuttuja kukkia ja pensaita. Pihalla on myös vanha sauna, varmasti sata vuotta sitten kauniisti kaareen ladotut koristekivetykset sammalineen ja valtavat kuuset. Talo on korkealla paikalla ja iltaisin istumme rappusten edustalla keltaisilla puutuoleilla ja katsomme, kun aurinko laskee ja maalaa taivaan eri väreillä.






P.S. Niin ja onhan meidänkin tontti lohkottu. Talo on kylän vanhimpien talojen joukossa ja lääniä on aikanaan ollut vaikka muille jakaa. Lienee siis kaikkien rajanaapureidemme (joita on peräti 6) tontit olleet alkujaan yhtä tämän kantatilan kanssa.


P.P.S. Meidän minikasvimaalla kasvaa kuin kasvaakin!!





Ilona





14 kommenttia:

  1. Teillä on ollutkin monenlaisia yllätyksiä pihalla. :D Meille oli pieni harmi se, etteivät talomme edelliset omistajat olleet istuttaneet pihalle mitään muuta kuin nurmikkoa ja yhden kauhean tuijan (mulla on tuijatrauma, koska lapsuudenkotini koira hakeutui ennen kuolemaansa tuijien luo lepäämään ja tuijat muistuttavat aina koiran lähestyvästä kuolemasta), joka onneksi halkesi yhtenä lumisena talvena ja istutimme sen tilalle omenapuun. Nyt olemme asuneet tässä liki kuusi vuotta ja olemme sinä aikana itse laittaneet pihalle kaikenlaista. Olisi ollut silti hauska saada edes yksi yllätyskukkapenkki tai jotain.

    Nämä meidän seuduthan ovat melkein maaseutua. Meidänkin talo on lohkottu ja tonttipapereissa lukee että X:n tila viitateen vanhaan maatilaan. Aika hauskaa jotenkin. Ja kaupunginosakin on papereissa merkitty kyläksi.

    Vilkutukset joen takaa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. P.S. Mutta metsämansikoita kasvaa meilläkin ja olen siirtänyt niitä myös maanpeittokasveiksi kukkapenkkeihin. <3

      Poista
    2. Sopivan lande kyllä!

      Mä oon just miettinyt, että miten sitä suojelisi noita metsämansikoita ruohonleikkurin kidalta.. pitänee siirrellä niitä johonkin kanssa.

      Poista
  2. Voi <3 kuulostaa ihanalle! Meidän piha kun on kaivinkoneiden ja rekkojen jäljiltä aika kaameassa kunnossa...Ihanaa puutarhakesää :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teitä odottaa hyvä palkinto sitten kun kestätte sen möyrinnän :)

      Poista
  3. Ei jumpe. En ole koskaan ollut talon tai asunnonkaan omistamisen perään kovasti, mutta tuon pihan omistaisin kyllä minäkin mielelläni! Ihanalta kuulostaa. Vanhassa pihapiirissä on ihana tunnelma, kun puut ovat jo hyvän kokoisia ja homma joistain kohti viehättävästi inasen heitteillä. Ihana kesäpiha <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä oon muuten miettinyt näitä..että kuin se määrittyy. Joidenkin on tarve omistaa ja jotkut osaavat ottaa rennosti vuokrallakin. Meitä on moneen junaan :)

      Kiitos♡

      Poista
  4. Ja mahtavat raparperit teillä on myös! Voit keittää vaikka mehumaijalla kesän ensimmäiset mehut!

    VastaaPoista
  5. Selasin kuvia ja teki mieli ruveta heti kiljumaan "Niillä on pihasauna! Pihasauna!" :) Joo-o, haetaan pk-seudulta sellaista vanhaa taloa, jota ei ole tuhottu remonteilla, jonka tonttia ei ole lohkottu miniksi ja jonka sijainti ei ole huono (=huonot ja hitaat julkiset). Tässä hommassa meinaa usko loppua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun pitää katseen ja mielen tarpeeksi avarana, niin kyllä se omalle kohdalle osuu jossain vaiheessa se oikea♡
      Mä voin sanoa, että meidänkin talo oli pilattu remontilla sisältä..ja kyllä sieltä se sielu sitten löytyy kun oikein kaivaa.

      ..mutta eikö toisaalta ole ihanaa etsiäkin? Jännää puuhaa.
      Mä voisin ryhtyä sun ilmaiseksi assistentiksi. Rakastan Oikotietä ja Etuovea ;)

      Poista
  6. Ihana piha <3 Mä tykkään kamalasti noista kivetyksistä, kiviaidoista ja sammaleista. Ne viestii sitä mennyttä ja ikää. Meillä on Tyynelässä paljon tekemistä. Piha on autio ja tahtoisin sinne paljon lisää korkeita pensaita ja istutuksia. Sellaisia rönsyileviä ja huolettomia. Samaa henkeä, kuin teillä.

    Oon onnellinen teidän puolesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Laura♡

      Joo tää on kivenpyörittäjän kylä. Ja se kivenpyörittäjä on meitsin mies. Omin pikku kätösin rakentaa meille kiviaitaa.

      Toivottavasti pääsisin tänä kesänä Tyynelään vierailulle ♡

      Poista
  7. Voi vitsi, metsämansikat ja omenapuut. Aika täydellistä.

    VastaaPoista

Kiitos!