keskiviikko 30. syyskuuta 2015

Armahda vaan









Eräänä päivänä istahdin sohvalle. Olin päiväkausia tohottanut menemään aamusta iltaan. 


Aamupäivät siivosin, kävin kaupassa, pesin pyykkiä, hoidin juoksevia asioita, vastasin puhelimeen, hoidin työasioita, tein päivän ruoat valmiiksi ja pidin kotia järjestyksessä. 

Puolesta päivästä alkaen tein lasten kanssa läksyjä, kuulustelin kokeisiin, pyöräiltiin, pelattiin pesäpalloa, pelattiin jalkapalloa, haravoitiin, pyöräiltiin taas ja leivottiin yhdessä.

Illalla väsytti, yöllä ei nukuttanut.


Sohvalla istuessani tajusin, että voin katsoa lainalapsen kanssa elokuvan. Ihan noin vain keskellä päivää. Istua kaksi tuntia ja pistää välillä vaikka silmät kiinni.


Illalla nauttiessamme ulkosaunan löylyistä syyssään viiletessä tajusin, että voin jäädä saunaan muiden lähtiessä iltapalalle. Voin istua löylyissä ihan yksin ja kuunnella hiljaisuutta.


Aamupalalla muistin siskon sanat - Kyllä puuroon voi laittaa voita ja sokeria samaan aikaan. Siitä syntyy kiva suolaisen ja makean rapsahteleva yhdistelmä. 
Niinpä söin yön yli uunissa hautuneen ohrapuuron voilla ja sokerilla.





Ilona





8 kommenttia:

  1. Moi! Kotivinkki vinkkasi minut tänne ja onpas inspiroiva blogi sinulla! Heti alkoi tehdä mieli tyhjentää koti kaikesta romppeesta. On kyllä aika iso homma...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No moi ja kiitos.
      Ja kuinka mukavaa jos inspiroiduit :)
      Hyvää viikonloppua ja oivaltavia hetkiä raivauksen parissa!

      Poista
  2. Just noin!
    Kaunis ja oivaltava teksti taas!
    Kiitokset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Terkut Eukolle, kiva kun kävit taas.
      Nää on näitä mun diipadaapaa ja diippii yhtä aikaa, enkä tiedä jaksaako kukaan lukea moisia..mutta hyvä kuulla, että ainakin yksi jaksoi.

      Poista
  3. Hei! Minäkin löysin Kotivinkin kautta blogisi ja oon tuntenut suurta hengenheimolaisuutta lukiessani tekstejäsi, niin kuluttamisen suhteen kuin muutenkin. Se on ollut mukavaa ja harvinaista tässä jatkuvaan kuluttamiseen lietsovassa maailmassa... Olin aloittanut kaappien siivousta tarkoituksena järjestää esikoisen peleille ja askartelutarvikkeille tilaa tiettyyn kaappiin ja blogistasi on tullut "hieman" bensaa liekkeihin ja ihana suursiivous- ja karsimisaalto leviää koko talossa eikä loppua näy. Kiitos ja jatka samaan malliin! :) T. Aamu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänne eksyminen tuli sitten vähän kuin tilauksesta :)

      Eikö vain olekin koukuttavaa puuhaa tuo suursiivoaminen ja karsiminen?

      Mä joudun varmaan kohta koputtelemaan naapureiden ovia "tulisinko vähän siivoamaan ja järjestelemään?", kun intoa olisi, mutta omassa kodissa loppuu kohteet kesken ;)

      Poista
  4. Taitavasti oot tässä sanat laittanut. Arkisista sanoista tuli tilanteita ja tilanteista sain tunteista kiinni.

    Ihanaa, että osaat olla armollinen itsellesi ja ottaa oman hetken. Ja mahtavaa, että sulla on se lomakin tulossa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sepä se. Sitä on asettanut tietyissä asioissa itselleen jossain vaiheessa korkeat vaatimukset ja periksiantamattomana tyyppinä on välillä vaikea höllätä.. mutta kun vähän höllää, niin huomaa, ettei se nyt niin vaarallista ollutkaan :)

      Poista

Kiitos!