torstai 11. helmikuuta 2016

Vastalause








Löhöilemme miehen ja vauvan kanssa uimahallissa vauvojen lämmitetyssä matalassa altaassa.


Aloitan miehelle - Miks meillä ei näytä olevan kovin kivaa? Mehän sovittiin, että sitten kun olen kotona, niin nautitaan ja ollaan sillain, että..no että on aina kivaa.


Mies tuntuu olevan omissa maailmoissaan, eikä juttelu tunnu kiinnostavan. Saan kuitenkin vastauksen - No ei aina voi olla vaan kivaa. Nyt on vähän sellanen kausi, ettei ole aina kivaa. Ei jaksa.


Ärsyynnyn vähän ja alan (mahdollisesti ärsyttävään tyyliin) jauhamaan - No ei kai, jos on tollanen asenne. Kaikkihan lähtee omasta asenteesta. Sä voit päättää, että sulla on nyt sellainen kausi, että v****aa tai sä voit päättää, että sulla on kivaa. Ja niin se menee ja toteutuu. Kaikki on kiinni omasta päästä ja mielestä. Vai että kausi. Eikö nyt kuitenkin vois yrittää olla positiivinen?


- Ei se mee niin, että jos sä oot nyt liekeissä ja jaksava, niin että mä olisin kanssa. Sehän menee sellasta aaltoliikettä.



Vastalause.


Mielen voima on valtava. Tietoisesti tai tiedostamatta vedämme puoleemme niitä asioita, minkä parissa ajatuksemme askartelevat.


Oletko huomannut, kuinka huonosti alkaneena päivänä usein huono fiilis lähtee lumipallon lailla moninkertaistumaan? Kun aamulla toteat olevasi väsynyt eikä mikään kiinnosta, kananmunat paloivat pannulle, ulkona sataa, tukka on huonosti ja kiirekin on, ei päivä jatku todennäköisesti kovin positiivisissa merkeissä. Luultavasti töihin lähtiessäsi toteat, että on kylmä, että työmotivaatio on hukassa ja että illaksi suunnitellut menotkaan eivät oikeastaan kiinnosta sinua. Alat kiertää kehää negatiivisten ajatusen ympärillä. Keskität kaiken energiasi negatiivisiin ajatuksiin ja asioihin ja lopulta alat vetämään ikäviä asioita puoleesi.


Tutkimusten mukaan positiivisesti elämään suhtautuvat ihmiset ovat terveempiä, onnellisempia ja varakkaampia. Ihminen voi parantua lumelääkkeellä. Lumelääke itsessään ei paranna ihmistä, vaan ajatuksen voima, usko parantumiseen.


Kaikissa nykyajan self help-oppaissa toitotetaan positiivisesta ajattelusta ja sen voimasta. Positiivinen ajattelu kuulostaa kyllä ihan järkevältä, kukapa ei haluaisi, että aina olisi kivaa? Toisaalta kuka vaan, joka on viettänyt hetkiään masentuneena, ajattelee varmasti, ettei positiiviset lausahdukset ja ajatukset nosta ylös pohjamudista vaan yltiöpäinen mukapositiivinen ajattelu saa aikaan vain enemmän ärsytystä. Positiivinen ajattelu onkin tavallaan työläämpää ja vaatii enemmän, kuin negatiivinen ajattelu. Silti positiivinen ajattelu kannattaa aina.


Toiset ihmiset tuntuvat saavan kaiken helpommin ja heitä tuntuu lykäsevän onni asiassa kuin asiassa. Oli kyse työpaikan tai opiskelupaikan saamisesta, unelmakodin hankkimisesta tai puolison löytämisestä, tietty tyyppi onnistuu kaikessa, mihin ryhtyy. Hän tuntuu aina olevan oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Kyse ei ole kuitenkaan siitä, että osa meistä olisi syntynyt onnekkaampien tähtien alla tai Hannu-hanhiksi toisin kuin muut. Kyse on siitä, että toiset ihmiset asennoituvat oikein.


Omalla toiminnallasi voit ohjata todellisuutta siihen suuntaan, kuin haluat. Negatiivinen ajattelu synnyttää negatiivista todellisuutta ja optimismi synnyttää positiivista todellisuutta.



Näinpä todettakoon, että onneksi omistamme kumisaappaat ja sateenvarjon.





Ilona




26 kommenttia:

  1. Teki terää päivänä, jolloin olet ... odotas 15. päivää kipeänä. Heh, positiivisuus on valitettavasti jotenkin jäänyt penkin alle. Mutta totta: etsi se nyt sieltä! Siis kiitos; pienikin tsemppaus tässä tilanteessa tuo voimaa, ja toivottavasti löydän sen positiivisuuden nyt heti <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän sitä pitää välillä etsiä ja muistutella. Että ei oikeastaan olisi yhtään pahitteeksi jääkaapin oveen joku positiivisuus-aforismi, joka hyppäisi silmille joka kerta jääkaapille mentäessä ;)

      Poista
  2. Hei nimenomaan!! Miten taas onnistuitkin laittamaan sanat niin, että mä vaan nyökyttelen täällä. Tätä tekstiä ei paree lukee useampaa kertaa peräjälkeen tai on huomenna niskat kipeenä :D

    <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mut jos tulee niskat kipeäksi, niin voi tyytyväisin mielin ja hyvällä omalla tunnolla maata vaikka koko päivän sohvalla. Ei yhtään paskempi vaihtoehto sekään.

      Poista
  3. Hyviä pohdintoja! Minun mielestä positiivinen ajattelu voi toimia myös tietyllä tavalla negatiivisesti. Miksi tunteita pitäisi arvottaa. Itse lähden tunteiden hyväksymisestä. Positiivisuus ei toimi päälle liimattuna. Hankaliinkin tunteisiin kannattaa tutustua, eikä vain torjua. Positiivisuuden ajattelun korvaan mieluummin opettelemalla kiitollisuutta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, että hankaliinkin tunteisiin kannattaa tutustua. Mutta niihin ei ehkä kannata jäädä vellomaan, koska se ei pidemmän päälle johda mihinkään.

      Seuraa esimerkki:

      Thaimaassa ollessamme bungalow-majoituksen siivoojat olivat varastaneet huoneestamme tukun rahaa.
      Suutuimme toki, kävimme haukkumassa siivoojat ja kihisimme hetken,ä. Tämän jälkeen totesimme köyhien siivoojien luultavasti tarvinneen rahoja huomattavasti meitä länsimaalaisia (joilla on sentään varaa matkustella) enemmän ja jatkoimme hyväntuulisina matkantekoamme.

      Päivittäiset Kiitollisuus-harjoitukset ovat muuten to-do-listallani ja suunnitelmissa ottaa käytäntöön. Kiitos muistutuksesta!

      Poista
    2. Hei, Tulikin tuon edellisen kirjoituksen jälkeen mieleeni tämä, mistä sinun esimerkkisikin hyvin kertoo. Ensin tuli tarpeellinen kiukunpurkaus, sitten näitte asian toisenkin puolen, mikä varmasti auttoi helpommin pääsemään kiukusta. Mielestäni negatiivisuuteen ei jää niin helposti vellomaan, kun on tarpeeksi joustava, salliva mieli, ja näkee asioiden erilaiset puolet. Sinulla onkin hyviä näkökulmia. T.Siru

      Poista
    3. Niinpä Siru!
      Ja itse ainakin ajattelen niin, ettei kannata kauaa stressata sellaisista negatiivisista asioista, joihin ei voi vaikuttaa (kuten varastetut rahat). Menee hukkaan sellainen ajankäyttö.

      Jos taas näkee jonkun asian johon on vaikutusmahdollisuuksia negatiivisena tai itselle iloa tuottamattomana (nykyinen työpaikka,parisuhde,oma kroppa tms.), niin siitäkin on turha stressata tai asiaa negistellä.. tarttuu vain toimeen ja kohti muutosta!

      Poista
  4. Kaunis kuva! Kuvan perässä tulikin bloglovinin kautta tätä postausta lukemaan. Viisaita sanoja ja niin totta.

    VastaaPoista
    Vastaukset

    1. Kuva on yhdestä lempipaikastani Kreikassa.
      Ihanassa ympäristössä jopa pyykkitelineet näyttävät hauskoilta :)

      Kiitos Minna, kiva kun kävit ja jätit jäljen.

      Poista
  5. Kaunis kuva! Kuvan perässä tulikin bloglovinin kautta tätä postausta lukemaan. Viisaita sanoja ja niin totta.

    VastaaPoista
  6. Naulan kantaan, taas! :) Näistä sinun teksteistäsi (tai teidän, onhan mieskin osallistunut) tulee aina niin hyvälle tuulelle! Mukavaa viikonloppua teille kaikille!

    PS: Kun näin maininnan KonMarista, tuli mieleen, että siinäpä sinulle hävitettävää. Heehee, olin todella pettynyt sen kirjan antiin, kun sen kesällä luin. Ei uponnut tyyli, eikä kyllä ne ohjeetkaan. Oikeasti, heittääkö joku valokuvia roskiin ja pitää hautajaiset puhelimelle (no, siis melkein)? Minun onkin pitänyt tehdä kirja-arvostelu, joka on unohtunut. (ja tähän sellainen kyynelsilmin naurava hymiö)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä, jos jaksatte lukea :)

      Mä en ole päässyt vielä noin pitkälle KonMarissa. Tuosta asioiden roskiin heittämisestä tuli mieleen, että Konmari-Suomi-Facebook-ryhmässä olen kyllä ja ai vitsit,että paasaan välillä siellä ihmisille kierrättämisestä ja siitä, ETTEI ehjiä ja käyttökelpoisia tavaroita HEITETÄ ROSKIIN!

      Mun mielestä tossa ilmiössä on ehdottoman paljon hyvää. Ihmiset havahtuu siihen, millaisen tavaramäärän he ovat ympärilleen haalineet ja prosessin myötä kulutustottumukset menevät ehdottomasti parempaan suuntaan!

      Kyynelsilmin naurava hymiö on muuten mun lempihymiö :)

      Poista
  7. Kiitos mukavasta blogista ja ajatuksia herättävästä postauksesta. Siinä oli monta tärkeää
    totuutta. Positiivisuudessa on voimaa, ja on totta että
    positiivisuuden löytäminen vaatii myös vaivannäköä ja tietoista
    harjoittelua.

    Siinä ajattelen eri tavoin kuin sinä, että en samalla tavoin usko
    yksilön omavoimaisuuteen kaikissa asioissa. Mielen voima on valtava,
    kuten sanot, mutta elämässä tapahtuu myös paljon asioita, joihin emme
    voi vaikuttaa. Joskus vaikeudet kasautuvat, enkä ajattele että
    vaikeuksissa olevalla, surevalla tai masentuneella ihmisellä olisi
    jotenkin väärä asenne elämään. Esimerkiksi menetystä seuraava surutyö
    jokaisella erilainen. Sille täytyy antaa tilaa, eikä sitä voi
    kiirehtiä. Samoin meidän ihmisten voimavarat elämän kriiseissä ovat
    erilaisia, johtuen mm. geeniperimästämme, ympäristön vaikutuksesta,
    elämänhistoriastamme ja elämäntilanteen kuormittavuudesta.

    Komppaan aiempaa anonyymin kirjoitusta kiitollisuudesta. Aina ei jaksa iloita, eikä elämä ei toden totta tunnu aina kivalta, eikä tarvitsekaan. Silloinkin voi kuitenkin etsiä ja löytää kiitollisuuden aiheita, jotka auttavat eteenpäin.
    Samasta positiivisuuden lähteestähän on kyse siinäkin. Katkeruus
    myrkyttää elämää, ja siihen kiitollisuus on tehokas vastalääke.

    Valoisaa helmikuuta ja ihanaa ystävänpäivää!:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos perusteellisesta kommentista Mäntykukka!

      Olen kyllä samaa mieltä kanssasi siitä, että elämässä tapahtuu paljon asioita, joihin emme voi vaikuttaa.
      En minäkään usko, että negatiivinen ajattelu vetäisi magneetin lailla puoleensa negatiivista todellisuutta niin, että esimerkiksi negatiivisesti ajatteleva ihminen vetäisi puoleensa auto-onnettomuuden vrt. positiivisesti ajatteleva ei.

      Normaalin arjen tasolla asioita voi katsoa ja niihin voi suhtautua kuitenkin eri tavalla. Joko optimistisesti tai pessimistisesti. Kun tarpeeksi hoet ja ajattelet, että olet huono, et koskaan onnistu, et opi, etkä osaa, et usko löytäväsi itsellesi puolisisoa tai et usko pääseväsi tahtomaasi opiskelupaikkaan, niin virittäydyt sellaiselle taajuudelle, ettet edes ole asioiden suhteen vastaanottavainen ja ajatuksesi voivat alitajuntaisesti muuttaa käytöstäsi siihen suuntaan, ettei se tue muutosta. Näin ollen negatiivinen ajattelusi luultavasti synnyttää (tai tekee jatkumoa) elämäntilanteelle, joka ei ole toivotunlainen.

      Kiitollisuus-harjoitukset muuten otettu taas käyttöön (kiitos anonyymin muistutuksen). Kolme kiitollisuuden aihetta päivässä ääneen sanottuna puolisolle ja hän minulle :)
      Vaikka mieli ei joka päivä ole yhtä auvoa, välillä suututtaa ja välillä ärsyttää, niin "pakolliset" kiitollisuusharjoitukset antavat aina muistutuksen siitä, kuinka moni asia on hyvin.

      Poista
    2. Mäntykukka tiivisti minun ajatukset tästä aiheesta. Olen varsin samaa mieltä.

      Vuosi 2015 oli elämäni vaikein tähän astisista. Kohtasin paljon surua, pelkoa ja huolia. Oli päiviä jolloin moni asia tuntui vain äärettömän epäreilulle, vaikka itse en niihin voinut vaikuttaa. Tuntui, etteikö nämä vaikeudet jo riitä, mistä minua rangaistaan. Mutta uskon, etä tunteet on tunteita ja kaikenlaisia tunteita saa tuntea. Positivisuus ja elämä on ihanaa-asenne olisi ollut jopa outoa noissa aallokoissa kelluessani.

      Surua tunnen edelleen, mutta se on muuttanut muotoaan. Edelleenkin välillä kyyneleet kihoavat silmiini yllättäin, kun joku muisto pulpahtaa mieleeni. Toivoisin asioiden olevan toisin. Mutta tuo vuosi opetti myös kiitollisuutta siitä, mitä minulla on ja kuinka monessa asiassa olen onnekas.

      T. Okm

      Poista
    3. Elämän suurissa kriiseissä ja menetyksissä pitää toki saada surra niin kauan kuin siihen on tarve.
      Voimia edelleen OKM♡

      Tekstini oli tarkoitus olla muistutus siitä, että yleisesti ottaen positiivinen suhtautuminen elämään on kannattavaa toimintaa.

      Menetyksistä ja niiden käsittelystä puheen ollen. Reissussa ollessani sain syntymäpäiväni aamuna Suomesta tiedon läheisen kuolemasta. Joku ihmeen päähänpistoni oli olla kertomatta tapahtuneesta muulle matkaseurueelle (jota menetys ei koskettanut). Tai niin. Ajattelin, etten vaivaa muita.

      Kuten arvata saattaa, eihän tuo kovin nerokas idea ollut yrittää kantaa yksin moista asiaa ja purkautuihan se sitten vesiputouksen lailla retkellä vesiputoukselta pois meloessamme.


      Poista
  8. Näitä sun postauksia on aina ihana lukea, vaikka harvemmin mitään älykästä osaan niihin kommentoida :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh. Ja kiitos.

      Keskustelu on tervetullutta, mutta puumerkki lämmittää sekin aina.

      Poista

Kiitos!