torstai 12. syyskuuta 2013

Pojan huone




Tervetuloa vierailulle 7-vuotiaan pojan huoneeseen.



Näkymä eteishallista pojan huoneeseen. 



Puolapuut ovat löytyneet aikanaan huuto.netistä. Kulkevat matkassamme asunnosta toiseen. Puolapuilla roikkuu mieheni vanha eskari-kassi.

Sängyn ostin kymmenellä eurolla edesmenneeltä Korson kirpputorilta pojan ollessa vielä vauva. Taitaa olla Niemen tehtaiden sänky.

Jakkarat ovat kirpputorilöytöjä.



Vanhat muovihenkarit  




Oikealla olevat kaapistot on uutena ostettu edelliseen kotiin. Ovat Ikean Stuva-sarjaa. Edellisessä kodissa meillä oli kaappeja kolme vierekkäin ja niiden päälle tein sängyn. Pohja ja laidat vanerista ja sänkyyn kiivettiin puolapuita pitkin. Täytyy joskus kaivaa kuva sänkyviritelmästä.



Fair play- kortit seinällä ovat pojan jalkapalloturnauksista- ja peleistä saatuja tsempparikortteja. Isänsä on pelannut ammatikseen jalkapalloa, eikä ole omena kauas puusta pudonnut jalkapalloinnostuksen suhteen. 
Lentokoneaiheiset vanhat mainostaulut ovat Kreikan matkalta.
Musta lukulamppu Ikeasta muutamalla eurolla.




Niissähän se on sanottuna.
Nostalgiset puupalikat ovat kirppislöytö.





Yksi kolmesta keittiönpöydästämme löytyy täältä. Pöydän päällä hallittu kaaos ;) Pöytä on löytynyt torista ja saanut ylleen mustan maalin. Jakkara ja pinnatuolit kirpputorilöytöjä.
Keltainen tynnyri (ilmeisesti Ikean) on kirppislöytö. Se on täynnä legoja. Legot ovat olleet meillä in varmaan viimeiset viisi vuotta ja niitä on kerääntynyt huima määrä. Yksi Stuva-kaappi on täynnä valmiiksi koottuja settejä ja niitä vaihdellaan sieltä leikkeihin sen mukaan, mikä on fiilis. Eipä tuolla pojalla paljoa muita leluja olekaan kuin legot.
Pidän siitä, että valo saa tulla vapaasti huoneeseen isoista ikkunoista. Ikean valkoinen pimennysverho maastoutuu hyvin tuonne ikkunanpuitteiden yläpuolelle.



Vanhan vaaleansinisen kellon viisarit tikittävät niin kovaa, että kuuluu olohuoneeseen asti.



Nahkainen kassi on vintage-löytö Oriveden ostosta ja myynnistä.
Kånkenin reppu on ostettu pojalle syntymäpäivälahjaksi nelijä vuotta sitten. Nyt toimii koulureppuna.
Nykyään näkyy olevan niin suosittu tuo keltainen Kånken, että alkaa jo kyllästyttää.


Jo lapsena ja nuorena olin innokas sisustaja. Nuorena sain vapaat kädet huoneeni suhteen. Silloin pinnalla oli vihreä väri. Oli vihreät verhot, pöytälamppu ja päiväpeitto. Sen jälkeen vihreä oli kauan yäk. Kuten pojan huoneesta huomaa, vihreä on tehnyt paluun luokseni. Pienissä määrin ihan jees.



AINIIN!!!! Puolapuista puheenollen. Sellaiset löytyisivät nyt (tai ainakin vielä eilen) Keravan Fida-lähetystorilta 25 eurolla! Sinne kipin kapin, joka mielii jumppapaikkaa kotiin. Pitäisköhän mun käydä pelastamassa ne jollekin?





Ilona




2 kommenttia:

  1. Raikas, siisti ja tilava kuvaavat hyvin tämän pojan huonetta :) Minulla on ollut pienenä nuo samanlaiset palikat, tyttöni leikkii niillä usein mummolassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo jotenkin sitä tulee haalittua ympärilleen tavaraa, joka on tuttua omasta lapsuudesta - kuten nuo puupalikat.

      Parasta näissä 70-luvulla rakennetuissa taloissa on juuri tilavat huoneet ja toimivat pohjaratkaisut. Nykyään kerrostaloihin tehdään todella pieniä makuuhuoneita, sellaisia juuri sängyn meneviä.

      Poista

Kiitos!