Muodista en mitään ymmärrä. Enkä koruista. Kumpaakaan edellä mainittua ei myöskään päälläni usein näy.
Ehkä kello- ja korumuodissa on kuitenkin ollut vallalla runsaasti ja isoa?
Minä kaipaan vähän ja pientä. Hentoa, kaunista ja haurasta. Kaivoin taannoin korukätköistä kultaisen Usko, toivo, rakkaus- riipuksen, lahja 14 vuoden takaa. Nyt se on unohtunut kaulaan moneksi viikoksi.
Leijona-kellosta on tullut vakiokaluste. Eikun asuste.
Ilona
Minä jämähdän helposti samoihin koruihin, ainoastaan kelloa vaihtelen. Helminapit ovat tainneet olla koko kesän :) Minulla on tallessa kaikki rippilahjaksi saadut korut - kivoja muistoja!
VastaaPoistaMulla on kanssa rippilahjakorut tallessa (tuo kyseinen riipus yksi niistä). Varmaan ainoa kerta elämässä, kun olen koruja saanut lahjaksi.
PoistaKorutkin pitäisi muuten saada jotenkin järkevästi säilöön. Kaikille pitäisi olla joku oma pieni lokeronsa, jotta säilyisivät hyvänä ja kauniina (ja solmuttomana).