Vilahtaa

En vilauttele sanan varsinaisessa merkityksessä. Sellaisessa viuhahdus-vilauttelussa. Ei sillain Nyt vilahti (Lähde Viihdeuutiset) vaan sillain Auto vilahti ohi (Lähde wikisanakirja). Ajattelin vaan vilahtaa paikalla ja vilauttaa kuulumiset.


On nimittäin niin kiireistä että. Vauva muutti kuukausi sitten ja sen jälkeen elämä on ollut yhtä viuhunaa. Tuntuu että niinku jotain elämäni kiireisintä aikaa.

Mun henkilökohtaiset;
- Puhelimeen tai viesteihin vastaaminen - toisinaan.
- Koiran kanssa kävelylenkillä käynti - kerran kahdessa viikossa.
- Lämmin ruoka - kerran kahdessa päivässä.
- Tietokoneen avaaminen - kaksi kertaa kuukaudessa.
- Kaupassa käynti - pakon edessä.


Puhutaan paljon vanhemmuuden ruuhkavuosista. Työelämä, pienet lapset, harrastukset.. eiku. Hetkinen. Mun työ on kotona ja ehkä iiseintä ever. Harrastuksista ja pienistä lapsista ei tietoakaan. Tällä hetkellä hoidan "työkseni" täyspäiväisesti omatoimista teiniä, joka käy päivisin koulussa, on iltaisin kavereiden kanssa ja viikonloppuisin tapaa vanhempiaan. On muutenkin varsin omatoiminen ja kiltti paketti. Sitten on se toinen lapsi. Omatoiminen ja vaivaton tokaluokkalainen. Perheen ainoan virallisen harrastuksen, pojan jalkapallon, hoitavat perinteisesti poika ja mies.


Mikä täällä sitten viuhuu. Se oon mä ja mun remontti. Ja tietysti rymsteerausvimma. Mun keskeneräisyydensietokyky on tunnetusti nolla. Kun huonekalut hakevat paikkaansa ja kodin zen on kadoksissa, en pysty rauhoittumaan.


Ei tämä tosin hukkaan ole mennyt. Tämä kiireinen elämä ja remontti. Kaunis harmoninen kännykkäkuva, eli ennen-kuva (alin kuvista) kertoo, että jotain olemme saaneet myös aikaiseksi. Ennen ennen kuvaa ovat jälkeen kuvat (hohoo, oli pakko kirjoittaa.. mutta suokaa anteeksi, blogisensuuri puuttuu, koska oon vähän väsynyt). Yhtä kaikki, sama paikka ja sama seinä.





P.S. Anonyymit lukijat hoi! Perheessämme asuu myös toinen aikuinen, joten ei tarvitse huolestua siitä, että koira jäisi lenkittämättä tai lapset näkisivät nälkää.



P.P.S. Hyvää Runeberginpäivää muuten! (Jonka olemassaolosta sisko muistutti puhelimitse juuri. Että eikun kauppaan ja torttujen tekoon.) Tuo kalenterijuhlapäivistä mieluisin. Kiitos siitä kuuluu Fredrikalle.





Ilona