Älä ravista!

Seuraa diippii informaatioo.


Elämme aikuiskeskeisessä maailmassa, jossa aikuisten halut ja tarpeet menevät usein lasten tarpeiden edelle. Jos perheessä on huolia tai ongelmia, saattavat vauvan viestit jäädä taka-alalle, vauvaa voidaan kohdella huonosti ja vauva voi jäädä vanhempiensa ongelmien varjoon. Osa vauvoista joutuukin elämään hoitamattomina tai väkivallan uhan alla. Kaltoinkohdeltuna. Pieni lapsi on täysin hoitajastaan riippuvainen ja hoitajansa armoilla. Vailla puolustuskykyä.


Vauvan kaltoinkohtelun muotoja on monia. Vauvan ravistelu on yksi fyysisen kaltoinkohtelun muodoista. Ravistelu aiheuttaa vauvalle kipua sekä pysyviä tai tilapäisiä fyysisiä vaurioita. Ravisteluun liittyy riski pysyvään vammautumiseen tai jopa kuolemaan.


Ravistelulla tarkoitetaan liikettä, jossa aikuinen ravistaa lasta voimakkaasti edestakaisin liikkein pidellen tätä kiinni kainaloiden alta. Kestoltaan ravistelu voi olla muutamasta sekunnista muutamiin kymmeniin sekunteihin. Ravistelua ei voi tapahtua vahingossa. Lapsi ei myöskään saa ravistelun aiheuttamia vammoja hyppyytysleikeissä, rintarepussa tai vaunuissa olleessaan.


Vauvan ravistelu on erityisen vahingollista, koska vauvan pää on hyvin suuri ja painava verrattuna muuhun kehoon ja päätä kannatteleviin niskan lihaksiin. Ravistelu voi aiheuttaa vähäisiä ja epätyypillisiä oireita aina vaikeisiin neurologisiin oireisiin ja jopa kuolemaan asti. Yleisiä oireita ja vammoja ovat luunmurtumat, hengityskatkokset, tajunnanhäiriöt, oksentelu ja uneliaisuus sekä verenvuodot silmissä ja kaularangan sekä aivojen alueella. Heti havaittavien oireiden ja vammojen lisäksi ravistelu voi aiheuttaa myöhemmin kehityksessä ilmeneviä erilaisia vaurioita, kuten näkövammoja, kehitysviiveitä sekä käytöshäiriöitä.


Lapsen ravisteluun liittyy usein tilanne, jossa vanhempi on turhautunut hoitotilanteessa. Hän ei ehkä saa lasta lopettamaan itkuaan tai häntä turhauttaa, kun vauva ei syö. Väsymys, stressi tai huolet omassa elämässä voivat aiheuttaa haasteita vanhemmuuteen ja purkautua esimerkiksi fyysisenä pahoinpitelynä vauvaa kohtaan. Tärkeää olisikin ennalta pohtia, miten toimia arjen haastavissa tilanteissa kun tuntee menettävänsä malttinsa. Vauvan laskeminen turvalliseen paikkaan, kuten pinnasänkyyn ja meneminen rauhoittumaan toiseen huoneeseen, on hyvä keino. Vauvaa ei toki saa jättää yksin liian pitkäksi aikaa, vaan hänen luokseen täytyy palata kun on saanut rahoitettua ensin itsensä.


Mikäli näet vauvaan kohdistuvaa kaltoinkohtelua tai epäilet vauvan joutuneen kaltoinkohtelun uhriksi, ota yhteyttä viranomaisiin (esimerkiksi paikkakuntasi sosiaali-ja kriisipäivystykseen) ja pyydä tilanteeseen neuvoa.






LÄHTEET

http://www.e-julkaisu.fi/ensi_ja_turvakotien_liitto/tunnista_vauvan_hata/
http://www.ensijaturvakotienliitto.fi/liitto/haetko-apua/vauva-itkee/kun-et-enaa-jaksa/vauvan-kaltoinkohtelu/
http://www.ensijaturvakotienliitto.fi/liitto/haetko-apua/vauva-itkee/kun-et-enaa-jaksa/vauvan-kaltoinkohtelu/vauvan-ravistelu/
https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/37898/Vauvan%20ravistelu._Myyra%20Laura_Repo%20Maaret.pdf?sequence=1






P.S. Tulipas kouluajat mieleen tätä tekstiä kirjoittaessa.


P.P.S. Ei kai tieto ole koskaan pahasta?





Ilona