"Tu ne quaesieris, scire nefas, quem mihi, quem tibifinem di dederint, Leuconoe, nec Babyloniostemptaris numeros. ut melius, quidquid erit, pati.seu pluris hiemes seu tribuit Iuppiter ultimam,quae nunc oppositis debilitat pumicibus mareTyrrhenum: sapias, vina liques et spatio brevispem longam reseces. Dum loquimur, fugerit invidaaetas: carpe diem quam minimum credula postero." Quintus Horatius Ensimmäinen oodikirja Oodi 11.
Roomalainen runoilija Horatius (65 eaa.) kehoitti runossaan Leuconoe nimistä neitoa käyttämään hyväkseen jokaisen käsillä olevan hetken ja varoitti häntä liioin luottamasta tulevaisuuteen.
Carpe diem - poimi päivä, useimmin käännetty muotoon tartu hetkeen. Ei tyhmempi tyyppi tuo Horatius parin tuhannen vuoden takaa.
Mutta kuinka sen muistaisi? Joka päivä. Tarttua hetkeen. Juuri siihen, joka siinä on käsillä. Aikaa kun ei saa takaisin. Niitä tiettyjä hetkiä. Vaikka kuinka kurkottaisi. Niin kuinka?
P.S. Kuva-arkistoja siis kaiveltu ja tultu haikealle mielelle. Yllä olevat kuvat ovat viiden vuoden takaa. Voi kun nyt pääsisi rutistamaan tota pientä pallopäätä!
P.P.S. Jos sinulla on joku jota rutistaa (toivottavasti on) tee se. Nyt heti. Ja paina mieleesi. Se tunne.
P.P.P.S Lupa kuvien julkaisuun on saatu kuvissa esiintyvältä henkilöltä -Vain siinä tapauksessa ettet kerro kuka niissä on.
Ilona
Voi, kun ihania kuvia! <3 Tulee ihan omat pojat mieleen :).
VastaaPoista<3
PoistaVanhoja kuvia kun katselin, niin löytyipä seasta myös muutamia videopätkiä. Ne vasta olivatkin. Siis niin ihana, että voi katsoa elävää kuvaa vuosien takaa. Mulla on ihan paniikki, että miten mä saan pidettyä kaikki valokuvat (jotka ovat cd-levyille poltettuna) tallessa. Mitä jos tulee tulipalo?
Miten sitä aina arjessakin muistaisi elää hetkessä ja nauttia siitä! Ihana tuo kuvien tyyppi, jonka nimeä ei saa paljastaa. Jälkikäteen se on ihan hullua miten nopeasti viikot, kuukaudet ja vuodet juoksee. Niin muistan tuonkin ajan, ja silti siitä on jo vuosia. Peeäs. meillä on kovasti puhuttu teien uudesta kodista :D
VastaaPoista-P
No siis ihan hullua joo. Muistakaa videoida Saippua. Videot, jotka arkistoista löytyi oli ihan parhaita.
PoistaTänään sinne pääsee. Se on muuten varmaan tosi mini. Katsoin, että ne kuvat on otettu tosi leventävällä linssillä.
Ihana postaus. Olen tässä iän karttuessa oivaltanut, että onni löytyy arjesta ja niistä pienistä hetkistä. Se vaan on välillä niin vaikeaa muistaa. Mulla oli sellainen kampanja käynnissä reilu vuosi sitten, että nappasin joka päivä kännykällä päivän kuvan. Kuvan jostain mistä voi olla onnellinen ja kiitollinen. Jonain päivänä kuva oli vaikka puhtaista lakanoista sängyssä, villasukista, lapsesta, kauniista maisemasta tms.Tavoitteena oli kerätä kuvia vuoden ajan. Sitten iski elämää karmeampi väsymys ja pahoinvointi, kun aloin odottaa Onnenkeksiä ja homma jäi. Pitänee aloittaa taas uudestaan. Kuvia on nimittäin tosi kiva katso. Tarkoituksena oli tehdä niistä valokuvakirja, mutta jäi ajatuksen asteelle. Ehkä jonakin päivänä. :)
VastaaPoistaIhana idea tuo päivän kuva! Ja kun niistä saisi vielä tuon kuvakirjan 365 päivää. Siis huippuidea. Jatka ihmeessä.
PoistaPuhtaat lakanat on muuten ihan parhautta.
Pitänee jatkaa. Mulla on täällä kännykällä ihan älyttömästi kuvia. Pitäis hankkia muistikortti ja siirtää ne turvaan. Pelkään pahoin, että tälle kännykälle on alkanut lähtölaskenta.
PoistaKuvat ♥
VastaaPoistaKauniisti kirjoitettu tämä. Tärkestä asiasta.
No nii in - äitin pikku pallopää ♥
PoistaTänään olen tarttunut hetkeen ja istunut savusaunassa ja pulahdellut avantoon kolmen ja puolen tunnin edestä. Ihanaa on.
Hihhih, ihana tuo P.P.P.S 😄 ja kuvat sekä teksti myös. Tuon kun aina muistaisi ja jaksaisi vielä sen tunteen mukaan toimia. Usein onneksi :)
VastaaPoistaToisethan sen tatuoivat ihoon, niin ei pääse unohtumaan. Carpe diem ;)
Poista