torstai 16. tammikuuta 2014

Paikallaan





Ajatukset polkevat aika paikallaan. Melkein pysähtyvät. Kymmenen päivää sitten olin vielä että Just bring it on - kyllä mä kestän. No olen kestänyt. Tosin tällä hetkellä odotan, että valo tunnelin päässä kirkastuisi hieman. Koska kyllä mä uskon, että se on siellä. Se valo.


Silmien takana on sellainen paine. Päässä humisee. Ruokahalua ei monestikaan ole. Olen jäänyt koukkuun Pepsi Maxiin. Lidlin Freeway cola käy myös ( jostain syystä aina lainavauvojen tultua alkaa sellainen kausi, että täytyy sihautella auki kylmiä cola-virvoitusjuomatölkkejä).


Niin siis tätä olotilaa kutsutaan väsymykseksi.


Kuvatkin ovat siis melkein paikallaan. Yhdestä kulmasta.





Ilona






12 kommenttia:

  1. Sievä ja niiin seesteinen tuo kaappirivistö seinällä, tykkään valtavasti! :)

    VastaaPoista
  2. Minäkin tykkään kaappirivistöstä, ihanan ilmava!
    Väsymystä ne vauvat taitaa aina aiheuttaa, meilläkin, vaikka yöt nukkuukin ihan hyvin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos.

      Juu, sellaista se on. Ja kyllähän se on aina tiedossa, että mitä vain voi tulla, kun uusi vauva tulee kuvioihin.. mutta..

      Poista
  3. On se siellä. Olen valvonut paljon viime viikkoina, ja nyt parin vähän paremman yön jälkeen tuntuu heti ihan uudelta. Näen taas muutakin valoa kuin auringon. Valvominen sattuu, mutta vauvan kanssa sen kestää. Voimia sinulle!
    Kaunis koti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tsempeistä!
      Näinhän se on. Kyllä sen kestää vauvan kanssa sen valvomisen. Eikä sitä muuta voikaan :)
      Nyt tosiaan valoa tunnelin päässä kun vaihdoimme korvikemaidon erityiskorvikkeeseen ja alkaa heti helpottaa! Ihanaa!

      Poista
  4. Kuvat ovat rauhalliset, harmoniset, raikkaat ja huone harkitusti sisustettu. On vaikea kuvitella, että tuossa talosta valvotaan ja se stressaa. Todellisuus ruudun takana on usein muuta. Tsemmpiä ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi täällä on kuitenkin usein juuri rauhallista ja seesteistä. Kuten nyt, kun kuulen vain kellon tikityksen :)

      Kiitos Laura!

      Poista
  5. Niin, jotain hyötyä siitä yhdeksän kuukauden raskaudesta (muuta kuin se rakas lapsi tietty) kun tottuu nukkumaan huonosti mahan kanssa ja sitten vielä ne hormonit pistää pään sekaisin. Voin vain kuvitella miten se väsymys tuntuu, kun se vauva-arki alkaa noin yhtäkkiä. Mutta, onneksi se väsymyskin on ohimenevää. <3 Jaksamista sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinhän se on. Olen kyllä huomannut, että valvominen on superpaljon raskaampaa kuin itse synnyttämän lapsen kanssa. Tosiaan kun hormonit eivät tässä tilanteessa auta.

      Toivottavasti tuo uusi erityiskorvike auttaa vauvan oloa ja päivät ja yöt helpottuisivat. Pari päivää takana uudella maidolla ja uskallan jo vähän toivoa :)

      Poista
  6. No huh, se on tosi rankkaa! Kolme kertaa olen valvonut, ja nuorimmainen valvotti 1,5-vuotiaaksi öisin. Varmasti vielä rankempaa ilman niitä Piiankin mainitsemia hormoneja, jotka kummasti auttoivat. Tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uni on kyllä parasta! Ja unen menettäminen vastaavasti aika kamalaa :)

      Poista

Kiitos!