maanantai 6. tammikuuta 2014

.






Hän oli toivottu. Hän oli odotettu. Hän oli tervetullut.


Ei haittaa, vaikka hän valvoo yöt ja itkee päivät. Minä kestän kyllä.


Tottakai ottaisin kärsimyksen pois pieneltä jos voisin. Nyt yritän vain lieventää. Olen lähellä. Olen syli.





Ilona





28 kommenttia:

  1. Voi pientä! Mulla tuli taas kerran kyyneleet silmiin. Ihanaa kun hänellä on syli.

    VastaaPoista
  2. <3
    Vähän rakkautta täältäkin.
    (Nyyh)

    VastaaPoista
  3. Voi mikä pikku rakas, ihanaa, että hän tuli teille!

    VastaaPoista
  4. Ihana pieni ja se että hänellä on syli <3

    VastaaPoista
  5. Sydän pakahtuu <3 Onneksi on sylejä olemassa, eli mm. te <3

    VastaaPoista
  6. Voi noita pikkuruisia varpaita. <3

    VastaaPoista
  7. Voi miten hän on pikkiriikkinen ♥
    Hyviä päiviä ja öitä teille. Hellyyttä.

    VastaaPoista
  8. Mitkä pienet varpaat!! <3 Syli se on tärkeintä pienelle ihmiselle <3

    VastaaPoista
  9. Ihana hän. Voin sylitellä tai ulkoiluttaa joku päivä saipun kanssa jos tarviit unia. P

    VastaaPoista

Kiitos!