Onko merkitystä syötkö haarukalla vai lusikalla jos normaalisti söisit haarukalla, mutta ruoan pystyy syömään myös lusikalla? Alkaa helle selvästi pehmentämään päätä, kun ulosantini on tätä luokkaa. Mutta on sillä oikeasti väliä. Niin kuin myös sillä, teetkö Avocadopastan orginaaliin tapaan spagetista vai paremman puutteessa gnocchi-pastasta.
Anopin tahdottua lainabeben ja pojan hoitoon, ajelin rannan kautta ruokakauppaan. Valtaisan allergianuhan takia päässä jyskyttää ja olo on surkea. 30 asteen lämpötila, auringonpaahde ja huonosti nukutut yöt eivät myöskään varsinaisesti helpota oloa. Kaikesta huolimatta saan ruokaostokset tehtyä ja kannan kauppakassit kotiin. Lösähdän eteisen lattialle velttona ja nälkäisenä. Tämänpäiväiset rantaevääni litra vettä (palaan aiheeseen myöhemmin), ei ole paras mahdollinen eväs nälän poissa pitämiseen. Olen kuitenkin päättänyt valmistaa pastakastiketta alusta alkaen tuoreista tomaateista. Mitä pidempi haudutus, sen parempi kastike, you know. Poltettuani valkosipulit melkein pohjaan ja lisättyäni päälle tomaatit, huomaan unohtaneeni sipulin. Yhtäaikainen ruoanlaitto, tiskikoneen täyttäminen ja pyykkien ripustaminen ei ollutkaan niin hyvä idea.
Allegian lisäksi päässä jyskyttää kello. Sen viisarit eivät tikitä hennosti, vaan jyskyttävät kovaa ja nopeasti äidin oman ajan kuluessa kotiaskareiden parissa sohvalla löhöämisen ja tv.n katselun sijaan. Tomaattikastike ilman sipulia ei ole tomaattikastike lainkaan, joten sipulit erilliselle pannulle ja kuullottamaan. Ainiin se nälkä! Jääkaapissa odottaa täydellisen kypsä avocado, joten pistänpä spagetit tulelle ja teen pikaisen herkkulounaan. Paitsi ettei kaapissa ole spagettia. Valmistan avocadopastan ilman spagettia ja jätän lähes pilaamani tomaattisoossin hautumaan päivälliseksi. Istahdan sohvalle pastani kanssa ja huomaan piteleväni kädessä lusikkaa. No ei se mitään, ei kai sillä ole väliä, meneehän pasta lusikallakin! Alan pistellä herkkua poskeeni. Mutta mitä vielä, lusikka pilaa makunautintoni. Se muljuu hassusti suussa ja kolisee ärsyttävästi hampaisiin. Ja ne gnocchit, ihan eri asia, kuin spagetti!
Että sen verran on välii!
P.S. Musta ei kyllä tule uskottavaa bloggaajaa mitä ruoka-annosten kuvaamiseen tulee. En nimittäin koskaan a) muista b) ehdi c) jaksa enkä d) malta kuvata ruokiani ennen niiden syömistä.
Ilona
Minusta tuo on hauska kuva - kun eväs on jo syöty. Siinä on kokonainen tarina takana :) Minä olen ollut haarukalla syöjä monessa asiassa, kuten jauhelihamakaroni-mössön. Mutta muu perhe vetelee mielellään lusikalla, niin minäkin sitten mahs helppouden takia testasin - onnistuihan tuo, mutta tuntui ettei maistu samalta :)
VastaaPoistaNo niinpä! Ja miehet eivät huomaisi varmaan eroa, vaikka söisivät ruokansa kauhalla :D
PoistaNo ei meillä ainakaan :D
PoistaEi todellakaan ole väliä, Tyttöne syö nakkikeiton haarukalla :D eli kukin syä tavallaan. Minä en puolestani ole kuvannut ruokiani koska en niitä paljoa lautaselle asettele.. näyttävät kameran linssin läpi ihan kerran pureskellulle :D
VastaaPoistaToi on kyllä ihan totta. Ruokakuvaus on ihan oma taiteenlajinsa. Just kun sen ruoan pitäisi ensinnäkin näyttää ruoalle :D
Poistahaastavaa on.. otin tannoin fetasalaatista kuvia! Buahahaaaa...karmeita. Kukaan ei tule meille syömään jos julkaisen ne :D
PoistaHekottelen välillä ääneen näille sun postauksille. Jotenki niin realistisia, aitoja ja ei ollenkaan teennäisiä. Ihan mahtava blogi!
VastaaPoistaMahtavaa, jos voin ottaa pienen palan kunniaa itselleni vatsalihastesi vahvistuessa :)
PoistaOn välii. Spagetin voi korvata, ei gnoccheilla, mutta pennellä. Haarukkaa ei voi korvata lusikalla, koska ne piikit pitää tunkea sinne pennen sisään syödessä. Tää on tarkkaa hommaa tää avokadopastan syöminen - hetkeksi voi tosin keskeyttää nauttimisen ja kommentoida tätä ;)
VastaaPoista..ja tagliatellella myös!
PoistaHeh, ai siellä sä oot nautiskellut. Mä keskeytän tän nyt ja menen nauttimaan Pepsi Maxia!