Pinnasänky odottaa taas valmiiksi pedattuna uutta tulijaa. Hiljaiseloa on jatkunut muutama viikko. Säpsähdän joka kerralla, kun puhelin soi. Odotan, että sieltä tarjottaisiin töitä. Syliin mahtuisi taas pieni.
Sunnuntaissa on rauhallinen tuntu. Vähän samanlainen, kuin makuuhuoneessa. Ei ole kiire. Eikä kirkkaita värejä. Vain tasaista.
Makuuhuoneen ikkunan edessä kasvaa iso mänty. Tuo rauhaa. Meidät luonnon lähelle. Kotimme on aika verhoton. Makuuhuoneeseen Ikean vaaleanharmaat pellavaverhot tuovat kuitenkin oman tunnelmansa. Sellaista pehmeyttä. Iittalan harmaassa Vitriini-rasiassa odottaa korvatulpat. Ovat kovassa käytössä aina kun talossa on vauva - muuten heräisin jokaiseen liikahdukseen ja tuhinaan.
Vanha lamppu on kierrätyslöytö. Harmaaksi maalattu keittiöjakkara toimii yöpöytänä. Peter Franzenin Tumman veden päällä oli vaikuttava lukukokemus. Samoilla silmillä kirja odottelee vielä tarttumista.
Origamit saivat siirtyä olohuoneesta makuuhuoneeseen. Siinä leijuvat anopilta saadun mustaksi maalatun vitriinikaapin päällä. Vanhassa talossa tunnelman lisäksi parasta ovat arjen pienet yksityiskohdat. Pyöreät nostalgiset valokatkaisijat ilahduttavat.
Ilona
Kaunista teillä! Tumman veden päällä oli minullekin tosi vahva lukukokemusta, melkein kerralla ahmin kirjan. Ja kas, myös minulla sängyn vieressä parhaillaan odottelee Samoilla silmillä... Ollaan samiksii! Leffa mulla on näkemättä vielä.
VastaaPoista:D
PoistaSama juttu, melkein kerralla ahmin!
No nyt eilen koitin sitten aloittaa Samoilla silmillä, mutta ei lähtenyt heti käyntiin ja sitten jo nukahdin.
Mä en enää saa kirjoja loppuun. Liekö keskittymiskyvystä tai siis puutteesta kiinni… mutta Tumman veden päällä kävin katsomassa teatterissa. Vaikutti.
VastaaPoistaToivottavasti puhelin soi pian :)
Tai sitten se on kirjassa vika, jos sitä ei saa loppuun :)
PoistaTää laiskempi odottaa, että leffa tulee filmtowniin ;)