lauantai 22. helmikuuta 2014

Syitä





- taivaalta vihmoo märkää
- ei loskassa pääse eteen päin
- lapsi itkee kuitenkin puolet lenkistä
- kamalan liukasta, ei pysy pystyssä
- yksin on tylsää
- hirveä pakkanen
- olen muutenkin jo aivan puhki
- pitäisi tehdä ruokaa
- polvet reistailevat
...



Kun sen ahterin kaikesta huolimatta raahaa sinne ulos, tulee sitä harvemmin jälkeenpäin harmiteltua. Hyvä olo on nimittäin takuuvarma.


(No okei, poikkeuskin löytyy. Erään huonosti nukutun yön jälkeen puettuani liian lämpimät vaatteet päälleni, kävelyteiden ollessa 10 cm paksuisen loskan peitossa, koiran tuutatessa basua joka tienristeykseen minun varauduttua vain yhdellä basupussilla ja vauvan alkaessa itkemään kesken lenkin. Silloin tuntui, että olisi voinut olla lähtemättä. Normaali, sekä tuskahiki virtasivat. Hammasta purren yritin puurtaa eteen päin ja puolentoista kilometrin yrityksen jälkeen olin valmis luovuttamaan. Silloin hyvästä olosta ei ollut tietoakaan.)


Suosittelen sivuuttamaan syyt ja ottamaan tiukan otteen niskasta ja raahaamaan itsensä lenkille. Siis vain siinä tapauksessa, jos tahtoo hyvän olon.





Ilona





16 kommenttia:

  1. Miten se onkin juuri niin, lähteminen on se vaikein juttu. Ajatus lenkistä: jees, ajatus hyvästä olosta: jees, lenkkeily: jees, olo lenkin jälkeen: jees, mutta se lähteminen! -Pilvi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla lähteminen on nykyään aika helppoa. Eräästä sattuneesta syystä ;)

      Poista
  2. Mutta kun se itsensä niskasta kiinni ottaminen on aika työlästä. Haluaisin myös liikkua raittiissa ulkoilmassa, mutta salillakäynnin lisäksi se tuntuu ''ei niin tärkeältä'', hikoilenhan 4krt viikossa, mutta sisällä. Ulos ei tuu lähettyä sitten puuskuttamaan… Mikä siinä onkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suomalaiset viettävät 90% elämästään sisällä. Aikamoista.

      Onhan tuo lihaskunnon ylläpitäminen kuntosalillakin tärkeää. Minä ottaisin mieluusti motivaatiota ja aikaa siihen. Eiköhän se ideaalitilanne olisi, että kaikkea sopivassa suhteessa.

      Poista
  3. mulla on nykyisin AINA vähintään 3 b-pussia mukana kun koiraa ulkoilutetaan, been there ;)
    itse olen kyllä tosi soffapotatis, siksi on hyvä että meillä on koira jonka kanssa on pakko käydä ulkona monta kertaa päivässä. vauvakin nukkuu paremmin raittiissa ilmassa ja ihme ja kumma, äidilläkin on parempi olo!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo en mä kyllä pysty olemaan koko päivää sisällä. Raitista ilmaa kaipaa ja kyllä ajatus kulkee paremmin ulkoilun jälkeen. Nyt kerrostalossa asuessa olen alkanut kaivata maantasolla asumisen helppoutta. Meillä ei saa vaunuja tänne ylös asti ja kyllä on homma aina raahata vaunukoppa alas ja hakea vaunut varastosta (joo isot on ihmisen ongelmat :) .

      Poista
  4. Juuri eilen mietin, että pitäisi olla enemmän ulkona - varsinkin silloin kun tuntuu ettei jaksa mitään :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä muuten vähän kaipaan ulkoilun suhteen niitä pakkasia (vaikka muuten kevät on erittäin tervetullut). Huomasin, että lenkkeily -15 asteessa oli parasta pään tuuletusta. Jotenkin tuntui aivan älyttömän hyvältä lenkkeillä, kun oli kunnon pakkaset.
      Nyt kun ulkona on melkein koko ajan märkää, niin ei sinne kyllä tee mieli lähteä hengailemaan.. lenkit ok sateessa ja märässä, mutta hengailu ei.

      No nythän tämä meni ihan säästä puhumiseen :)

      Poista
  5. Ei vitsi. Miten luinkin tän just tänään. Aamulla sovittelin uusia juoksuleggareita, olin energinen. Sit päivä menikin Mummokerhossa kahvin ja suklaan ja pullien kanssa. Että sillen. Siis huomenna.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai ihanaa, olet saanut uusia vermeitä! Millaiset legginssit ostit? Mä voisin hankkia seuraavaksi (kevätlegginsseiksi) jotkut kivat räväkät. Niitähän näyttäisi nyt olevan tarjolla.
      Kahvi, suklaa ja pullat kuulostavat hyviltä. Huomenna sitten!

      Poista
    2. Ihan HM:ltä tilasin. Ne mustat talviversiot. Tuntuivat hyvältä :) Räväkät ois hyvät! Mulla on kesäversiot kuviollisena. Tosin toivoin, että ne ois ens kesänä pienet ;)

      Tuu ihmeessä joskus meidän kanssa herkuttelemaan. Siinä ohella voi kokeilla neulomista myös.

      Poista
    3. Joo tuntuvat hyviltä.
      Ai sellaisia toiveita, hyvä hyvä.

      Ehkä joskus voisin tullakin.. sitten kun on aikaa taas :)

      Poista
    4. Heheeee. Mähän kirjoittelen mitä sattuu. Siis toivoisin, että vois ens kesänä olla pienemmät juoksutrikoot. Siis että vanhat ois suuret. Tuosta lauseesta saa ihan muun kuvan :D

      Ei pitäisi tulla flunssatukossa tänne kommentoimaan lainkaan ;)

      Tuu ihmeessä Mummikseen joku kerta. Me kokoonnutaan noin pari kertaa kuussa. Lähinnä arki-iltaisin. Ilmoittele sit, jos innostaa, niin kutsun sut fb-ryhmään mukaan.

      Poista
    5. tiäksä jostain syystä mä kyllä rekisteröin ton just noin kun olit tarkoittanut.. että toivot niiden vanhojen olevan suuret :)

      ok. kiitos kutsusta..ilmoittelen!

      Poista
  6. Löysinpä tänne - tietenkin - kotiaiheista lehteä luettuani ja ihanan blogin löysinkin. Sitä piti sanoa, että teidän "sijaissisu" on ihan mahtava! Esikoiseni oli joskus samassa päiväkotiryhmässä hänen kanssaan ja muistan aina, miten poika teki tyttärelleni helmet lahjaksi. Ne helmet ovat tallessa vieläkin!

    Kaunistuvaa kevättalvea, ulkoilua, pullia, talvikunnossapitoa! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Katja - ihanaa, että löysit - muistan perheenne ja tyttäresi hyvin!

      Kiitos samoin - pullat tässä maistuisivatkin (vedän juuri aamupalaksi rahkaa sokerittomalla mehukeitolla ;)

      Poista

Kiitos!