tiistai 25. helmikuuta 2014

Päivä elämästäni





- Klo.7.06  herään tyytyväisen vauvan tuhinaan ja katson kelloa tyynyni vieressä olevasta puhelimesta. Poika on herännyt itsekseen, pukenut kouluvaatteet päälleen ja odottaa minua sohvalla istuen.

-Klo 7.15 laitan pojalle aamupalaksi banaania ja täysjyvämuroja. Teen vauvan aamutoimet, pesen tuttipullot, petaan sängyt, laitan tiskit ja patistan poikaa harjaamaan hiuksensa ja pesemään hampaat.

-Klo.7.30 vien koiran ulos ja syötän vauvan. Poika lähtee kouluun.

-Klo.8.00 laitan vauvan aamupäiväunille parvekkeelle ja avaan tietokoneen. Samalla syön purkillisen rahkaa, vaihdan lakanat sänkyyni ja laitan pyykkiä pyörimään. Kirjoitan luonnostelmaa blogitekstistä, käyn facebookissa ja luen sähköpostini. Tilaan pojalle nettikaupasta uudet Adidakset.

-Klo.9.15 vauva herää ja itkee vatsavaivojaan.

-Klo. 9.45 olen pakannut itseni ja vauvan autoon ja matkaamme vauvan asioilla toiselle puolelle kaupunkia.

-Klo.11. soitan ystävälle ja ajan hänen luokseen. Ystäväni on myös vastaanottoperheen äiti.

-Klo.12.00 puhun pitkän työpuhelun.

-Klo.12.30 tulen kotiin ja siirrän vauvan turvakaukalosta parvekkeelle nukkumaan. Poika on tullut koulusta. Syön lounaaksi kalakeittoa ja saaristolaisleipää kahdella juustonpalalla.

-Klo.12.40 imuroin, pyyhin pölyt, pesen lattiat, pesen wc.n, paistan riisipiirakoita (kaupan pakastealtaasta) ja passitan pojan ja koiran lenkille.

-Klo.13.05 pesen koiran, avaan tietokoneen, vastailen sähköposteihin ja blogin kommentteihin. Nukuttelen vatsakipuista vauvaa, joka herää parvekkeelta kesken unien.

-Klo.13.30 vauva herää itkuisena vatsakipujensa takia.

-Klo.14.30 vauva itkee edelleen. Mies tulee töistä kotiin. Syön välipalaksi kaksi coctailriisipiirakkaa ja maustamatonta jogurttia vauvan itkiessä polvellani ja minun taputellessa pepulle. Ripustan pyykit, liimaan yhden huonekalun, teen kauppalistan.

-Klo.15.20 lähden ajamaan yksin isommalle kylälle. Haen avaimet työnohjausta varten ja käyn ruokaostoksilla.

-Klo.16.15 alkaa vastaanottoperheiden työnohjaus.

-Klo.18.30 olen kotona odottamassa, että erään myymäni tuolin hakija saapuu. Vauva jää vaihdossa minulle ja mies lähtee kuntosalille. Poika on ulkoilemassa.

-Klo.19. kylvetän vauvan ja teemme iltatoimet.

-Klo.19.20 otan lasillisen sokeritonta mehukeittoa, poika tulee kotiin, keitän kattilallisen ruispuuroa, leikkaan tulppaanit, imuroin maton ja kanniskelen vauvaa.

-Klo.19.55 juttelen puhelimessa toisen vastaanottoperheen äidin kanssa.

-Klo.20.05 kapaloin ja syötän vauvan ja laitan hänet nukkumaan.

-Klo.20.20 puen lenkkivaatteet päälleni, sanon pojalle hyvää yötä ja lähden juoksemaan. Kropassa ei ole pisaraakaan energiaa. Juoksen 1,5km niin lujaa kuin jaloistani pääsen ja palaan kotiin reilu 5 minuuttia myöhemmin.

-Klo.20.35 olen käynyt suihkussa ja syön haaleanlämpöistä ruispuuroa isolla voisilmällä keittiössä seisten.

-Klo.20.45 avaan Fazerin salmiakkipussin ja istun sohvalle. Puhun siskon kanssa puhelimessa. Avaan tv.n ja katson Teen Mom 3 ja Satuhäitä.

-Klo.21.45 avaan tietokoneen, kirjoitan työhön liittyvän sähköpostin, käyn facebookissa ja luen lempiblogieni viimeisimmät päivitykset ja kirjoitan kesken olleen blogipostauksen loppuun.

-Klo.22.38. Voi ei, ilta venähti taas! Ja pitäisi vielä pestä hampaat. Onneksi mies taisi sekoittaa vauvan yömaidot valmiiksi.



Tänään:

-Huomasin syöneeni aivan liian vähän.
- Iloitsin pojan reippaudesta ja aloitekyvystä.
- Piristyin ostamistani 30 tulppaanista
-Hämmästelin kuinka paketti äidinmaidonkorviketta ja vaippoja voi maksaa 20 euroa.
-Tulin surulliseksi siitä, kuinka julmia kohtaloita lapset voivat elämässään joutua kohtaamaan.
- Nautin ajaessani autolla yksin ja kuunnellessani radiota.






Ilona





21 kommenttia:

  1. Tehokas päivä! Itse olisin moisen jälkeen aika puhki. Syö hyvä ihminen!

    VastaaPoista
  2. Miten tuo oma syöminen jääkin niin helposti retuperälle?? Mun pitäis imetyksenkin takia vähän tsempata.

    Onnenkeksin mamatsu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olen huomannut, että lähiaikoina syön aika usein seisovassa pöydässä. Seison keittiössä työtason vieressä ja mätän menemään. Tai toinen vaihtoehto on tuo itkevää vauvaa pepulle taputtelu. Tai kolmas se, että jättää syömättä.

      Niin no imetyksen kanssa on tietysti vielä ihan eri asia. Oletko itse nyt maidottomalla siis?

      Poista
    2. Joo olen. Mä olen tällä hetkellä kuin siitä yhestä sketsistä.. sit mie en syö maitotuotteita, sit mie en syö kaaleja, sit mie en syö ruisleipää, sit mie en syö paprikaa. Mie en myöskään syö naudanlihaa, koska keksi saattaa olla sillekin allerginen. Myöskin porkkanaa ja perunaa mie vältän. On muuten Hitokseen tehokas dieetti.

      Poista
  3. Sulla on ihana blogi! Olen seuraillut jonkun tovin. Työsi on mielenkiintoista! Oletko miettinyt koskaan kestovaippoja? Ajattelin, että ne varmasti palvelisivat hyvin, kun säilyvät vauvalta toiselle. Tulisi myös edullisemmaksi ajan saatossa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja kiva kun seurailet!

      Meillä on kestoja myös. Iltaisin välillä käytetään. Jotenkin ei ole tullut kokoaikaisesti käytettyä. Totta, että voisi tulla kyllä halvemmaksi.. tosin vauvat ovat niin eri kokoisia, että pitäisi olla aikamoinen arsenaali eri kokoja.
      Meillä käytetään maissivaippoja, jotka ovat kyllä ekologinen vaihtoehto muovivaipoille.

      Poista
  4. Minä olen jäänyt ihan koukkuun blogiisi. Sinulla ihanan omatoiminen koululainen. Meillä 11v ja 14v joita ei meinaa saada aamuisin millään hereille. Mutta kun koittaa viikonloppu niin tuo nuorempi ei malta millään nukkua. Ärsyttävää!!!

    Tuollaisia ne päivät tuppaa tässä työssä olemaan. Minulla tulee nyt syötyä oikeaoppisesti joka päivä kun "vauva" syö jo tavallista ruokaa joten lounaaksi syömme yleensä edellisen päivän päivällistä. Tämä viikko on täynnä menoja mutta koko perheen sairastuttanut vatsatauti hiljensi vähän tahtia. Mutta aamulla on herätys kukonlaulun aikaan ja autolla ajan satoja kilometrejä. Asun syrjäseudulla ja kilometrejä kertyy valtavasti. Kriisilapset tapaa vanhempiaan useasti ja kun välimatkat ovat pitkiä niin tapaamisin menee aina aikaa. Yleensä lapset tulevat minulle n. 200 km:n päästä.

    Liisa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauskaa kuulla Liisa, että viihdyt.
      Joo näinhän se on, että varsinkin viikonloppuna lapset helposti ovat aamuvirkkuja. Nyt kun poika on jo sen verran iso (ettei tunnu täysin heitteillejätöltä) niin ohjeistan aina viikonloppuisin jo edellisenä iltana, että voi sitten aamulla herättyään katsoa vaikka jonkun lasten elokuvan. Siinä kun itse kömpii sängystä ylös kahdeksan maissa, niin toisella on elokuvan lopputekstit jo käsillä :)

      Oi. Kuulostaa hurjalta teidän kuskaamiset. On kyllä varmasti rankkaa olla tuolla tavalla tien päällä kovin paljon.. jossain kun se aika pitää viettää vanhempien tapaamisen ajankin. Onko teillä pienempiä omia lapsia vielä vai ovatko nuo 11 ja 14 ainoat?
      Mulla kyllä helpottaa kuskaamisia ja menemisiä se, että oma lapsi on sen ikäinen, että on koulussa ja pärjää koulun jälkeen itsekseen.. joten ei tarvitse lainalasten lisäksi omaa kuskata mukaan tapaamisiin yms.

      Poista
    2. Minulla on vain isoja lapsia, noiden 11 ja 14 lisäksi 17 v joka opiskelee viikot muualla ja tulee kotiin vain viikonloppuisin. Joten siinä mielessä nämä tapaamismatkat on helppo päivisin järjestää. Odotusajan käytän kiertelemällä kirppareita, treffaamalla tuttuja (jos sattuu siinä kaupungissa asumaan), istun kirjastossa lukemassa jne jne. Joskus tapaamiset ovat lapsen kotona ja olen mukana tapaamisessa.

      Minä olen ollut tiukkapipo äiti ja jo muutaman vuoden meillä on ollut viikonloppuisin sääntö ettei omasta huoneesta tulla ennen klo 9.00. Vessassa saa käydä mutta muuten täytyy olla huoneessaan; katsoa lastenohjelmia, lukea tai tehdä jotain hiljaista hommaa. Mutta aina silloin kun talossa on pieniä niin 11v saa myös nousta aikaisemmin jos pieni herää. Isommilla ei ole ongelmia nukkumisen suhteen viikonloppuna, hyvä jos saa iltapäivällä hereille.

      Liisa

      Poista
  5. Tehokkuus, ihana piirre! Ja voi vitsi noita ruipelovauvan jalkoja. Ja tämmöiset postaukset, ihan mahtavia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo ihania on kyllä pienten jalat. Teetin valokuvia vauvan äidille ja muutaman itsellekin.. ja olivatkin tuollaisia hauskoja kompakteja neliön muotoisia/kokoisia. Pääsivät sitten jääkaapin oveen muistuttamaan meitä pienestä.

      No juuri mietin, että kukahan tällaisia postauksia jaksaa lukea ja onko mitään järkeä..mutta samaa tasoa taitavat olla nuo muutkin kirjoitukseni täällä :D

      Poista
  6. Saisinpa minä sinun tehokkaan siivousdraivin - reilu 20min ja oot siivonnut vaikka mitä :) Ja surulliseksi minut tekee sama asia.

    Ps. Blogiini kirjoitin yhden runon mikä syntyi kun eka kerran luin mitä työtä teet <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No se on tää, kun koti on kuitenkin kohtalaisen kompaktin kokoinen ja yhdessä tasossa. Nopeasti sen suhaa siivoten.

      Jotenkin sitä ei voi uskoa ja kuvitellakaan (ennen kuin kuulee tarinoita oikeasta elämästä), kuinka raakoja asioita ihmiset voivat omille lapsilleen tehdä. Ja siltikään ei voi uskoa. Paha maailma sentään.

      Ihana Katja, pitää tulla vierailemaan!

      Poista
  7. Kiitos tästä! Oli niin mielenkiintoinen postaus. Erilainen ja hauskakin.
    Ihan, kun olisi nähnyt sut puuhailemassa ja hyssyttelemässä ja syömässä kiireessä keittiössä seisten.
    Hyvät sanavalinnat ja tunnelma :)

    ps. oot ihailtavan tehokas

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä :)
      Olisi kiinnostavaa kuulla muidenkin päivistä. Miten ja mitä tehden aika kuluu muilla..

      No en mä ihan joka päivä ole näin tehokas, koska en ihan joka päivä imuroi koko kotia ;) vähän kyllä polttelis taas tuo lattioiden peseminen. Ehkä mä nyt kuitenkin levähdän hetken kun baby sattuu nukkumaan tyytyväisenä.

      Poista
  8. En oikein tiedä, että miksi en ole löytänyt blogiisi aiemmin. Onneksi tänään löysin! Tämähän on ihana - erilainen. <3

    Varmaan sanomattakin selvää, että liityin lukijaksi. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos siitä, että löysit (mitä kautta muuten ajauduit tänne?) ja tervetuloa.

      Poista
  9. Huh huh nainen. Sä olet tehokas. Mulla tuli hiki jo tätä lukiessa :D

    VastaaPoista

Kiitos!